Siirry pääsisältöön

Tyyntä myrskyn edellä

Pari viikkoa on vierähtänyt ja pari uutta samppanjaa tullut maistettua, hyvällä mutta vaihteeksi vähän tavanomaisemmalla linjalla. Ensi viikonlopulle onkin sitten tiedossa jotain aivan arkilipittelystä poikkeavaa - palaan siihen tekstin muodossa aikanaan.

Diebolt-Vallois Blanc de Blancs magnum



Tämän tuoksussa on omenaa, sitruunaa ja hentoa kukkaissävyä. Kermaisuus pyöristää ja mineraalisuus ryhdittää mukavan omenaista makua. Siistin kokonaisuuden viimeistelee bdb:n tyylikkyys ja vakiosamppanjaksi hyvä hapokkuus. Tätä nautittiin merkkipäiväjuhlien kunniaksi magnumista - samppanjan nauttiminen isosta leilistä on aina yhtä juhlallista ja mikä parasta, sisältö useimmiten vastaavaan normipulloon verrattuna parempaa. 87

De Sousa Cuvée 3A



De Sousa on viljelijä-tuottaja Avizesta, jonka viinien on verrattu kulkevan Selossen viitoittamaa tietä - jälkeläisyyden huomaa paitsi kenties laadusta, myös viinien hintakehityksestä. Mistään aivan eilen syttyneestä tähdestä ei siis enää ole kysymys. De Sousan viinit ovat kuitenkin itselleni aiemmin maistamattomia: tutustumisen ensimmäiseksi kohteeksi valitsin valikoiman ilmeisesti toistaiseksi uusimman tulokkaan. Tarkemmat teoriatiedot selvinnevät viinin nimestä ja takaetiketin kuvasta.


Viinin tuoksu on oikeastaan melko hienovarainen ja hennohko, mutta aromien kirjo on monipuolinen: muun muassa vaniljaa, kaneliomenaa, limen kuorta ja hasselpähkinää - ainakin näin ei-sokkona tämä tosiaan tuntuu täysin grand cru pinotin ja chardonnayn 50/50-sekoitukselta!

Maussa on limeä, mineraalisuutta sekä kevyehköä hedelmäisyyttä - ensin ananasta ja viinin lämmetessä myös mangoa. Hapokkuus on hyvässä tasapainossa ja kevyt tammen läsnäolo pehmentää sitä ripauksen lisää. Jälkimaku voisi olla pidempikin, mutta mistään vuosikerta- saati prestigeviinistä ei toki olekaan kysymys. Laadultaan ja hinnaltaan tämä vastaa parhaita isojen talojen vakiosamppanjoita. 88

---

Vanhaa tuttua, eli Bollingerin Special Cuvéeta tuli myös hörpättyä yhtenä päivänä ravintolassa lasillinen. Viini ei ollut aivan niin hyvää kuin se parhaimmillaan on (ehkä pullokin oli jo ollut auki venytetyn tovin), mutta hyvää toki silti - vakioksi ryhdikkään hapokasta ja runsaan puhtaan hedelmäistä. Juon Bollyä huonoimmillaankin mieluummin kuin montaa muuta viiniä parhaimmillaan. 86


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Launois BdB 1959 ja pari tavallisempaa

Launois Frères Le Mesnil-sur-Oger Premier Cru Vintage 1959 Launoisin puhdas Mesnil-viini ajalta, jolloin kylällä ei vielä ollut grand cru -statusta. Viinissä ei enää erotu lasissa näkyviä kuplia; kultaisessa värissä on häivähdys vaalean oranssia sävyä. Pullollinen vaikuttaa joka tapauksessa olevan ihan kohtuullisessa kunnossa: tuoksussa on jonkin verran rusinaista oksidoitumisen sävyä, mutta myös mukavasti hunajaa, ylikypsää omenaa, paahdettua sokeria ja voita.

Maussa on toffeen rinnalla vielä hedelmää omenan sekä päärynän sävyissä, ja hapokkuus on varsin hyvässä tasapainossa sen rinnalla. Tätä pullollista selvästi vanhempi päivänsankari (90 vuotta) erottui edukseen suhteessa vielä nuorekkaammalla olemuksellaan, mutta kaikin puolin melko virkeä oli ilahduttavasti myös viinikin. 90
Piper-Heidsieck Essentiel Cuvée Réservée Extra Brut Piperin pykälää parempi ja vähädosageisempi vakiosamppanja, etikettitietojen mukaan cuvée L2H, pohjavuosikerta 2012 + 18 % réserve-viinejä, korkinvaihto 6…

Vieraana syntymäpäiväpruuvissa: mm. DRC La Tâche 2006, Rene Engel Grands Echezeaux 1983 ja Bollinger VVF 1998

Mainio maaliskuinen ilta vieraana -83-mallisia syntymäpäiviä juhlistamassa. Viinilista (ja viinien järjestys) oli suurimmaksi osaksi etukäteen tiedossa, mutta muutama mukava sokkokin mahtui joukkoon.

Lanson Black Label (80-luvulta?) Sokkona tarjoillussa lämmittelyviinissä on kullankeltainen väri ja jonkin verran kuplia. Hillityn tasapainoisesta tuoksusta erottuu paahdettua sokeria, melko vahvaa punasävyistä omenaa ja kypsää ananasta. Kokonaisuutta monipuolistaa vielä ripaukset hasselpähkinää ja jouluista mausteisuutta, toisaalta mukana on myös aivan aavistus jonkinasteista alkavan oksidoitumisen tuntua.
Maussa on aika mukavasti hedelmää: omenaa, omenan kuorta ja kypsähköä sitruunaa. Makeus on hyvin balanssissa ja viinissä on oikein sopivan tuntuinen hapokkuus. Maukas, kypsä kokonaisuus, vaikka konsentraatiota aivan huippuviiniksi kyllä uupuukin. Veikkasin identiteetiksi välivuoden domppaa 90-luvun alusta tai Moëtin hyvää vuosikertaviiniä samalta aikakaudelta. Olikin kuitenkin hyvässä…

Jouluaattona samppanjaa: mm. Roederer Rosé 2008, Dom Ruinart Rosé 1996 ja Selosse Le Bout du Clos

Gosset Grande Réserve Brut magnum Tuoksusta erottuu ripaus ruutisavun reduktiivista sävyä sitruunan ja vihreän omenan, sekä vielä kunnolla kypsymättömän ananaksen terävähköjen aromien rinnalla. Viinin lämmetessä mukaan ilmaantuu pyöristävä häivähdys kermatoffeeta.

Maussa on mukavasti tuoksua kypsempää sitruunaa ja mehukkaampaa omenaa, sekä hieman voilla leivottujen pikkuleipien sävyä. Maukasta ja laadukkaaksi nv-samppanjaksikin varsin pitkää jälkimakua tahdittaa Gosset'lle tyypillinen jäntevä, tiukan sitruunainen hapokkuus. Raikas ja puhdaspiirteinen viini varsinkin näin magnumista maistettuna. 90
Philipponnat Grand Blanc Extra-Brut 2008 Korkinvaihto 3/2018, dosage 4,5 g/l. Keveäpiirteisessä tuoksussa on sitruunaa, voita, limen kuoren pirteää sävyä ja hieman raikasta hunajaisuutta. Tuoreen nuorekkaassa maussa on eniten sitruunaa ja vihreää omenaa, mutta myös ripaus hunajaisen kypsää mangon sävyttämää trooppista hedelmää. Jälkimaussa tuntuu tiukahko hapokkuus limen ja greipin kyyd…