Siirry pääsisältöön

Chartogne-Taillet Millésimé 2008



Tämän viinin tuoksu on jonkin verran paahteinen, muuten lähinnä sitruunaisten ja omenaisten sävyjen rinnalla. Aromimaailmaa leimaava tietynlainen vihreä kypsymättömyys ei häviä viinin avautuessa lasissa, mutta toisaalta rakenne pysyy hyvin kasassa lämpenemisestä huolimatta. Maussa on raikkaasti sitruunaa, greippiä ja myös ripaus omenaista kypsyyttä cantaloupemelonin trooppisen häivähdyksen kera. Jälkimaku on nuorekkaan tiukka, mutta ei kirpeä vaan suhteellisen miellyttävän sitruunainen. Tässä on varmasti potentiaalia kypsytykseen, mutta ehkä olisin vuosikerta huomioiden odottanut ripauksen enemmän jo tässä vaiheessa - kolmas maistamani viini tältä viljelijältä, eikä vieläkään sellainen, josta olisin aivan varauksettomasti innostunut. 87

Kommentit

  1. Tervehdys! Mitäs on aiemmin tullut CT:ltä maistettua? Itse olen kovasti ihastunut tuottajaan, parhaimpana toistaiseksi tajunnan räjäyttävä 2007 Les Orizeaux. Olen miettinyt hankkivani tätä 2008:a kypsytykseen, mutta vuosikerran maineen huomioiden en tohtisi hetkeen korkata, sikäli kun niin monet 2002-vuoden laatusamppanjat ovat vielä lapsenkengissään. Hieno blogi sulla muuten, kiva todistaa moista omistautumista yhdelle viinityylille!

    VastaaPoista
  2. Tämän nyt maistetun lisäksi Sainte Annen (-08 pohja) ja -07 Les Barresin. -08 Millésimé on näistä ollut selvästi potentiaalisin, eli epäilemättä voi palkita kärsivällisen kellaroijan hyvinkin.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Joulupäivän burgundit: Sirugue, Mugnier ja Faiveley

Domaine Robert Sirugue Vosne-Romanée Premier Cru Les Petits Monts 2005 Dekantoitu reilu tunti ennen maistamista. Lämpimässä, muhkean tuntuisessa tuoksussa on kypsiä kirsikoita, hieman vadelmaa ja boysenmarjaa sekä kokonaisuuteen sopivaa mineraalisuutta. Maku on roteva, voimakkaasti tumman marjainen, lisänä männynneulasten ja lakritsijuuren sävyä. Jälkimaku on jykevä, siinä on sekä hapokkuutta että aika runsaasti tanniinia: tätä voisi ja nautittavuuden kannalta kannattaisikin kypsyttää vielä 5-10 vuotta lisää - mainio viini, jolla on varmasti vielä nykyhetkeä parempi tulevaisuus. 91
Jacques-Frédéric Mugnier Chambolle-Musigny 2010 Dekantoitu pari tuntia ennen maistamista. Väri on selvästi vaaleamman punainen ja reunoilta värittömämpi kuin edellisessä viinissä. Tuoksu on viettelevämpi ja kukkaisempi: parfyymistä kirsikkaa, kypsää mansikkaa, orkidean sävyä ja ripaus maanläheistä mullan lämmintä tuntua.

Maussa on makeaa mansikkaisuutta ja sen rinnalla kokonaisuutta mukavasti syventävää, k…

Jouluaaton viinit: mm. Krug Rosé ja Clicquot La Grande Dame 1990

Henriot 1996
Väri on kullankeltainen ja kuplat ikään nähden suhteellisen rauhalliset. Tuoksussa on melko voimakkaasti toffeeta, hieman kypsää sitruunaa ja voin sekä hasselpähkinöiden sävyä. Maku ei ole kovin runsas tai kovin hedelmäinen, sävyinä erottuu lähinnä kevyttä omenaisuutta ja sitä hieman reilummin sitruunaa. Jälkimaun terävähkön hapokkuuden rinnalla tuntuu vieno oksidoitumisen sävy. Oikein asiallisesti juotava viini, mutta kuitenkin selvästi heikompi kuin parhaat pullolliset monista aiemmin juoduista: olisikohan niin, että ainakin normipullot tällä vanhanmallisella etiketillä (=uudempia aiempi korkinvaihto?) olisi jo muutenkin syytä juoda suhteellisen pian pois? 89


Charles Heidsieck Brut Réserve Takaetiketin mukaan laitettu kellariin 2008 ja korkki vaihdettu 2016, joten pohjavuosikerta/-sato lienee tässä 2007. Raikas tuoksu on sopiva yhdistelmä paahdetta, vihreää omenaa, karambolaa ja sitruunaruohoa. Makukin on miellyttävän pyöreä: sitruunaa ja vihreää omenaa, hieman kanelin …

Red Burgundy & Pinot noir: suuret viinit, mm. Rousseau, Ponsot ja Clair-Daü

Domaine Armand Rousseau Gevrey-Chambertin 1er Cru Clos St. Jacques 1993
Tämän viinin koko olemus huokuu grand cru -tason syvyyttä, vaikka etiketin paljastuttua käykin ilmi, ettei kyseessä edes ole virallinen GC, vaan huipputason ja -vuoden premier cru Rousseaun kolmostähden eli CSJ:n muodossa. Upean tuoksun ensimmäisessä kerroksessa on vahvaa kypsää marjaisuutta mustikoiden ja boysenmarjojen sävyissä. Toisessa aallossa erottuu lehtikariketta ja kiehtovaa rakuunan aromia - sekä tuoksun että maun yrttisävyt ovat tämän viinin kenties selkein ero viereisessä lasissa olevaan Chambertiniin verrattuna.
Maku on samanaikaisesti voimakas ja tyylikäs: punaista hedelmää, yrttejä ja ripaus eukalyptusta. Tässä viinissä on melko lailla hapokkuutta ja siinä rinnalla pitkän jälkimaun ohessa myös jonkin verran tanniinia. Niinpä luulen, että tämä viini voisi lisäkellaroinnilla vielä kehittyä ripauksen lisää. Nuorekkaan oloinen, sopivasti särmikäs ja siltikin kokonaisuutena häkellyttävän hienossa tasapa…