Siirry pääsisältöön

Kolme Selossea

Pääsin vihdoin palaamaan joulukuisen Selosse-pruuvin näyttämölle ja maistamaan uudestaan trion tuon illan parhaimpia viinejä, jälleen hienon illallisen siivittämänä.



Jacques Selosse Chemin de Châlons (Cramant)

Tämän viimekertaisen ykkösviinini tuoksussa on hunajamelonia, ananasta, kermaa ja vaniljapullaa. Näiden läpi tuntuvat selossemaiset oksidatiiviset elementit, tammen sävy ja siten näin nuoreksi viiniksi jo hieno kypsyyden tuntu. Myöhemmin suorassa vertailussa kahden muun viinin rinnalla huomaan tästä vielä piikiven aromia ja vihreää kukkaisuutta.

Hiukan yllättävästi maku tuntuu aluksi selvästi nuoremmalta kuin viimeksi: läsnä on lähinnä vihreä omena ja lime pitkään, hapokkaaseen jälkimakuun taittuen. Nuorekasta ilmettä pehmentää kuitenkin juuri Cramantin chardonnayhen assosiomani kermaisuus, ja toisaalta viinin lämmetessä alkaa esiin hiipiä myös trooppisia hedelmäsävyjä ja vaniljaa.

Kaikkiaan tämän viinin tuoksu on  nuorelle chardonnaylle aivan huippu, mutta maussa on pientä iästä johtuvaa yksioikoisuutta, jota kuitenkin aika ja lämpenenminen leventävät - tämän perusteella kypsytyspotentiaalia on kyllä vieläkin paremmaksi. Kahden muun viinin rinnalla tässä korostuivat raikkaus ja keveys, mutta toisaalta samalla myös tyylikkyys ja hienostuneisuus. Lisäksi viini ei tosiaan lässähdä tai latistu lasissa edes huoneenlämpöisenä - korkeammat pisteet ovat kyllä erittäin lähellä nytkin. Korkinvaihto 9/5/2012. 95

Jacques Selosse Le Bout du Clos (Ambonnay)

Tuoksussa on toffeeta, voita, mantelia ja runsaasti paahteisuutta. Mukana on myös kukkainen jasmiinin sävy, trooppista passionhedelmää ja viinin avautuessa vähän salmiakkiakin. Maussa on lakritsia, nuorehkoa punaista omenaa ja sitruunaruohoa. Viinissä on jo aika pyöreän tuntuinen hapokkuus ja siten suutuntuma on hieno ja sileä. Omenaisuus tuntuu tässä leimallisena aina pitkään jälkimakuun asti; lämpeneminen tuo tähänkin mukaan vielä selossemaisen ananaksen sävyn. Tämä viini on kolmikon pyörein, omenaisin ja kokonaisuudessaan ehkä kypsimmän tuntuinen. Siitä huolimatta jäi tällä kertaa aavistuksen kahden muun huippuviinin varjoon. Korkinvaihto 13/4/2012.  94

Jacques Selosse Millésime 2002

Suorastaan hurja on tämän viinin tuoksu, niin muhkeina ananaksen aromit aivan pomppaavat nenään heti ensimmäisestä nuuhkaisusta lähtien, oksidatiivisten sävyjen säestäessä sivuroolissa taustalla. Sitten mukaan tulee myös vaniljaa, karambolaa ja orkidean hieno, viettelevä sävy. Lämpö tuo tähän vielä hunajaisuutta, joka muistuttaa lähinnä raikasta akaasiahunajaa. 

Maussa on sileän tyylikästä vihreää omenaa, mehukasta päärynää ja sitruunaa, joka hiipii pitkän jälkimaun ja tasaisen runsaan hapokkuuden rinnalla. Lämmetessään ja avautuessaan sitruuna pehmenee jo makeansävyiseksi sitruunapiirakaksi. Tämä on todella roteva ja ison kaliiberin hedelmäinen viini, joka avautuessaan on jo tässä iässä melkoista nektaria. Kolmikosta tässä on eniten ananasta ja voimaa, ja tällä kertaa taisin hiuksenhienosti preferoida juuri tätä päättäväistä raakaa voimaa ja puhdaslinjaista tyyliä. Korkinvaihto 23/2/2012. 96

---

Olipa taas aivan upea ilta - kiitokset Sinne minne ne kuuluvat!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Domaine Comte Georges de Vogüe Chambolle-Musigny Les Amoureuses 1984

Kaadettu suoraan lasiin ilman dekantointia: Väri on reunoilta ruskehtava, jopa hivenen veden värinen, muuten keskisävyisen punainen. Tuoksussa on hentoisesti tummaa marjaisuutta, hieman mineraalisuutta ja luumua, sekä hento maanläheinen komponentti. Viini ilmaantuessa mukaan tulee vielä kevyt salmiakin aromi. Maku on kevyen marjainen, sävyinä kirsikkaa ja boysenmarjaa, sekä tässäkin myös mineraalia ja multaa. Suutuntuma on aluksi melko ohut ja vetinen, ja kevyt hapokkuus tuntuu lyhyessä jälkimaussa jollain tavalla irtonaiselta. Puolen tunnin päästä avaamisesta viini tuntuu kuitenkin saavan selvästi lisää ryhtiä, ripauksena voimaa sekä parempaa balanssia. Viini ei mitenkään erityisesti tunnu liian vanhalta vaan ennemmin vuosikertansa mukaiselta. Silti erityinen viini, vaikkakin muuten kuin absoluuttisen laatunsa perusteella.  88

Vuoden 2002 samppanjoita, tasting osa VII: mm. Krug Clos d'Ambonnay, Clos du Mesnil, Salon ja Roederer Cristal Rosé

Elokuussa 2019 toistaiseksi viimeinen otto vuosikerran 2002 samppanjoista vertikaalin muodossa, itselleni 7. osa kaikkiaan kymmenen järjestetyn istunnon sarjasta. Muutama illan viineistä oli maistettu jo ensimmäisissä osissa keväällä 2016, ja muutamat huiput olivat itselleni täysin uusia. Viinien taso näissä tastingeissa on ollut jossain määrin vaihteleva sisältäen myös joitain jo alamäen puolella olleita esimerkkejä. Tämän viimeisen illan jälkeen oli joka tapauksessa selvää, että vuosikerran parhaat samppanjat ovat paitsi aivan upeita viinejä, myös vasta pitkän elinkaarensa alkutaipaleellaan. J. Lassalle Special Club Premier Cru 2002 Kaksi ensimmäistä viiniä tarjottiin sokkona, tämä niistä siis ensimmäinen. Tuoksussa on mukavaa,  jasmiinin ja ruusupensaan mieleen tuovaa makeaa kukkeutta sekä kohtuullisesti omenaa ja sipaus voita. Maku on keveä, mutta melko tyylikäs sitruunan ja vihreän omenan sävyttämänä. Jälkimaussa tuntuu kohtuullinen hapokkuus, limen tuntua sekä ripaus mine...

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika...