Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on kesäkuu, 2012.

Deutz Rosé 2005

Juhannus korkattiin aurinkoisessa säässä käyntiin lähes perinteeksi tulleella tavalla rosésamppanjan säestyksellä. Viinin tuoksussa on aprikoosia, sokeroituja manteleita, banaania ja jo hiukan kypsyneen samppanjan sävyjä sekä kevyttä paahteisuutta. Maussa on kepeää vadelmaisuutta ja karhunvatukkaa, hapokkuutta on aika maltillisesti, mutta nuoruuden kirpeyttäkin on toisaalta vain hyvin kevyesti. Tasapaino on siksi jo tässä iässä hyvä, eikä erityistä syytä kovin pitkään lisäkellarointiin tämän viini kohdalla varmasti ole. Viis mahdollisesta pienestä tulevaisuuden lisäpotentiaalista, sillä tämä on oikein nautittavaa nyt muutenkin kuin hyvän viilennyksen ansiosta. Kellaria ehtii täyttää Deutzin roséilla myöhemminkin, vaikkapa punaisten vuoden 2002 Cuvée William Deutzien ilmaantuessa toivottavasti pikapuoliin saataville. 89 

Taittinger Prélude

Prélude on Taittingerin pelkästään grand cru -rypäleistä tehty premium-vakiosamppanja, jonka rypälekoostumus on tasajako pinot noiria ja chardonnayta. Talon valikoimasta mielenkiintoinen vertailupari Préludelle on aikaisemmin talvella maistamani vuosikerraton palstasamppanja Folies de la Marquetterie.

Viinin tuoksu on vihreä: kohtuullista hedelmäisyyttä sävyttää eninnä karviainen ja ruoho. Paahteisuus on lisänä vain hyvin hentoa. Maultaan viini on aluksi aika karkea, mutta jälleen kerran tasoittuu vähän aikaa auki oltuaan selvästi. Päällimmäisinä erottuvat ananas ja manteli, muuten hedelmäisyys on kokonaisuutena vähän kirpeää. Kevyt makeus pyöristää sitä kuitenkin aika paljon – viinin dosage lienee Taittingerille tyypilliseen tapaan valittu brutin reilummasta päästä. Hapokkuus on ihan asiallista ja muutenkin kokonaisuus on suhteellisen tasapainoinen. Kaikkiaan tämä on oikein kelvollinen, joskin vähän persoonaton samppanja esimerkiksi jalkapallon tuijottamisen ohella lipiteltäväksi. T…

Nicolas Feuillatte Brut

Tuoksussa on pieni ripaus paahteisuutta ja aavistus sekä toffeesta että mentolista. Hapokkuus tuntuu vähäiseltä ja maku on melko vetinen. Pyöreä hedelmäisyys puuttuu lähes täysin, mutta tilalla ei ole toisaalta pahaa kitkeryyttäkään; jälkimaku on tietysti lyhyt. Kuohuviiniksi tämä on kelvollinen mutta samppanjaksi vaatimaton, samalla rahalla saa selvästi parempiakin kuplia. Joisin uudemman kerran kuitenkin paljon mieluummin tätä kuin Feuillatten ällöttävää karkki-roséeta. 80

Gosset Grande Réserve

Vaikka Gosset on talona tuttu ja hyväksi havaittu, on tämä valikoiman kehuttu premium-vakiosamppanja jäänyt aiemmin maistamatta. Tuoksu on klassisen paahteinen yhdistettynä hedelmätoffeen ja ruokosokerin sävyihin. Maku, jossa on omenaa, kiiviä ja ananasta, on aluksi aika vaimean hedelmäinen, mutta syvenee paremmin pullon oltua jonkin aikaa auki. Hapokkuus on muuten tasaista ja sopivan runsasta, mutta jälkimaun kirpeys tuntuu suussa melko terävänä. Kelpo viini joka tapauksessa, vaikkei suorastaan säväyttänyt – johtui varmaan siitä että odotukset olivat valmiiksi melko korkealle viritetyt. Tämä oli tuoreesta pikkupullosta, isommasta formaatista tai vanhempana versiona saattaa olla parempaakin. 88