Siirry pääsisältöön

Ruinart Dom Ruinart 1996



Pari pulloa näitä on piileksinyt varastossani jo useamman vuoden, ja koska viime syksynä joukkoon pääsi puolivahingossa liittymään kolmaskin, oli kai jo korkea aika maistaa viini ensimmäisen kerran ja päästää siis uusin tulokas korkistaan.

Viinin tuoksu on ehkä hivenen hennohko, mutta kuitenkin kauniisti monikerroksinen: paahteisuutta on aika paljon; kermaisuutta, kahvia ja voitakin taas kevyemmin mutta silti hienosti ja tyylikkäästi. Hedelmäisinä vivahteina erottuu vielä raikasta sitruunaa ja hieman tuoretta aprikoosia.

Maustakin erottuu häivähdys kahvia, mutta muuten varsinainen hedelmäisyys on vielä vaimeahkoa ja kypsymättömän tuntuista tuoreen hunajamelonin ja raa'ahkojen omenien sävyissä. Jälkimaussa on tiukan kirpeästi limen kuorta sekä greippiä, ja viinin runsas hapokkuus tuntuu suussa varsin terävältä taittuen lopulta suorastaan karvaan makuiseksi. Edes nelisen aukiolotuntia eivät saaneet viinin hedelmäisyyttä juuri avautumaan tai sen kirpeän sitruunaista olemusta pyöristymään.

Tällaisenaan ja tämän yhden pullollisen perusteella viinin tulevaisuus huolettaa, kun jo hienoon ja selvästi kypsyneeseen tuoksuun yhdistyy vielä tässäkin iässä näin raaka maku. Toivottavasti kyse on vain yhä kätkössä olevasta tulevaisuuden potentiaalista, joten ehkäpä palaan asiaan vaikkapa viiden vuoden päästä uudestaan ja toivon parasta. Nyt viini oli kuitenkin ilman muuta jonkinasteinen pettymys ja keskeneräisin maistamistani tämän huippuvuoden samppanjoista. 91


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Launois BdB 1959 ja pari tavallisempaa

Launois Frères Le Mesnil-sur-Oger Premier Cru Vintage 1959 Launoisin puhdas Mesnil-viini ajalta, jolloin kylällä ei vielä ollut grand cru -statusta. Viinissä ei enää erotu lasissa näkyviä kuplia; kultaisessa värissä on häivähdys vaalean oranssia sävyä. Pullollinen vaikuttaa joka tapauksessa olevan ihan kohtuullisessa kunnossa: tuoksussa on jonkin verran rusinaista oksidoitumisen sävyä, mutta myös mukavasti hunajaa, ylikypsää omenaa, paahdettua sokeria ja voita.

Maussa on toffeen rinnalla vielä hedelmää omenan sekä päärynän sävyissä, ja hapokkuus on varsin hyvässä tasapainossa sen rinnalla. Tätä pullollista selvästi vanhempi päivänsankari (90 vuotta) erottui edukseen suhteessa vielä nuorekkaammalla olemuksellaan, mutta kaikin puolin melko virkeä oli ilahduttavasti myös viinikin. 90
Piper-Heidsieck Essentiel Cuvée Réservée Extra Brut Piperin pykälää parempi ja vähädosageisempi vakiosamppanja, etikettitietojen mukaan cuvée L2H, pohjavuosikerta 2012 + 18 % réserve-viinejä, korkinvaihto 6…

Vieraana syntymäpäiväpruuvissa: mm. DRC La Tâche 2006, Rene Engel Grands Echezeaux 1983 ja Bollinger VVF 1998

Mainio maaliskuinen ilta vieraana -83-mallisia syntymäpäiviä juhlistamassa. Viinilista (ja viinien järjestys) oli suurimmaksi osaksi etukäteen tiedossa, mutta muutama mukava sokkokin mahtui joukkoon.

Lanson Black Label (80-luvulta?) Sokkona tarjoillussa lämmittelyviinissä on kullankeltainen väri ja jonkin verran kuplia. Hillityn tasapainoisesta tuoksusta erottuu paahdettua sokeria, melko vahvaa punasävyistä omenaa ja kypsää ananasta. Kokonaisuutta monipuolistaa vielä ripaukset hasselpähkinää ja jouluista mausteisuutta, toisaalta mukana on myös aivan aavistus jonkinasteista alkavan oksidoitumisen tuntua.
Maussa on aika mukavasti hedelmää: omenaa, omenan kuorta ja kypsähköä sitruunaa. Makeus on hyvin balanssissa ja viinissä on oikein sopivan tuntuinen hapokkuus. Maukas, kypsä kokonaisuus, vaikka konsentraatiota aivan huippuviiniksi kyllä uupuukin. Veikkasin identiteetiksi välivuoden domppaa 90-luvun alusta tai Moëtin hyvää vuosikertaviiniä samalta aikakaudelta. Olikin kuitenkin hyvässä…

Jouluaattona samppanjaa: mm. Roederer Rosé 2008, Dom Ruinart Rosé 1996 ja Selosse Le Bout du Clos

Gosset Grande Réserve Brut magnum Tuoksusta erottuu ripaus ruutisavun reduktiivista sävyä sitruunan ja vihreän omenan, sekä vielä kunnolla kypsymättömän ananaksen terävähköjen aromien rinnalla. Viinin lämmetessä mukaan ilmaantuu pyöristävä häivähdys kermatoffeeta.

Maussa on mukavasti tuoksua kypsempää sitruunaa ja mehukkaampaa omenaa, sekä hieman voilla leivottujen pikkuleipien sävyä. Maukasta ja laadukkaaksi nv-samppanjaksikin varsin pitkää jälkimakua tahdittaa Gosset'lle tyypillinen jäntevä, tiukan sitruunainen hapokkuus. Raikas ja puhdaspiirteinen viini varsinkin näin magnumista maistettuna. 90
Philipponnat Grand Blanc Extra-Brut 2008 Korkinvaihto 3/2018, dosage 4,5 g/l. Keveäpiirteisessä tuoksussa on sitruunaa, voita, limen kuoren pirteää sävyä ja hieman raikasta hunajaisuutta. Tuoreen nuorekkaassa maussa on eniten sitruunaa ja vihreää omenaa, mutta myös ripaus hunajaisen kypsää mangon sävyttämää trooppista hedelmää. Jälkimaussa tuntuu tiukahko hapokkuus limen ja greipin kyyd…