Pullollisia

Pari viikkoa on vierähtänyt ja pari uutta samppanjaa tullut maistettua, hyvällä mutta vaihteeksi vähän tavanomaisemmalla linjalla. Ensi viikonlopulle onkin sitten tiedossa jotain aivan arkilipittelystä poikkeavaa - palaan siihen tekstin muodossa aikanaan. Diebolt-Vallois Blanc de Blancs magnum Tämän tuoksussa on omenaa, sitruunaa ja hentoa kukkaissävyä. Kermaisuus pyöristää ja mineraalisuus ryhdittää mukavan omenaista makua. Siistin kokonaisuuden viimeistelee bdb:n tyylikkyys ja vakiosamppanjaksi hyvä hapokkuus. Tätä nautittiin merkkipäiväjuhlien kunniaksi magnumista - samppanjan nauttiminen isosta leilistä on aina yhtä juhlallista ja mikä parasta, sisältö useimmiten vastaavaan normipulloon verrattuna parempaa. 87 De Sousa Cuvée 3A De Sousa on viljelijä-tuottaja Avizesta, jonka viinien on verrattu kulkevan Selossen viitoittamaa tietä - jälkeläisyyden huomaa paitsi kenties laadusta, myös viinien hintakehityksestä. Mistään aivan eilen syttyneestä tähdestä ei siis ...

Alfred Gratienin samppanjatalo tunnetaan viinipiireissä ainakin perinteisistä, monin osin käsityönä tapahtuvista viininvalmistusmenetelmistä ja laatutaloksi melko runsaasta pinot meunierin käytöstä. Kaikki viinit käytetään tammessa, mutta toisaalta jykevän hapokkuuden takaa malolaktisen käymisen estäminen samoin kaikkien viinien osalta. Kaikkien näiden seikkojen vuoksi Gratienin viinejä on tyylillisesti ja jopa laadullisesti verrattu ei enempää eikä vähempää kuin itsensä Krugin samppanjoihin. Cuvée Paradis on Gratienin chardonnay-voittoinen valkoinen prestige-cuvée, jonka osalta meunierin vähäisestäkin käytöstä ollaan ilmeisesti kokonaan luopumassa, ja joka, harmittavaa kyllä, ainakin toistaiseksi tehdään ilman vuosikertamerkintää. Viini lienee kuitenkin tosiasiassa aina yhden vuoden tuotos kerrallaan, ja tämän vahvistaa pullolliseni korkkikin, kun sitä ensimmäisen lasillisen hörpittyäni tutkailen: siinä on merkintä "vintage 2006"! Viljelijäviinien osalta on toki tutt...

Kuplivan lomaviikon päätteeksi kaivelin vaihtelun vuoksi kaapin perukoilta pullollisen tätä kylätasoista punaista Bourgognea, olin näemmä juonut toisen kahdesta pullostani alkuvuodesta 2009. Silloin viini oli kovin kireä ja yksiulotteisen marjainen, joten tämä jälkimmäinen jäi toiveikkaasti odottamaan parempia aikoja, ihme kyllä sai olla korkin kanssa koskemattomana näinkin pitkään. Nyt kyseessä on juotavuudeltaan aivan toisenlainen viini kuin runsas neljä vuotta aiemmin. Tämän tuoksussa on mukavasti kypsää kirsikkaa, boysenmarjaa sekä pieni vaniljainen tammen tuntu. Lämmin alkoholisuus tuntuu nenässä vain aavistuksenomaisesti. Maussa on miellyttävää marjaisuutta, lähinnä karpaloa ja jälkimaussa mansikkaa. Hapokkuus ei ole enää kireää, vaan on nyt tasaantunut kivasti kokonaisuutta myötäileväksi - tämä viini on hyvin nautittavissa nyt ja varmasti muutaman vuoden tästä eteenpäin. 88

Torstai-illaksi kasattiin risteilemisen jatkoksi neljän samppanjan pruuvi, kaksi ensimmäistä viiniä kaivelin omista kätköistäni, kaksi jälkimmäistä taas tarjoiltiin minulle täysin sokkona. Upeita viinejä hyvässä seurassa jälleen kerran! Deutz 1995 Tämän viinin tuoksu tuntuu alkuun vähän sekavalta ja karkealta, mutta tasaantuu ja asettuu lopulta ihan nätisti viinin ilmaantuessa. Aluksi herkkusienen sävyt dominoivat ja niiden rinnalla on ensiksi jopa ylikypsän tuntuista omenaista hedelmäisyyttä, sekä vihannessävyjä kuten parsaa ja kukkakaalia. Paahteisuutta on ihan mukavasti, mutta tuoksu on kokonaisuutena kevyempi ja yksinkertaisempi kuin muissa pruuvin viineissä. Maussa on ananasta, omenaa ja tuoretta banaania jo aika kivaksi kypsyneessä kokonaisuudessa, johon luonnollisesti kuuluu myös hyvä hapokkuus. Tämä jäi omassa arviossani kuitenkin pruuvin selkeäksi hännänhuipuksi, joka ei niinkään johtunut Deutzin vuosikertaviinin heikkoudesta vaan muiden viinien kertakaikkisesta hien...

Lyhyellä päiväristeilyllä Siljalla tuli maistettua muutamaa minulle uutta viiniä, hiljattain julkaistu vuosikerran 2004 Dom Perignon ei harmi kyllä vielä ollut saavuttanut Turun ja Maarianhaminan välistä merialuetta. Canard-Duchêne Cuvée Leonie Brut Tämä viini on Siljan uusi laivan samppanja, ja ainakin tuotantomäärällisesti suuren talon perus-brutia aavistuksen kypsytetympi ja enemmän reserve-viinejä sisältävä sekoitus. Vähän vaatimattomasta tuoksusta löytyy lähinnä vihreitä herukanlehtiä ja lämmintä paahteisuutta - huono lasi ei toki mitenkään edesauta aromien erottamista. Maussa on myös herukkaisuutta sekä raa'ahkoa päärynää, muuten hedelmää on vähänlaisesti. Hapokkuus on tässä viinissä hyvin kohdallaan, mutta siitä erottuu hiukan rypäleen kivien kitkeryyttä. Jälkimaku on kohtuullinen ja vähän kirpeä. Tavanomainen, tyylillisesti hiukan Laurent-Perrierin Brutia muistuttava vakiosamppanja - jos hinta olisi ollut lähempänä kahta- kuin kolmeakymppiä, olisin voinut harkita yh...

Lämmittelynä seuraavan illan pruuvia varten maistettiin paria vakiosamppanjaa normaalia maltillisemmista formaateista. Gosset Brut Excellence Tämä Gosset'n lähtötason tuote oli kuin varkain ilmestynyt heinäkuussa piccolopullona (0,2 l) monopolin vakiovalikoimaan. Hinta vieläpä oli puristettu edullisehkosti alle kymppiin, joten kävin oitis hakemassa muutaman pullon ruuanlaittotarkoituksiin. Kastikepohja ei niellyt ihan koko ensimmäistä avaamaani pulloa, joten tilkkaset jäivät maistettaviksikin - hyvä niin, sillä muistelin lipitelleeni tätä viiniä viimeksi vuonna 2000... Viinin tuoksussa on vivahdus kuumaa, vähän tunkkaista paahteisuutta, muina sävyinä on kirpeää omenaisuutta ja hiukan herukkaa. Dosage tuntuu maussa reiluhkona makeutena, mutta jotakin trooppista hedelmäsävyä, kuten mangoa tai hunajameloniakin mukana hiukan on. Hapokkuutta on vain hennosti ja jälkimaku on melko mitätön. Tämä on mutkaton, veltohko hedelmäisen tyylin NV - muut Gosset'n viinit ovat kyllä selvä...