Siirry pääsisältöön

Kolme Selossea

Pääsin vihdoin palaamaan joulukuisen Selosse-pruuvin näyttämölle ja maistamaan uudestaan trion tuon illan parhaimpia viinejä, jälleen hienon illallisen siivittämänä.



Jacques Selosse Chemin de Châlons (Cramant)

Tämän viimekertaisen ykkösviinini tuoksussa on hunajamelonia, ananasta, kermaa ja vaniljapullaa. Näiden läpi tuntuvat selossemaiset oksidatiiviset elementit, tammen sävy ja siten näin nuoreksi viiniksi jo hieno kypsyyden tuntu. Myöhemmin suorassa vertailussa kahden muun viinin rinnalla huomaan tästä vielä piikiven aromia ja vihreää kukkaisuutta.

Hiukan yllättävästi maku tuntuu aluksi selvästi nuoremmalta kuin viimeksi: läsnä on lähinnä vihreä omena ja lime pitkään, hapokkaaseen jälkimakuun taittuen. Nuorekasta ilmettä pehmentää kuitenkin juuri Cramantin chardonnayhen assosiomani kermaisuus, ja toisaalta viinin lämmetessä alkaa esiin hiipiä myös trooppisia hedelmäsävyjä ja vaniljaa.

Kaikkiaan tämän viinin tuoksu on  nuorelle chardonnaylle aivan huippu, mutta maussa on pientä iästä johtuvaa yksioikoisuutta, jota kuitenkin aika ja lämpenenminen leventävät - tämän perusteella kypsytyspotentiaalia on kyllä vieläkin paremmaksi. Kahden muun viinin rinnalla tässä korostuivat raikkaus ja keveys, mutta toisaalta samalla myös tyylikkyys ja hienostuneisuus. Lisäksi viini ei tosiaan lässähdä tai latistu lasissa edes huoneenlämpöisenä - korkeammat pisteet ovat kyllä erittäin lähellä nytkin. Korkinvaihto 9/5/2012. 95

Jacques Selosse Le Bout du Clos (Ambonnay)

Tuoksussa on toffeeta, voita, mantelia ja runsaasti paahteisuutta. Mukana on myös kukkainen jasmiinin sävy, trooppista passionhedelmää ja viinin avautuessa vähän salmiakkiakin. Maussa on lakritsia, nuorehkoa punaista omenaa ja sitruunaruohoa. Viinissä on jo aika pyöreän tuntuinen hapokkuus ja siten suutuntuma on hieno ja sileä. Omenaisuus tuntuu tässä leimallisena aina pitkään jälkimakuun asti; lämpeneminen tuo tähänkin mukaan vielä selossemaisen ananaksen sävyn. Tämä viini on kolmikon pyörein, omenaisin ja kokonaisuudessaan ehkä kypsimmän tuntuinen. Siitä huolimatta jäi tällä kertaa aavistuksen kahden muun huippuviinin varjoon. Korkinvaihto 13/4/2012.  94

Jacques Selosse Millésime 2002

Suorastaan hurja on tämän viinin tuoksu, niin muhkeina ananaksen aromit aivan pomppaavat nenään heti ensimmäisestä nuuhkaisusta lähtien, oksidatiivisten sävyjen säestäessä sivuroolissa taustalla. Sitten mukaan tulee myös vaniljaa, karambolaa ja orkidean hieno, viettelevä sävy. Lämpö tuo tähän vielä hunajaisuutta, joka muistuttaa lähinnä raikasta akaasiahunajaa. 

Maussa on sileän tyylikästä vihreää omenaa, mehukasta päärynää ja sitruunaa, joka hiipii pitkän jälkimaun ja tasaisen runsaan hapokkuuden rinnalla. Lämmetessään ja avautuessaan sitruuna pehmenee jo makeansävyiseksi sitruunapiirakaksi. Tämä on todella roteva ja ison kaliiberin hedelmäinen viini, joka avautuessaan on jo tässä iässä melkoista nektaria. Kolmikosta tässä on eniten ananasta ja voimaa, ja tällä kertaa taisin hiuksenhienosti preferoida juuri tätä päättäväistä raakaa voimaa ja puhdaslinjaista tyyliä. Korkinvaihto 23/2/2012. 96

---

Olipa taas aivan upea ilta - kiitokset Sinne minne ne kuuluvat!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Joulupäivän burgundit: Sirugue, Mugnier ja Faiveley

Domaine Robert Sirugue Vosne-Romanée Premier Cru Les Petits Monts 2005 Dekantoitu reilu tunti ennen maistamista. Lämpimässä, muhkean tuntuisessa tuoksussa on kypsiä kirsikoita, hieman vadelmaa ja boysenmarjaa sekä kokonaisuuteen sopivaa mineraalisuutta. Maku on roteva, voimakkaasti tumman marjainen, lisänä männynneulasten ja lakritsijuuren sävyä. Jälkimaku on jykevä, siinä on sekä hapokkuutta että aika runsaasti tanniinia: tätä voisi ja nautittavuuden kannalta kannattaisikin kypsyttää vielä 5-10 vuotta lisää - mainio viini, jolla on varmasti vielä nykyhetkeä parempi tulevaisuus. 91
Jacques-Frédéric Mugnier Chambolle-Musigny 2010 Dekantoitu pari tuntia ennen maistamista. Väri on selvästi vaaleamman punainen ja reunoilta värittömämpi kuin edellisessä viinissä. Tuoksu on viettelevämpi ja kukkaisempi: parfyymistä kirsikkaa, kypsää mansikkaa, orkidean sävyä ja ripaus maanläheistä mullan lämmintä tuntua.

Maussa on makeaa mansikkaisuutta ja sen rinnalla kokonaisuutta mukavasti syventävää, k…

Jouluaaton viinit: mm. Krug Rosé ja Clicquot La Grande Dame 1990

Henriot 1996
Väri on kullankeltainen ja kuplat ikään nähden suhteellisen rauhalliset. Tuoksussa on melko voimakkaasti toffeeta, hieman kypsää sitruunaa ja voin sekä hasselpähkinöiden sävyä. Maku ei ole kovin runsas tai kovin hedelmäinen, sävyinä erottuu lähinnä kevyttä omenaisuutta ja sitä hieman reilummin sitruunaa. Jälkimaun terävähkön hapokkuuden rinnalla tuntuu vieno oksidoitumisen sävy. Oikein asiallisesti juotava viini, mutta kuitenkin selvästi heikompi kuin parhaat pullolliset monista aiemmin juoduista: olisikohan niin, että ainakin normipullot tällä vanhanmallisella etiketillä (=uudempia aiempi korkinvaihto?) olisi jo muutenkin syytä juoda suhteellisen pian pois? 89


Charles Heidsieck Brut Réserve Takaetiketin mukaan laitettu kellariin 2008 ja korkki vaihdettu 2016, joten pohjavuosikerta/-sato lienee tässä 2007. Raikas tuoksu on sopiva yhdistelmä paahdetta, vihreää omenaa, karambolaa ja sitruunaruohoa. Makukin on miellyttävän pyöreä: sitruunaa ja vihreää omenaa, hieman kanelin …

Red Burgundy & Pinot noir: suuret viinit, mm. Rousseau, Ponsot ja Clair-Daü

Domaine Armand Rousseau Gevrey-Chambertin 1er Cru Clos St. Jacques 1993
Tämän viinin koko olemus huokuu grand cru -tason syvyyttä, vaikka etiketin paljastuttua käykin ilmi, ettei kyseessä edes ole virallinen GC, vaan huipputason ja -vuoden premier cru Rousseaun kolmostähden eli CSJ:n muodossa. Upean tuoksun ensimmäisessä kerroksessa on vahvaa kypsää marjaisuutta mustikoiden ja boysenmarjojen sävyissä. Toisessa aallossa erottuu lehtikariketta ja kiehtovaa rakuunan aromia - sekä tuoksun että maun yrttisävyt ovat tämän viinin kenties selkein ero viereisessä lasissa olevaan Chambertiniin verrattuna.
Maku on samanaikaisesti voimakas ja tyylikäs: punaista hedelmää, yrttejä ja ripaus eukalyptusta. Tässä viinissä on melko lailla hapokkuutta ja siinä rinnalla pitkän jälkimaun ohessa myös jonkin verran tanniinia. Niinpä luulen, että tämä viini voisi lisäkellaroinnilla vielä kehittyä ripauksen lisää. Nuorekkaan oloinen, sopivasti särmikäs ja siltikin kokonaisuutena häkellyttävän hienossa tasapa…