Siirry pääsisältöön

Krug 1996



Tässäpä samppanja joka ei erityisesti esittelyjä kaipaa: legendaarinen viini nyt jo miltei legendana arvostetulta vuodelta. Omasta kellarista näitä löytyy ainakin toistaiseksi vain pari pullollista, joten siksi olikin mukava nauttia tätä ravintolassa istuen. Kyseessä oli kaiken lisäksi itselleni vasta aivan ensimmäinen kerta tämän viinin seurassa.

Supervuosikerran Krug ei ole tuoksultaan erityisen voimakas varsinkaan aluksi: voimakkain aromi on sitruuna, jonka lisänä on hieman paahtovanukkaan sävyä. Viinin avautuessa sitruunaisuus jää enemmän taka-alalle, ja tilalle tulee omenan ja toffeen sävyt sekä tammikypsytyksen tuoma vaniljainen vire. Pari kolme tuntiakaan eivät saa tuoksua merkittävästi voimistumaan, eli kaikkiaan se on koviin odotuksiin nähden aavistuksen vaimea.

Viinin maistaminen sykähdyttää tuoksun arviointia enemmän: tässä viinissä on todella roteva ja runsas hedelmäisyys, jonka keskeiset elementit ovat mehukas sitruuna ja maukkaat punaiset omenat. Lisänä on vielä raparperihilloa ja tillin mieleen tuova yrttimäinen häivähdys. Massiivisen suutuntuman viimeistelee todella pitkä ja todella hapokas jälkimaku.

Kokonaisuutena tässä ei ole enää häiritsevää nuoruuden kirpeyttä, mutta ei vielä erityisemmin mitään kypsiä sävyjäkään. Järeästä, miltei pureksittavan runsaasta hedelmäisyydestä on silti ilo nauttia jo tässäkin hetkessä, vaikka tämä samppanja kypsyneekin täyteen loistoonsa vasta jollakin tulevalla vuosikymmenellä. Tällaista hapokkuutta ja pinnan alla kytevää potentiaalia on harvassa viinissä! 94

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Joulupäivän burgundit: Sirugue, Mugnier ja Faiveley

Domaine Robert Sirugue Vosne-Romanée Premier Cru Les Petits Monts 2005 Dekantoitu reilu tunti ennen maistamista. Lämpimässä, muhkean tuntuisessa tuoksussa on kypsiä kirsikoita, hieman vadelmaa ja boysenmarjaa sekä kokonaisuuteen sopivaa mineraalisuutta. Maku on roteva, voimakkaasti tumman marjainen, lisänä männynneulasten ja lakritsijuuren sävyä. Jälkimaku on jykevä, siinä on sekä hapokkuutta että aika runsaasti tanniinia: tätä voisi ja nautittavuuden kannalta kannattaisikin kypsyttää vielä 5-10 vuotta lisää - mainio viini, jolla on varmasti vielä nykyhetkeä parempi tulevaisuus. 91
Jacques-Frédéric Mugnier Chambolle-Musigny 2010 Dekantoitu pari tuntia ennen maistamista. Väri on selvästi vaaleamman punainen ja reunoilta värittömämpi kuin edellisessä viinissä. Tuoksu on viettelevämpi ja kukkaisempi: parfyymistä kirsikkaa, kypsää mansikkaa, orkidean sävyä ja ripaus maanläheistä mullan lämmintä tuntua.

Maussa on makeaa mansikkaisuutta ja sen rinnalla kokonaisuutta mukavasti syventävää, k…

Launois BdB 1959 ja pari tavallisempaa

Launois Frères Le Mesnil-sur-Oger Premier Cru Vintage 1959 Launoisin puhdas Mesnil-viini ajalta, jolloin kylällä ei vielä ollut grand cru -statusta. Viinissä ei enää erotu lasissa näkyviä kuplia; kultaisessa värissä on häivähdys vaalean oranssia sävyä. Pullollinen vaikuttaa joka tapauksessa olevan ihan kohtuullisessa kunnossa: tuoksussa on jonkin verran rusinaista oksidoitumisen sävyä, mutta myös mukavasti hunajaa, ylikypsää omenaa, paahdettua sokeria ja voita.

Maussa on toffeen rinnalla vielä hedelmää omenan sekä päärynän sävyissä, ja hapokkuus on varsin hyvässä tasapainossa sen rinnalla. Tätä pullollista selvästi vanhempi päivänsankari (90 vuotta) erottui edukseen suhteessa vielä nuorekkaammalla olemuksellaan, mutta kaikin puolin melko virkeä oli ilahduttavasti myös viinikin. 90
Piper-Heidsieck Essentiel Cuvée Réservée Extra Brut Piperin pykälää parempi ja vähädosageisempi vakiosamppanja, etikettitietojen mukaan cuvée L2H, pohjavuosikerta 2012 + 18 % réserve-viinejä, korkinvaihto 6…

Jouluaaton viinit: mm. Krug Rosé ja Clicquot La Grande Dame 1990

Henriot 1996
Väri on kullankeltainen ja kuplat ikään nähden suhteellisen rauhalliset. Tuoksussa on melko voimakkaasti toffeeta, hieman kypsää sitruunaa ja voin sekä hasselpähkinöiden sävyä. Maku ei ole kovin runsas tai kovin hedelmäinen, sävyinä erottuu lähinnä kevyttä omenaisuutta ja sitä hieman reilummin sitruunaa. Jälkimaun terävähkön hapokkuuden rinnalla tuntuu vieno oksidoitumisen sävy. Oikein asiallisesti juotava viini, mutta kuitenkin selvästi heikompi kuin parhaat pullolliset monista aiemmin juoduista: olisikohan niin, että ainakin normipullot tällä vanhanmallisella etiketillä (=uudempia aiempi korkinvaihto?) olisi jo muutenkin syytä juoda suhteellisen pian pois? 89


Charles Heidsieck Brut Réserve Takaetiketin mukaan laitettu kellariin 2008 ja korkki vaihdettu 2016, joten pohjavuosikerta/-sato lienee tässä 2007. Raikas tuoksu on sopiva yhdistelmä paahdetta, vihreää omenaa, karambolaa ja sitruunaruohoa. Makukin on miellyttävän pyöreä: sitruunaa ja vihreää omenaa, hieman kanelin …