Siirry pääsisältöön

BdB-pruuvi

Perjantai-iltana pantiin viisi blanc de blancs -samppanjaa vierekkäisiin laseihin toisten käsien toimesta, itselläni oli siis ilo päästä näihin käsiksi puolisokkona.


Deutz Blanc de Blancs 1996

Tämän tuoksussa on mandariinia, karambolaa ja vihreää ruohoa sekä myöhemmin myös häivähdys crème brûléeta. Osin kirpeiden, osin kypsempien sävyjen välinen jännite tekee tästä hiukan valtavirrasta poikkeavan samppanjan jakaen varmasti myös mielipiteitä. Maussa on raikkaita hedelmiä ja jo vähän talttunutta mutta tuhtia hapokkuutta: sitruunaa, limeä, omenaa ja ananasta. Kun viini lämpenee ja avautuu, mukaan tulee vielä hunajainen häivähdys ja hentoa herkkusientä. Rotevat hapot kannattelevat pitkää jälkimakua - vuosikerta lyö kyllä selvän leimansa tähän muuten tyyliltään raikkaan keveään viiniin. Monet ysikutoset vaikuttavat olevan mainiossa kehityksensä vaiheessa juuri nyt, sillä tämäkin on parhaillaan erittäin nautittavaa juotavaa. 93

Roederer Blanc de Blancs 1997

Viinin tuoksussa on kypsää vihreää omenaa, vähän nugaata ja myöhemmin myös vaaleaa sokeria yhdistettynä kevyesti paahtuneisiin sävyihin. Maussa hallitsevat sitruuna ja keltaiset luumut, jälkimakua sävyttää tuoksusta tuttu pieni paahteisuus sekä tasainen hapokkuus. Hento hunajainen sävy ilmestyy illan mittaan tähänkin. Vaikka sävyt ovat ehkä vähän vaimeita, on kokonaisuuden tasapaino erittäin hyvä. 

Omat aikaisemmat kokemukseni tästä vuosikerrasta ovat erittäin vähäiset, ja kuvittelinkin tätä ensin sulkeutuneeksi nollakakkoseksi. Todellisuuden ja vuosikerran keskinkertaisen maineen tietäen veikkaan, että tämä lienee kuitenkin aika hyvässä vaiheessa juuri nyt - hapokkuus saattaa lisäkypsytyksen myötä ennemmin jopa latistaa hennon hedelmäisyyden alleen. Joka tapauksessa tässä on mainio viini juuri nyt juotavaksi. 92

Taittinger Comtes de Champagne 2000

Kreivin tuoksu on kylmänäkin varsin voimakas: siinä on kuumaa, makeaa paahteisuutta, mehiläisvahaa ja popcornia. Maku on kukkea ja kosiskelevan makean hedelmäinen, erottuvimpina liljan ja päärynän sävyt. Hapokkuus on melko maltillista, mutta dosagea sen sijaan on lirautettu mukaan reiluhkosti, mikä toki taitaa kuulua talon ja tämän viinin tyyliin. Näin nuoressa viinissä sokeri ei tunnu kuitenkaan olevan vielä aivan saumattomasti mukana. Lisäkellaroinnin myötä ongelma kokemukseni mukaan poistuu, mutta olisihan näistä silti mielenkiintoista päästä pruuvaamaan vaikkapa extra brutia lähenteleviä versioita. 

Comtes on hurmuri ja häpeämättömän flirttaileva verrattuna illan muihin viineihin, tämä maistuu varmasti harjaantumattomallekin lipittelijälle. Vaikka en toki olettanutkaan kaksitonnisen yltävän vuosien -95 ja -96 Kreivien tasolle, oli tämä viini maltillisiin odotuksiinkin nähden kokonaisuutena hienoinen pettymys. Sen saanee helpoimmin huuhdeltua pois maistamalla -02 Comtesin mahdollisimman pian, sille voi sitten jo joutua raivaamaan tilaa kellaristakin.  90

Roederer Blanc de Blancs 2002

Tämän nollakakkosen tuoksussa on appelsiininkuorta, hentoa sitruunaisuutta ja myöhemmin myös mukava vaniljainen sävy. Maussa on pyöreää vihreää omenaa sekä kirpeämpää karviaista, hapokkuus on sileää mutta toki varsin runsasta. Jälkimaku on varsin pitkä ja siinä on melko paljon kirpeytttä, minkä ansiosta tämä tuntuu  eleganssistaan huolimatta selvästi illan raaimmalta viiniltä.  Illan mittaan tämä pikemminkin kirpeytyi vielä lisää, siinä missä -04 taas alkoi hiukan avautua. Tämä tarvitsisi ehdottomasti kätkeä kellariin ainakin viideksi vuodeksi ennen seuraavaa kokeilua, nyt viini on ehdottomasti yksi tiukimmista maistamistani nollakakkosista tähän mennessä.  91

Roederer Blanc de Blancs 2004

Viinin tuoksussa on ananasta, kirpeää vihreää omenaa ja häivähdys mentolia. Maku on pyöreähkö, mutta lähinnä sitruunan hallitsema, myöhemmin siinä erottuu sentään häivähdys kookosta, kun viini ilmaantuessaan hiukan tasoittuu. Hapokkuus tuntuu kuitenkin vain keskimääräiseltä, ja siksi ennen identiteetin paljastumista kuvittelinkin tätä vanhemmaksi Roedereriksi. Vuosikerta sinänsä vaikuttaa jo alkutaipaleellaan ihan mainiolta, joten uskon kyllä tämänkin viinin potentiaaliin. Nyt tässä oli kuitenkin palikat aika pahasti sekaisin, joten uusintaa kannattaa varmasti malttaa odottaa useampi vuosi. Palaan toisen pullolliseni tiimoilta joskus tulevaisuudessa, tämän ensikokemuksen perusteella tuskin lisääkään hankin. 89

Kuuden maistajan konsensuksella Deutz vei pruuvin voiton, mutta vieläkin yksimielisempiä oltiin Roedererin -04:n viimeisestä sijasta. Kolme muuta viiniä jakoivat keskimmäiset sijat melko tasaisesti, Comtes taisi muistaakseni kiilata kakkoseksi kuta kuinkin rinnan mitalla.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Launois BdB 1959 ja pari tavallisempaa

Launois Frères Le Mesnil-sur-Oger Premier Cru Vintage 1959 Launoisin puhdas Mesnil-viini ajalta, jolloin kylällä ei vielä ollut grand cru -statusta. Viinissä ei enää erotu lasissa näkyviä kuplia; kultaisessa värissä on häivähdys vaalean oranssia sävyä. Pullollinen vaikuttaa joka tapauksessa olevan ihan kohtuullisessa kunnossa: tuoksussa on jonkin verran rusinaista oksidoitumisen sävyä, mutta myös mukavasti hunajaa, ylikypsää omenaa, paahdettua sokeria ja voita.

Maussa on toffeen rinnalla vielä hedelmää omenan sekä päärynän sävyissä, ja hapokkuus on varsin hyvässä tasapainossa sen rinnalla. Tätä pullollista selvästi vanhempi päivänsankari (90 vuotta) erottui edukseen suhteessa vielä nuorekkaammalla olemuksellaan, mutta kaikin puolin melko virkeä oli ilahduttavasti myös viinikin. 90
Piper-Heidsieck Essentiel Cuvée Réservée Extra Brut Piperin pykälää parempi ja vähädosageisempi vakiosamppanja, etikettitietojen mukaan cuvée L2H, pohjavuosikerta 2012 + 18 % réserve-viinejä, korkinvaihto 6…

Vielä riittää 2002 samppanjoita, tasting osa V: mm. Vilmart Coeur de Cuvée, Comtes de Champagne Rosé, Egly-Ouriet

Vuoden 2018 maaliskuussa maistettiin osaltani vuosikerran 2002 samppanjasaagan viides osa.

1. erä
Françoise Bedel L'Âme de la Terre Millésimé 2002 Tuoksu on runsaahko: lämmintä paahdetta ja paahdettua sokeria, kypsää omenaa ja ja ripaus vaniljaista kermaa. Aromit taittuvat kuitenkin valitettavan pian alkavaa oksidoitumista kohti. Maku on miellyttävä ja sinänsä melko tasapainoinen, sävyinään vihreää omenaa ja pirteää sitruunaa. Vaikka viinissä on ihan asialliset hapot, se kuitenkin latistuu lasissa melko nopeasti. 87
Vincent Brochet Espionne Brut Premier Cru 2002 Tämän viinin tuoksu on paahteinen saaristolaisleivän sävyttämänä, sen rinnalta erottuu metallinen häivähdys, voita, hasselpähkinää, sekä mangon ja banaanin trooppisen tuntuisia hedelmäaromeja. Kokonaisuus ei kuitenkaan ole kovin puhdassävyinen, vaan ennemmin jo jonkin verran oksidoitunut.  Maussa on tuoksua seurailevasti trooppista mangon ja persikan sävyttämää hedelmäisyyttä, mutta turhan kosiskelevan makealla tavalla ilm…

Joulupäivän viinit: Leoville Las Cases 1990, Brusset Cairanne Cuvée Hommage à André Brusset 1999 jne.

Domaine Brusset Cairanne Cuvée Hommage à André Brusset 1999 magnum Tämä viini on käsitykseni mukaan grenache-mourvèdre-sekoitus vanhoista köynnöksistä: Dekantoitu ja maistettu 30 min dekantoinnin jälkeen sekä myöhemmin. Tuoksu on miellyttävän tasapainoinen ja yllättävän tyylikäs: mustaherukkaa ja tumma kirsikkaa, joiden lisänä hieman savua ja salmiakkijauhetta sekä paahdetun lihan sävyä. 
Keskitäyteläisessä maussa on sopivan kypsää marjaisuutta: punaisia ja mustia herukoita, sekä keveää rakuunan sävyttämää yrttisyyttä ja mustapippuria siinä rinnalla. Jälkimaku on melko hapokas, ja sitä sävyttää sopiva annos kypsiä tanniineja. Kenties lähellä lakipistettään nyt, ja sen siivittämänä suorastaan yllättävän hyvä ja odotuksiin nähden moniulotteinenkin viini itselleni varsin vieraalta viinialueelta. 92


Chateau Figeac 1985 Viini on harmi kyllä lievästi korkkivikainen. -
Chateau Leoville Las Cases 1990 Dekantoitu pari tuntia ennen maistamista. Täysin odotusten mukaisesti tuoksu on erittäin tas…