Siirry pääsisältöön

Kolme Selossea

Pääsin vihdoin palaamaan joulukuisen Selosse-pruuvin näyttämölle ja maistamaan uudestaan trion tuon illan parhaimpia viinejä, jälleen hienon illallisen siivittämänä.



Jacques Selosse Chemin de Châlons (Cramant)

Tämän viimekertaisen ykkösviinini tuoksussa on hunajamelonia, ananasta, kermaa ja vaniljapullaa. Näiden läpi tuntuvat selossemaiset oksidatiiviset elementit, tammen sävy ja siten näin nuoreksi viiniksi jo hieno kypsyyden tuntu. Myöhemmin suorassa vertailussa kahden muun viinin rinnalla huomaan tästä vielä piikiven aromia ja vihreää kukkaisuutta.

Hiukan yllättävästi maku tuntuu aluksi selvästi nuoremmalta kuin viimeksi: läsnä on lähinnä vihreä omena ja lime pitkään, hapokkaaseen jälkimakuun taittuen. Nuorekasta ilmettä pehmentää kuitenkin juuri Cramantin chardonnayhen assosiomani kermaisuus, ja toisaalta viinin lämmetessä alkaa esiin hiipiä myös trooppisia hedelmäsävyjä ja vaniljaa.

Kaikkiaan tämän viinin tuoksu on  nuorelle chardonnaylle aivan huippu, mutta maussa on pientä iästä johtuvaa yksioikoisuutta, jota kuitenkin aika ja lämpenenminen leventävät - tämän perusteella kypsytyspotentiaalia on kyllä vieläkin paremmaksi. Kahden muun viinin rinnalla tässä korostuivat raikkaus ja keveys, mutta toisaalta samalla myös tyylikkyys ja hienostuneisuus. Lisäksi viini ei tosiaan lässähdä tai latistu lasissa edes huoneenlämpöisenä - korkeammat pisteet ovat kyllä erittäin lähellä nytkin. Korkinvaihto 9/5/2012. 95

Jacques Selosse Le Bout du Clos (Ambonnay)

Tuoksussa on toffeeta, voita, mantelia ja runsaasti paahteisuutta. Mukana on myös kukkainen jasmiinin sävy, trooppista passionhedelmää ja viinin avautuessa vähän salmiakkiakin. Maussa on lakritsia, nuorehkoa punaista omenaa ja sitruunaruohoa. Viinissä on jo aika pyöreän tuntuinen hapokkuus ja siten suutuntuma on hieno ja sileä. Omenaisuus tuntuu tässä leimallisena aina pitkään jälkimakuun asti; lämpeneminen tuo tähänkin mukaan vielä selossemaisen ananaksen sävyn. Tämä viini on kolmikon pyörein, omenaisin ja kokonaisuudessaan ehkä kypsimmän tuntuinen. Siitä huolimatta jäi tällä kertaa aavistuksen kahden muun huippuviinin varjoon. Korkinvaihto 13/4/2012.  94

Jacques Selosse Millésime 2002

Suorastaan hurja on tämän viinin tuoksu, niin muhkeina ananaksen aromit aivan pomppaavat nenään heti ensimmäisestä nuuhkaisusta lähtien, oksidatiivisten sävyjen säestäessä sivuroolissa taustalla. Sitten mukaan tulee myös vaniljaa, karambolaa ja orkidean hieno, viettelevä sävy. Lämpö tuo tähän vielä hunajaisuutta, joka muistuttaa lähinnä raikasta akaasiahunajaa. 

Maussa on sileän tyylikästä vihreää omenaa, mehukasta päärynää ja sitruunaa, joka hiipii pitkän jälkimaun ja tasaisen runsaan hapokkuuden rinnalla. Lämmetessään ja avautuessaan sitruuna pehmenee jo makeansävyiseksi sitruunapiirakaksi. Tämä on todella roteva ja ison kaliiberin hedelmäinen viini, joka avautuessaan on jo tässä iässä melkoista nektaria. Kolmikosta tässä on eniten ananasta ja voimaa, ja tällä kertaa taisin hiuksenhienosti preferoida juuri tätä päättäväistä raakaa voimaa ja puhdaslinjaista tyyliä. Korkinvaihto 23/2/2012. 96

---

Olipa taas aivan upea ilta - kiitokset Sinne minne ne kuuluvat!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika

Peräkkäisiltä vuosilta

Savart Calliope 2007 Tuoksussa on vihreää omenaa, kevyesti voita ja vähän lämmintä, tummahkoa paahteisuutta mantelin sävyttämänä. Maku on tiiviin hedelmäinen: omenasävy on kirpeähkö mutta mukana on myös miellyttävä häivähdys trooppisuutta ja persikan tuntua. Jälkimaku on jykevä, melko hapokas ja tuhdin greippinen. Jälleen kerrassaan ryhdikäs viini Savartin valikoimasta, jota kelpaisi ja kannattaisi kyllä kypsyttää vielä muutama vuosi lisää.  88 José Michel 2006 Tuoksu on mutkattoman hedelmäinen ilman suurempaa eleganssia: punaista omenaa ja sen rinnalla kukkeampaa sävyä, kevyesti paahtoleipää ja häivähdys savuisuutta. Maussa kypsähkön hedelmäinen, hivenen makean hunajaisuuden sävyttämä linja jatkuu. Hapokkuus on suhteellisen kevyttä ja jälkimaku taittuu kirpeään sitruunaisuuteen sekä aavistukseen alkoholin tuntua. Meunierin suuri määrä tässä viinissä vuosikertaan yhdistettynä näkyy suhteellisena kypsyytenä ja melko suoraviivaisina sävyinä -- kokonaisuus on vuosikertasamppanja