Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on elokuu, 2015.

Jacquesson Cuvée 737

Tämän 2009-pohjaisen, normaalia talotavaraa suuremmalla reserve-viinin osuudella ryyditetyn "vakiosamppanjan" tuoksussa on hiukkasen punaista omenaa, mehukkaan pyöreää sitruunaa, keltaista luumua, cashewpähkinää ja kivasti paahdetta.

Muhkeahkossa maussa on tuoretta hunajamelonia ja greippiä; jälkimakua sävyttää raikas limen kirpeys. Tämän on nv-tyyppiseksi tavaraksi runsas ja roteva mutta samalla vivahteikas viini, jonka maun vähäiset särmät epäilemättä pyöristyisivät lisää parin kolmen vuoden kellaroinnilla. 88

Domaine Francois Lamarche La Grande Rue Grand Cru 2000

Maistettu ensiksi runsaan tunnin dekantoinnin jälkeen: Viinin väri on melko syvän punainen. Ensinuuhkimalta tuoksun päällimmäinen elementti on selväpiirteinen brettanomyces-tyyppinen brie-juuston aromi ja sitä säestävä metalliseksi taittuva vivahde. Nämä muuttuvat lasissa vähitellen hieman hienovaraisemmaksi tallin ja lopulta toffeen sävyksi, jonka alta tumma marjaisuus karhuvatukoiden sävyssä pääsee paremmin esille. Tuoksusta löytyy lisäksi ainakin hentoa savuisuutta, punaisia luumuja, kesäisten yrttien aromia ja mustetta - kokonaisuudessa on siis oikein mukavasti sävyjä, mutta ne kaikki vain eivät ole kovin hienostuneita tai ainakaan tässä kontekstissa varsinkaan aluksi itseäni miellyttävän tuntuisia.
Maussa on punaisia ja mustia herukoita sekä tuoksusta tuttua karhunvatukkaa, aluksi melko tiukan tuntuisena, hapokkaana ja hiukan tanniinisena kokonaisuutena. Muutama dekantterissa vietetty tunti pyöristää särmiä kuitenkin mukavasti. Tallinen, hikiseen nahkaan taittuva sävy on tuoksua…

Henriot Cuvée Baccarat 1982

Viinissä on kivan kullankeltainen väri ja oikein mukavasti kuplia. Tuoksussa on klassisen samppanjan klassisesti kypsyneitä sävyjä: Herkkusientä, voita, saksanpähkinää ja myös kypsää päärynää sekä hyvä ripaus paahteisuutta. Aika tuo tähän vähitellen vielä viehättävän pirteää sitrushedelmän tuntua appelsiinin ja verigreipin sävyissä.

Maku on jopa nuorekkaan tuntuisesti sitruunainen, lisänä on myös punaisehkoa omenaa ja toffeenekun pyöristävää sävyä. Hedelmäisyys ei tunnu varsinkaan aluksi kovin monimuotoiselta tai konsentroituneelta, mutta kokonaisuus runsastuu viinin hiljalleen avautuessa. Tasapaino on jo vasta-avattuna hyvä, mutta viimeisessä lasillisessa palikat ovat ananaksen sävyttämänä vieläkin viimeistellymmin kohdallaan. Tämä on hillitty eikä järeä, ennemmin tyylikästä vähäeleisyyttä painottava, talon tyylille uskollinen samppanja. Hapokkuus on vuosikerran mukaisesti maltillista; tämäkin kasikakkonen tuntuu runsaassa kolmessakymmenessä vuodessa varsin valmiiksi kypsyneeltä. 94

Deutz Blanc de Blancs 1996

Viinin väri on jo hieman kullankeltaiseksi sävyttynyt ja kuplat jonkin verran tasoittuneet. Raikkaassa, mutta mukavasti kypsyneessä tuoksussa on sitruunaa, briossia, kantarellia ja kokonaisuutta tyylikkäästi sävyttävää paahteisuutta. Lämmetessä voinen aromi voimistuu ja sitruunaisuus vastaavasti vähenee.

Maku on nuorekkaan sitruunainen, mutta kypsähkö omenaisuus ja lempeä sitruunaruohon sävy pyöristävät sitä niin, että kevyt kirpeys pyörteilee kielellä lähinnä vain pitkässä ja hapokkaassa jälkimaussa. Tuoksu tuntuu suhteellisen valmiilta, mutta maun tuhdihko, kenties sävyjen kirjoa hieman peittävä hapokkuus vielä ei - aivan vuosikerralleen tyypillisen tuntuinen viini siis ja mainiota kulauteltavaa kesäisenä perjantai-iltana. 92