Suuri 2002-tasting, toinen näytös

Vuosikerran 2002 samppanjoiden testaaminen jatkui toukokuussa 2016 toisella täyslaidallisella vain runsas viikko ensimmäisen istunnon jälkeen.

flight 1

G.H. Martel & Co. Millésime Blanc de Blancs 2002

Tuoksussa on toffeeta, voita ja lämmintä paahdetta sekä ripaus vaniljaa - sävyt tuntuvat turhan kosiskelevilta ja ehkä jotenkin ylikypsiltä. Maku on suhteellisen yksinkertainen, sitruunasoodamainen: hapokkuus on sinänsä tasapainoista, mutta jälkimaku on hiukan kirpeä. Melko mitäänsanomaton kokonaisuus. 85

Champagne de Castelnau Millésime Blanc de Blancs 2002

Suhteellisen raikkaassa tuoksussa on sitruunaa ja sitruunan kuorta, hieman hasselpähkinää ja aavistus kermaa. Maussa on kypsähköä sitruunaa ja lempeää kukkaisuutta. Jälkimaussa tuntuu sitruunan kuoren sävy ja viinin hyvä hapokkuus. Melko yksinkertainen, mutta muuten kaikin puolin siisti ja miellyttävä kokonaisuus. 88

Paul Goerg Brut Millésime 2002

Tämä on tuoksultaan kahta edellistä viiniä varautuneempi ja muuten aavistuksen ryhdittömän tuntuinen: herkkusientä, jotenkin imelän tuntuista pähkinäsävyä ja vähitellen voimistuvaa paahteisuutta. Tuoksu kokonaisuutena onneksi paranee ja tasaantuu lasissa jonkin verran. Maku on parempi kuin tuoksu, siinä on melko tyylikästä, hieman jo kypsynyttä ananasta sekä omenaa. Suutuntuma on sileä ja hapokkuus tasaista, jälkimaku on samoin asiallinen. 87

---

flight 2

Lanson Noble Cuvée Blanc de Blancs 2002

Ensimmäinen tuoksusta erottuva elementti on maitohappoinen häivähdys, muina aromeina erottuu banaania, pullavanukasta ja kermaa - minusta tämän tuoksu ei ole täysin puhdas, mutta viiniä tuntematta on vaikea arvioida, kuuluuko se viiniin/vuosikertaan vai ainoastaan tähän pullolliseen. Maku on selvästi kypsymätön, sävyinä vuorottelevat sitruuna ja lime kuorineen. Terävän, lansonmaisesti viiltävän hapokkuuden rinnalla on mukana omenankotaakin. Maku on tiukka, liian nuori ja ehkä potentiaalisen tuntuinenkin, mutta tuoksusta puuttuu valitettavasti vastaava fokus. 87

Lanson Noble Cuvée 2002

Noble Cuvéen normaaliversio on tuoksultaan bdb:tä runsaampi ja varsin mukavan sävykäs: omenaa, kaurakeksiä, ananasta ja vaaleaa leipää. Maku on edellistä viiniä lempeämpi, sitruunan rinnalla erottuu myös omenaa ja suutuntuma on pyöreähkö, vaikka hapokkuus on toki tässäkin vahvaa. Jälkimaku on pitkä ja mehukas. Mukavan nautittava viini, mutta ei ainakaan vielä tässä iässä merkittävästi talon saman vuosikerran Gold Labelia parempi: jälkimmäisessä on enemmän kypsyyttä, mutta tässä Noble Cuvéessa toki jo nimensäkin mukaisesti havaittavasti enemmän tyyliä. 91

Besserat de Bellefon Cuvée des Moines 2002

Tuoksussa erottuu kookosta, limeä, limen kuorta ja jasmiinia, sekä jonkin verran paahteisuutta. Aromit tuntuvat jossain määrin vihreiltä, eikä kokonaisuus ole ihan parhaassa tasapainossa. Maku on melko raikkaan sitruunainen, kukkeaa tuntua on tässäkin ja sen rinnalla irtonaisen dosagen tuntuista makeutta. Hapokkuus on suunnilleen vuosikerran mukaista eli asiallista, mutta kokonaisuutena viini on kuitenkin suhteellisen vaatimaton. 87

---

flight 3

Vilmart Coeur de Cuvée 2002

Tämän viinin monimuotoisessa tuoksussa on paljon selossemaisia piirteitä: jyhkeää mutta ei ylenmääräistä tammen tuntua, jonkin verran ananasta (kuitenkin selossea kevyemmällä kädellä), passionia, keltaista luumua, sitruunaruohoa, korianteria ja vielä miellyttävästi muita elementtejä säestävää banaanin sävyä. Tämä on aromeiltaan kerrassaan kiehtova kokonaisuus mukavaa kypsyyttä ja sopivaa trooppista hedelmää viimeisteltynä ripauksella eksoottisuutta.

Maussa hedelmäsävyjen trooppisuus jatkuu persikan, aprikoosin ja banaanin sävyissä. Lisänä on lempeää sitruunaa ja raparperiakin. Oksidatiivisuus on tässä viinissä hallitusti läsnä, kuten myös vuosikerran kypsä hedelmäisyys. Muikean maukas viini, joka tuntuu jo pitkälle kypsyneeltä, mutta kestänee kellarointiakin vielä vuosia lisää. 95

Philipponnat Grand Blanc 2002

Pullollisen korkki on vaihdettu 9/2008 ja dosagea on 5 g/l. Tuoksussa on kermaa, voita, hennosti vihreää omenaa ja jonkin verran paahteisuutta. Mausta erottuu briossia, hieman kypsynyttä omenaa, ripaus raikasta hunajaisuutta ja lopun kruunaa hyvä sitruunainen hapokkuus. Kaunispiirteinen, miellyttävä ja hienovaraisen tyylikäs kokonaisuus, jossa on varmasti myös kypsytyspotentiaalia tuleville vuosille. 90

Gosset Celebris 2002 magnum

Tuoksu on tässä viinissä odotusten vastaisesti varsin vaisu, aromeina erottuu herukkaa, nokkosta, sitruunaa ja hennosti kermaa sekä paahdetta. Lasissa tämä ei edelleen yhtään parane tai avaudu, vaan pikemminkin päinvastoin, ja kevyen pahvisen oloisen häivähdyksen myötä ajatus epäpuhtaudesta korostuu. 

Mausta erottuu pikkuleipää, greippiä, limeä ja limen kuorta: tämä viini on erittäin tiukasti hapokas, lähinnä sitruunasoodamainen kun samalla sekä runsas hedelmä että kypsät sävyt loistavat poissaolollaan. Mielipiteet viinin kunnosta ja mahdollisesta korkkiviasta vaihtelivat pöydän ääressä aika tavalla. Minusta viini oli korkkivian suhteen vähän vaikea rajatapaus: sinänsä juotavissa oleva, mutta Gosset'n keskimääräisen laadun tuntien kuitenkin selvähkösti ei täysissä voimissa oleva magnum-pullollinen - varsin harmillista näin. 88

---

flight 4

Jacquesson Millésime 2002

Korkinvaihto 5/2011. Tuoksussa tuntuu varsinkin aluksi vihreää kasvissävyä, mutta hetki lasissa irrottaa viinistä muitakin aromeja: paahdetta, kermaa, kaurakeksiä ja saaristolaisleipää. Maussa on paahdettua sokeria, saaristolaisleipää ja kohtuullisesti punasävyistä hedelmäisyyttä. Maltillinen sitruunaisuus ilmestyy mukaan vasta jälkimaun myötä. Ihan kelpo viini ja aika kypsä jo nyt - mahtaneekohan tässä siten olla enää juurikaan lisää kypsytyspotentiaalia? 91

Jacquesson Avize Champ Caïn 2002

Tämän korkki on vaihdettu 9.2.2011 ja dosagea on 2 g/l. Tuoksussa on lempeää sitruunaa, saksanpähkinää, vaaleaa leipää, passionhedelmää ja paahteisuutta kokonaisuuteen sopivasti sulautuvalla tavalla.

Maussa on passionia, persikkaa, kypsää omenaa ja pieni sipaus hunajaa, viini edelleen selvästi paranee sävyjen voimistumisen myötä lasissa lämmetessään. Ei kovin runsas tai voimakas kokonaisuus ainakaan vielä, mutta tämän viinin kiehtovuus onkin ennemmin sen huomiota herättämättömässä tyylikkyydessä ja hienostuneisuudessa, suorastaan vähän Jacquessonille epätyypillisellä tavalla. Lupauksia herättävä ja varmasti yhä hyvin kellarointipotentiaalinen samppanja, palataan asiaan omien pullollisteni tiimoilta joskus vuosien päästä. 93

Jacques Selosse Millésime 2002

Korkinvaihto 23/2/2012. Heti ensimmäisellä nuuhkaisulla lasista tervehtii tuttu Selossen oksidatiivinen ananasaromi, mutta myös paljon muuta: punaista omenaa, persikkaa, mangoa, voita ja kermaa. Viinin lämmetessä lasissa mukaan tulee vielä miellyttävää ruusun tuoksua. Tämä on havaittavasti asteen verran fokusoituneemman tuntuinen viini kuin muuten samankaltainen Vilmart edellisessä flightissä.

Runsaassa maussa on sekä vihreää että punaista omenaa, keltaista luumua, kypsynyttä sitruunaa ja vielä myös tuoksua seurailevaa trooppisuutta. Suutuntuma on viinin harteikkuudesta huolimatta hienon sileä ja hapokkuus tuntuu juuri oikealta. Pitkässä jälkimaussa vuorottelevat maukas sitruuna ja tyylikäs hunajaisuus. Tämä pullollinen tuntuu hieman kypsemmältä ja ripauksen tyylikkäämmältä kuin edellisellä kerralla joulukuussa 2015 - magnifique! 96

---

flight 5

Pascal Doquet Premier Cru 2002

Tämän viinin tuoksusta erottuu vaniljaa, kermaa, ananasta, pullataikinan hiivaisuutta ja hieman maitorahkan mieleen tuovaa maitohappoista sävyä. Mausta löytyy ainakin persikkaa ja punaista omenaa: hedelmä on kyllä kaikin puolin miellyttävää, mutta hapokkutta ja tietynlaista napakkuutta uupuu. Viini jättää itsestään kaksijakoisen vaikutelman: tässä on sekä jotain miellyttävää, että jotain viittä vaille epämiellyttävää. Ristiriitainen ja siksi vähän vaikeasti arvioitava kokonaisuus. 88

Palmer & Co Millésime 2002 magnum

Tuoksun hallitsevimmat elementit ovat ehdottomasti sitruuna ja vahva paahteisuus, mutta onhan tässä hiukan muutakin: kookosta, omenan kuorta ja popcornia. Maussa on tuoksun mukaista sitruunaisuutta tuoreen vihreän omenan säestämänä sekä ripaus kermaa. Suutuntumaltaan sileähkö, mehukas samppanja, mutta ei ainakaan tässä iässä ja pulloformaatissa kovin kypsä tai monimuotoinen. 88

Domaine des Grandes Espérances Constellation 2002

Tässä piti olla Pol Rogerin Bdb 2002, mutta pullollinen oli pahasti korkkivikainen, eikä viini siten tullut edes tarjolle, eikä korvaavaa pulloakaan ollut. Sommelierin kätköstä löytyi kuitenkin paikkaajaksi tämä "illan teemaan sopiva" viini: illan ainoa sokko, kuten myös identiteetin paljastumisen myötä Crémant de Loirena pruuviviineistä ainoa ei-samppanja - vuosikerta tosiaan kuitenkin teeman mukainen!

Sokkoviinin tuoksussa on herukkaa, vihreää ruohoa, ruutia, simpukankuorta ja hieman kumin aromia. Maussa tuntuu edellisistä elementeistä lähinnä herukkaa ja ilmapallokumia - jälkimmäinen sävy on sokkomaistajalle selkein vihje siitä, että viinin alkuperä on muualla kuin Champagnessa. Viinin hapokkuus on selvästi pruuvin aiempia viinejä veltompaa. Kuohuviiniksi asiallinen, mutta tässä seurassa viereistenkin viinien varjoon jäävä kokonaisuus. 84 

---

flight 6

Pommery Cuvée Louise 2002

Tuoksun piirteet ovat aluksi hieman terävän oloisia vihreän ruohon, vihreän omenan ja tuoreen vesimelonin sävyissä. Melko pian mukaan tulee kuitenkin myös sileämpää hedelmää mangon ja persikan voimin, sekä niiden ohelle myös sipaus voita. Maun omena on tuoksua hiukan pyöristyneempää, ja sen rinnalla erottuu tässäkin häivähdys mangoa. Jälkimaku on pitkä ja tasaisen hapokas sitruunan ja sitruunankuoren sävyissä. Viimeistellyn ja tasapainoisen oloinen viini, joka varmasti jatkokellaroinnilla vielä runsastuu ja monipuolistuu - tämän esityksen perusteella tätä voisi harkita hankittavaksi omaankin varastoon. 93

Taittinger Comtes de Champagne 2002

Comtesin tuoksu on voimakkaan paahteinen: popcornia, nokkosta, keksisuklaata, ja hasselpähkinänugaata. Hedelmäsävyinä erottuu ainakin kohtuullinen annos kypsähköä ananasta ja siistiä päärynää, kunhan ne viinin lasissa viipyessä pääsevät ensimmäisen aallon aromien alta paremmin esiin.

Maun keskeisimmät elementit ovat kahvi, jo kypsyyttä saanut punainen omena ja ananas sekä raikas, jo hieman viiltävästä tiukkuudesta talttunut sitruuna. Suutuntuma on sileä ja hapokkuus tasaista, pienen kokonaisuutta monipuolistavan limeen vivahtavan kirpeyden saattelemana. Lasissa lämmetessä mukaan tulee vielä miellyttävän ryhdikästä hunajaisuutta. Tässä tyylikkäässä viinissä alkaa jo olla miellyttävää kypsyyttä ja siten kaikki nautittavan huippu-Comtesin rakennuspalaset hienosti ja odotusten mukaisesti kohdallaan. 95

Nicolas Feuillatte Cuvée Palmes d'Or 2002

Paria vuotta aiempi ensikohtaaminen 2002 Palmes d'Orin kanssa oli yllättävän positiivinen kokemus, mutta nyt viini vaikutti merkittävästi heikommalta ja siten täysin talon ankean yleislinjan mukaiselta. Tuoksu on tämän flightin selvästi karkkimaisin ja kosiskelevin: lähes ylikypsä hedelmäisyys sävyttyy lähinnä mangolla ja oudolla, mämmin mieleen tuovalla aromilla. Maussa on kyllä trooppista hedelmää, mutta myös imelän tuntuista leipäsävyä, joka lopulta taittuu jo lähes sherrymäisiin piirteisiin. Olikohan viimekertainen pullo poikkeuksellisen hyvä, tämä pullo poikkeuksellisen huono, vai onko tämä talon prestige-samppanja yksinkertaisesti vajaassa 14 vuodessa jo parhaat päivänsä nähnyt? 87

---

flight 7

Salon Le Mesnil Blanc de Blancs 2002

Illan viimeinen ja samalla puhdas blanc de blancs -flight alkaa upealla viinillä. Ensimmäisen 2002 samppanjapruuvin kohokohta minulle oli melko selvästi Bollingerin VVF; tämän toisen osan voiton taas vie monen hienon viinin joukossa jopa vähän varkain Salon. Tasapainoisesta tuoksusta erottuu runsain mitoin voita ja kermaa, niiden rinnalla tyylipuhdasta mangon ja passionin sävyttämää hedelmäisyyttä, sekä kokonaisuuden täydentävää paahdettujen pistaasipähkinöiden aromia. 

Maussa tuntuu viinin vahva mineraalisuus, keltakylkisten tuoreiden omenoiden sävyä sekä todella jykevää nuorta sitruunaa. Lopun viimeistelee erittäin muhkea, mutta silti jotenkin tasaisen, miltei lempeän tuntuinen hapokkuus ja hengästyttävän pitkä, limellä sävyttyvä jälkimaku. Nuoren ja kuulaan oloinen, mutta odotusten vastaisesti silti jo tässä iässä lähes käsittämättömän hyvin nautittavissa oleva erittäin elegantti samppanja: tässä viinissä on kymmenien nyanssien sijaan ei enempää eikä vähempää kuin Krugin -88:n mieleen tuovaa vaikuttavuutta. 96

Ruinart Dom Ruinart 2002

Nuorekas tuoksu on aivan domruinartmaisesti voimakkaan paahteinen. Lisänä on hasselpähkinää, ruohoa, tuoretta herukkaisuutta ja vihreän omenan kuorta. Maku on hieman yllättävästikin tuoksua kypsempi vihreän omenan, jo mehukkaaksi muuttuneen sitruunan ja pyöreähkön kermaisuuden sävyttämänä. Napakka hapokkuus viimeistelee melko rotevarakenteisen kokonaisuuden. Tässä viinissä on ilmiselvää kypsytyspotentiaalia, mutta sileys ja hienostuneisuus eivät kuitenkaan ainakaan tällä hetkellä ole viereisten Mesnil-viinien tasoa. 93

Krug Clos du Mesnil 2002

Tälläkin kertaa ainakin itselleni illan odotetuin viini tulee joukon viimeisenä. Viinin julkaisusta ei ole kulunut kauan, ja varmasti myös siksi tuoksu on aluksi hiukan ujon ja varautuneen oloinen. Hetken odottelun jälkeen esiin alkaa kuitenkin hiipiä herkullinen ananaksen aromi, ja sen jälkeen monia muitakin sävyjä: tuoreita keltaisia luumuja, hienostunutta vaniljaa, sahramia, paahtovanukasta ja hieman persikkaa.

Mausta erottuu tuoretta ananasta, vihreää omenaa, greippiä ja tiukkaa mineraalisuutta lasersädemäisen hapokkuuden rinnalla. Siinä missä tuoksu alkaa viinin lasissa viivähtäessä jo esittää väristyksiä herättäviä sävyjä, on maku vielä aivan viimeistä piirua myöden paikoilleen loksahtamattoman oloinen. Viinin yleisilme on silti jo nyt huomattavan hieno - tästä tullee ajan kanssa suuri viini. 

Tilaisuus vertailuun on tietysti pruuvitilanteessa hyvä: tässä hetkessä CdM:n tuoksu on Salonia hieman kiehtovampi, Salon taas on maultaan nyt sileämpi ja aavistuksen kypsempi. Edellisellä viikolla maistetun perus-2002 Krugin hapokkuus taas oli havaittavasti terävämpää kuin tässä sisaressaan, ja saman havainnon olen tehnyt aiempienkin vuosikertojen kanssa: juuri hienostuneisuus erottaa CdM:n parhaiten Krugin "tavallisesta" vuosikertaviinistä. 95