Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on syyskuu, 2012.

Roederer Blanc de Blancs 2000

Päätin korkata Bdb-pruuvista saman vuoden Comtesin tieltä pudonneen pullollisen nyt, kun pruuvin viinitkin olisivat vielä etäisessä makumuistissa.

Tämän Roedererin tuoksu on runsaahko: herukanlehtiä, vihreää ruohoa ja hasselpähkinöitä käärittynä lempeän lämpimään paahteisuuteen. Maussa on vihreää omenaa ja sitä mehukkaampaa päärynää, sekä tuoksusta tuttua ruohon ja lehtien terävähköä makua. Jälkimaun limen kuoren ja sitruunan sävyt ovat aika kirpeitä, vaikkei hapokkuus kokonaisuudessaan olekaan mitenkään huomattavan runsasta.

Viini jättää hiukan ristiriitaisen vaikutelman: tuoksu tuntuu runsaudestaan huolimatta hiukan keskeneräiseltä, maku taas kaipaisi runsaampaa hedelmää reilun kirpeyden vastapainoksi. Osaltaan ongelmaa voinee ratkoa lisäkellaroinnilla, mutta osaksi kyse on varmasti myös vuosikerran ominaispiirteistä. Lisäksi pitää todeta, että ilmaantuminen ja rinnalla nautitut höyrytetyt ahvenet parsakaalirisoton kera korostivat toisena päivänä mukavasti viinin hyviä puolia erityi…

Grande Cuvée varttimagnumista

Autoilevan päivällisvieraan vuoksi vähemmän oli tänään ihan riittävästi, varsinkin kun viininä oli pitkästä aikaa Krug. Tarkemmin sanottuna ahvenannoksen seuraksi korkistaan pääsi yksi Grande Cuvée aiemman Pikkupullollisia-blogimerkinnän rivistöstä. Sopivasti pullokypsytetty Grande Cuvée on yksi ehdottomista suosikkisamppanjoistani, ja viiniä on kyseisellä kultaisella etiketillä myyty suurin piirtein 90-luvun puolivälistä vuoteen 2004 saakka.

Viinin tuoksu on Krugiksi kevyehkö mutta toki tutun sävykäs: ananasta, hunajaa, saksanpähkinää ja silaus vaniljaa. Maku on melko sitruunainen, lisänä punaista omenaa ja voita. Sherryyn vivahtavat, tammitynnyrin tuomat oksidoituneet sävyt, "krugparfyymi", ovat tässäkin läsnä, ehkä normaalia hennompina tosin. Hapokkuus on tuttuun krugmaiseen tapaan rotevaa ja jälkimakukin varsin pitkä.

Hyvää tämä oli, kuten aina, mutta nyt kuitenkin ilman parhaiden Grande Cuvée -pullollisten vau-efektiä. Ehkä nyanssit olivat totuttua hennompia ja hedelmäi…

BdB-pruuvi

Perjantai-iltana pantiin viisi blanc de blancs -samppanjaa vierekkäisiin laseihin toisten käsien toimesta, itselläni oli siis ilo päästä näihin käsiksi puolisokkona.


Deutz Blanc de Blancs 1996 Tämän tuoksussa on mandariinia, karambolaa ja vihreää ruohoa sekä myöhemmin myös häivähdys crème brûléeta. Osin kirpeiden, osin kypsempien sävyjen välinen jännite tekee tästä hiukan valtavirrasta poikkeavan samppanjan jakaen varmasti myös mielipiteitä. Maussa on raikkaita hedelmiä ja jo vähän talttunutta mutta tuhtia hapokkuutta: sitruunaa, limeä, omenaa ja ananasta. Kun viini lämpenee ja avautuu, mukaan tulee vielä hunajainen häivähdys ja hentoa herkkusientä. Rotevat hapot kannattelevat pitkää jälkimakua - vuosikerta lyö kyllä selvän leimansa tähän muuten tyyliltään raikkaan keveään viiniin. Monet ysikutoset vaikuttavat olevan mainiossa kehityksensä vaiheessa juuri nyt, sillä tämäkin on parhaillaan erittäin nautittavaa juotavaa. 93
Roederer Blanc de Blancs 1997 Viinin tuoksussa on kypsää vihreä…