Siirry pääsisältöön

Savart vs. Selosse



Sunnuntai-illan minipruuvissa laitettiin vastakkain viljelijäsamppanjoiden elävän legendan, Selossen, perussekoitus ja Ecueilin kylän nousevan tähden, Savartin, tuore huippuvuoden huippuviini.

Jacques Selosse Initial

Korkinvaihdon ajankohdaksi on tässä pullossa merkitty heinäkuu 2012, viini on kolmen perättäisen vuosikerran sekoitus ja sitä kypsytetään vähintään 3 vuotta - tämä lienee siis hyvinkin jostain vuosikerran 2008 ympäriltä. Tuoksu on selossemaisen runsas ja siinä on ananasta, toffeeta, kanelia, jasmiininkukkia sekä vähän voitakin.

Maussa on lämmintä sitruunaa, runsasta omenaa, yrttisyyttä, sekä tuoksua seuraillen pyöreän mehukasta ananasta. Lämmetessään viini pyöristyy vielä lisää: hienointa tässä viinissä on ilman muuta ikään nähden voimakkaat, tunnistettavan selossemaiset sävyt ja suussa juuri sopivalta tuntuva, hienon tasapainoinen hapokkuus. Selosse on, kuten tuttua, lähes aina huomattavan hyvää ja nuorenakin nautittavaa jo näin lähtötasollaan. 92 

Savart Dame de Coeur 2008

Tämän viinin tuoksu on vähän varautunut eikä kovin voimakas, mutta keskittyneesti nuuhkien eri sävyjä löytyy silti varsin mukavasti. Lisäksi tässä on hienoa tyylikkyyden tuntua: vaniljaa, kookosta, vihreää omenaa ja höyhenenkeveää paahteisuutta.

Maussa on greippiä, appelsiininkuorta ja tyylikästä mineraalisuutta, sekä hennot vaniljan ja briossin vivahteet. Viinin leimallisin piirre suussa on kuitenkin sen pitkä ja voimakkaan hapokas jälkimaku, joka toki nyt peittää nyansseja alleen, mutta on silti ikäänsä nähden hienon sileä eikä yhtään kitkerä. Tässä on jo persoonallista viehättävyyttä, vaikka viini onkin vasta elinkaarensa aivan alkutaipaleella. 90

---

Vaikka pisteiden valossa Selosse veikin tässä vertailussa nykykunnossaan voiton, olivat kummatkin viinit joka tapauksessa miellyttäviä ja vähintään hintansa arvoisia - on syytä huomata, että Selossen perusviini on ainakin vielä toistaiseksi selvästi kalliimpi kuin Savartin huippuviini. Savartin kellarointipotentiaali tuntuu ilmiselvältä, ja se johtuu varmasti sekä viinistä että ensiarvioiden perusteella suuresta vuosikerrasta. Ei ole ollenkaan harmillista, että loput laatikollisesta jäävät odottamaan hienoa tulevaisuuttaan omaan kellariini - viiden vuoden päästä näiden samojen viinien vertailussa asetelma lienisi huomattavasti tasaisempi ja ihan varmasti vieläkin jännittävämpi.



Savartin tuotantomäärät ovat minimaaliset, Bordeaux-mittapuulla oltaisiin kevyesti garagiste-kategoriassa: esimerkiksi tätä -08 Damea on tehty tasan 1000 pulloa. Hinnoissa lieneekin nousupaineita, jos laatu pysyy vähintään nykyisenlaisena ja se tulee entistä laajempaan tietoisuuteen. Tuotanto on keskimäärin pinot noir -painotteista: siitä esimerkkinä seuraavassa kirjoituksessa oleva arvio Savartin erittäin varteenotettavasta vakioroséesta. 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Joulupäivän burgundit: Sirugue, Mugnier ja Faiveley

Domaine Robert Sirugue Vosne-Romanée Premier Cru Les Petits Monts 2005 Dekantoitu reilu tunti ennen maistamista. Lämpimässä, muhkean tuntuisessa tuoksussa on kypsiä kirsikoita, hieman vadelmaa ja boysenmarjaa sekä kokonaisuuteen sopivaa mineraalisuutta. Maku on roteva, voimakkaasti tumman marjainen, lisänä männynneulasten ja lakritsijuuren sävyä. Jälkimaku on jykevä, siinä on sekä hapokkuutta että aika runsaasti tanniinia: tätä voisi ja nautittavuuden kannalta kannattaisikin kypsyttää vielä 5-10 vuotta lisää - mainio viini, jolla on varmasti vielä nykyhetkeä parempi tulevaisuus. 91
Jacques-Frédéric Mugnier Chambolle-Musigny 2010 Dekantoitu pari tuntia ennen maistamista. Väri on selvästi vaaleamman punainen ja reunoilta värittömämpi kuin edellisessä viinissä. Tuoksu on viettelevämpi ja kukkaisempi: parfyymistä kirsikkaa, kypsää mansikkaa, orkidean sävyä ja ripaus maanläheistä mullan lämmintä tuntua.

Maussa on makeaa mansikkaisuutta ja sen rinnalla kokonaisuutta mukavasti syventävää, k…

Launois BdB 1959 ja pari tavallisempaa

Launois Frères Le Mesnil-sur-Oger Premier Cru Vintage 1959 Launoisin puhdas Mesnil-viini ajalta, jolloin kylällä ei vielä ollut grand cru -statusta. Viinissä ei enää erotu lasissa näkyviä kuplia; kultaisessa värissä on häivähdys vaalean oranssia sävyä. Pullollinen vaikuttaa joka tapauksessa olevan ihan kohtuullisessa kunnossa: tuoksussa on jonkin verran rusinaista oksidoitumisen sävyä, mutta myös mukavasti hunajaa, ylikypsää omenaa, paahdettua sokeria ja voita.

Maussa on toffeen rinnalla vielä hedelmää omenan sekä päärynän sävyissä, ja hapokkuus on varsin hyvässä tasapainossa sen rinnalla. Tätä pullollista selvästi vanhempi päivänsankari (90 vuotta) erottui edukseen suhteessa vielä nuorekkaammalla olemuksellaan, mutta kaikin puolin melko virkeä oli ilahduttavasti myös viinikin. 90
Piper-Heidsieck Essentiel Cuvée Réservée Extra Brut Piperin pykälää parempi ja vähädosageisempi vakiosamppanja, etikettitietojen mukaan cuvée L2H, pohjavuosikerta 2012 + 18 % réserve-viinejä, korkinvaihto 6…

Vieraana syntymäpäiväpruuvissa: mm. DRC La Tâche 2006, Rene Engel Grands Echezeaux 1983 ja Bollinger VVF 1998

Mainio maaliskuinen ilta vieraana -83-mallisia syntymäpäiviä juhlistamassa. Viinilista (ja viinien järjestys) oli suurimmaksi osaksi etukäteen tiedossa, mutta muutama mukava sokkokin mahtui joukkoon.

Lanson Black Label (80-luvulta?) Sokkona tarjoillussa lämmittelyviinissä on kullankeltainen väri ja jonkin verran kuplia. Hillityn tasapainoisesta tuoksusta erottuu paahdettua sokeria, melko vahvaa punasävyistä omenaa ja kypsää ananasta. Kokonaisuutta monipuolistaa vielä ripaukset hasselpähkinää ja jouluista mausteisuutta, toisaalta mukana on myös aivan aavistus jonkinasteista alkavan oksidoitumisen tuntua.
Maussa on aika mukavasti hedelmää: omenaa, omenan kuorta ja kypsähköä sitruunaa. Makeus on hyvin balanssissa ja viinissä on oikein sopivan tuntuinen hapokkuus. Maukas, kypsä kokonaisuus, vaikka konsentraatiota aivan huippuviiniksi kyllä uupuukin. Veikkasin identiteetiksi välivuoden domppaa 90-luvun alusta tai Moëtin hyvää vuosikertaviiniä samalta aikakaudelta. Olikin kuitenkin hyvässä…