Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on huhtikuu, 2015.

Jacques Selosse Millésime 2003

Tämän viinin tuoksussa päällimmäisenä on kaunis bourbonvaniljan aromi. Lisänä on voita, kypsää päärynää, karamellisoitua ruskeaa sokeria ja raikas tillikurkun vivahde. Lämpeneminen tuo vielä mukaan hiukan parafiinin häivähdystä.

Maussa on ripaus punaista omenaa, selossemainen raikas ananaksen sävy voimistuu sen rinnalla vähitellen. Suutuntuma ja hedelmäisyys on mukavan pyöreää, mutta toisaalta vahva mineraalisuus toimii terävöittävänä elementtinä. Jälkimakua kannattelee tuhti, jonkin verran kirpeä hapokkuus greipin vivahteineen, mutta viimeiseksi kielelle jää lähinnä mukava kypsän sitruunan maku. Kun viini lämpenee ja avautuu, se hunajaistuu vähitellen, mutta kuitenkin ilman että hapot tai rakenne lysähtävät yhtään.

Tässä vuosikerrassa on edelleen selvää kypsytyspotentiaalia, vaikka se onkin selvästi edellisestä kerrasta (12/2014) kehittynyt. Tuoksu on kuitenkin ainakin toistaiseksi vaimeampi ja maku yksiulotteisempi kuin vajaa vuosi sitten maistettu fantastinen pullollinen vuosikert…

Peräkkäisiltä vuosilta

Savart Calliope 2007
Tuoksussa on vihreää omenaa, kevyesti voita ja vähän lämmintä, tummahkoa paahteisuutta mantelin sävyttämänä. Maku on tiiviin hedelmäinen: omenasävy on kirpeähkö mutta mukana on myös miellyttävä häivähdys trooppisuutta ja persikan tuntua. Jälkimaku on jykevä, melko hapokas ja tuhdin greippinen. Jälleen kerrassaan ryhdikäs viini Savartin valikoimasta, jota kelpaisi ja kannattaisi kyllä kypsyttää vielä muutama vuosi lisää. 88

José Michel 2006
Tuoksu on mutkattoman hedelmäinen ilman suurempaa eleganssia: punaista omenaa ja sen rinnalla kukkeampaa sävyä, kevyesti paahtoleipää ja häivähdys savuisuutta. Maussa kypsähkön hedelmäinen, hivenen makean hunajaisuuden sävyttämä linja jatkuu. Hapokkuus on suhteellisen kevyttä ja jälkimaku taittuu kirpeään sitruunaisuuteen sekä aavistukseen alkoholin tuntua. Meunierin suuri määrä tässä viinissä vuosikertaan yhdistettynä näkyy suhteellisena kypsyytenä ja melko suoraviivaisina sävyinä -- kokonaisuus on vuosikertasamppanjaksi aika yks…

Pierre Moncuit Millésime Blanc de Blancs 2004

Viljelijäviini ei enempää eikä vähempää kuin itse Mesnilin kylästä: Tämän nuoren bdb-viinin tuoksussa on tyypillisen sitruunaisuuden sijasta melko runsaasti paahteisuutta, saaristolaisleivän imelähköä aromia ja piikiveä, sekä lämmetessä toki myös ripaus omenaisuutta.

Maustakin löytyy vähän omenaa ja sen kera inkivääriä,  mutta enemmänkin tässä on ananasta ja makeahkoa päärynää miellyttävän mineraalisuuden ja mukavasti tasapainossa olevan hapokkuuden säestämänä. Jälkimaku on miellyttävän hedelmäinen ilman mitään kirpeyttä tai karvautta. Viinin lämmetessä ananas korostuu vielä lisää - ainakin juuri tässä iässä tämä viini soljuu suorastaan petollisen nautinnollisesti kurkusta alas, muistuttaen tältä osin kovasti Bonnairen saman vuoden tuotosta. Laatu tuntuu samoin vähintäänkin yhtä hyvältä. 90