Siirry pääsisältöön

Vaihtelevia vuosikerrattomia

Krug Grande Cuvee

Tämän kultaetikettisen klassikon korkissa on koodi I121 - tämän perusteella viinin korkinvaihto lienee suoritettu vuoden 2001 maalis-huhtikuussa. Pohjavuosikerran arvelisin tämän perusteella olevan -94 tai -93.

Viinin väri on keskikullankeltainen. Tuoksussa on kauniin keveää maitokahvia, joka sävyttyy savulla (tuoksu ei ole niin puhtaan kahvinen kuin muutamaa viikkoa aiemmin maistetussa -95 vintagessa). Lisänä on raikasta kypsää omenaa ja tuttu "Krug-parfyymi" vaniljaisine häivähdyksineen säestää kokonaisuutta vienona. Lämmetessä nenään nousee vielä mantelipikkuleipien aromia.

Maku on kypsän hedelmäinen: tässä on sekä ananaksen ja mangon trooppista sävyä että mehukasta sitruunaa. Hapokkuus hiipii pitkän jälkimaun myötä tuhdimmaksi ja nuoremman tuntuiseksi sävyttyen jo hienoisesti sitruunankuorella. Tämä on kerrasta toiseen aina yhtä hieno viini ainakin näistä vanhemmista pulloista. 94

Egly-Ouriet Brut Tradition Grand Cru


Aikaisemmat, (hyvät) kokemukseni Eglyn viineistä ovat muutaman vuoden takaa valikoiman yläpäästä Les Crayeresista. Jatko-opintona olikin mukava päästä maistamaan lasillinen tätä malliston lähtötason viiniä. Kevyesti kullanväriseksi taittuvan viinin korkki on vaihdettu 5/2012. Melko voimakkaassa mutta puhdaspiirteisessä tuoksussa on jonkin verran kypsyyttä: hentoista herkkusientä, melko paljon paahdetta ja kandeeratun sävyistä ananasta. Maku on tuoksua nuorekkaampi, siinä on tuoretta omenaa, sitruunaa ja limen kuorta, mutta myös tuoksua seuraavaa paahdettua sokerisävyä. Hyvä hapokkuus kannattelee kivasti tätä rotevahkoa viiniä - taas miellyttävä tuttavuus tältä viljelijältä, näin hyvää perusviiniä joisin toki mielelläni toistekin. 89

Veuve Clicquot Brut

Klassikko-nv:n tuoksussa on herkkusientä, paahdetta ja vähän omenaa. Maku on melko neutraali ja hiukan vetinen - kevyesti hedelmäinen ja aika kirpeä. Pienen lasillisen perusteella keskitason pullollinen tästä sekä tunnettuuden että tuotantomäärien suhteen yhdestä suurimmista - genressään tämä on edelleen Moëtin Brut Imperialia parempaa niin, että parhaat, hieman kypsyyttä saaneet keltaetikettiset pullot voivat olla suorastaan yllättävän hyviä. 83

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Joulupäivän burgundit: Sirugue, Mugnier ja Faiveley

Domaine Robert Sirugue Vosne-Romanée Premier Cru Les Petits Monts 2005 Dekantoitu reilu tunti ennen maistamista. Lämpimässä, muhkean tuntuisessa tuoksussa on kypsiä kirsikoita, hieman vadelmaa ja boysenmarjaa sekä kokonaisuuteen sopivaa mineraalisuutta. Maku on roteva, voimakkaasti tumman marjainen, lisänä männynneulasten ja lakritsijuuren sävyä. Jälkimaku on jykevä, siinä on sekä hapokkuutta että aika runsaasti tanniinia: tätä voisi ja nautittavuuden kannalta kannattaisikin kypsyttää vielä 5-10 vuotta lisää - mainio viini, jolla on varmasti vielä nykyhetkeä parempi tulevaisuus. 91
Jacques-Frédéric Mugnier Chambolle-Musigny 2010 Dekantoitu pari tuntia ennen maistamista. Väri on selvästi vaaleamman punainen ja reunoilta värittömämpi kuin edellisessä viinissä. Tuoksu on viettelevämpi ja kukkaisempi: parfyymistä kirsikkaa, kypsää mansikkaa, orkidean sävyä ja ripaus maanläheistä mullan lämmintä tuntua.

Maussa on makeaa mansikkaisuutta ja sen rinnalla kokonaisuutta mukavasti syventävää, k…

Launois BdB 1959 ja pari tavallisempaa

Launois Frères Le Mesnil-sur-Oger Premier Cru Vintage 1959 Launoisin puhdas Mesnil-viini ajalta, jolloin kylällä ei vielä ollut grand cru -statusta. Viinissä ei enää erotu lasissa näkyviä kuplia; kultaisessa värissä on häivähdys vaalean oranssia sävyä. Pullollinen vaikuttaa joka tapauksessa olevan ihan kohtuullisessa kunnossa: tuoksussa on jonkin verran rusinaista oksidoitumisen sävyä, mutta myös mukavasti hunajaa, ylikypsää omenaa, paahdettua sokeria ja voita.

Maussa on toffeen rinnalla vielä hedelmää omenan sekä päärynän sävyissä, ja hapokkuus on varsin hyvässä tasapainossa sen rinnalla. Tätä pullollista selvästi vanhempi päivänsankari (90 vuotta) erottui edukseen suhteessa vielä nuorekkaammalla olemuksellaan, mutta kaikin puolin melko virkeä oli ilahduttavasti myös viinikin. 90
Piper-Heidsieck Essentiel Cuvée Réservée Extra Brut Piperin pykälää parempi ja vähädosageisempi vakiosamppanja, etikettitietojen mukaan cuvée L2H, pohjavuosikerta 2012 + 18 % réserve-viinejä, korkinvaihto 6…

Vieraana syntymäpäiväpruuvissa: mm. DRC La Tâche 2006, Rene Engel Grands Echezeaux 1983 ja Bollinger VVF 1998

Mainio maaliskuinen ilta vieraana -83-mallisia syntymäpäiviä juhlistamassa. Viinilista (ja viinien järjestys) oli suurimmaksi osaksi etukäteen tiedossa, mutta muutama mukava sokkokin mahtui joukkoon.

Lanson Black Label (80-luvulta?) Sokkona tarjoillussa lämmittelyviinissä on kullankeltainen väri ja jonkin verran kuplia. Hillityn tasapainoisesta tuoksusta erottuu paahdettua sokeria, melko vahvaa punasävyistä omenaa ja kypsää ananasta. Kokonaisuutta monipuolistaa vielä ripaukset hasselpähkinää ja jouluista mausteisuutta, toisaalta mukana on myös aivan aavistus jonkinasteista alkavan oksidoitumisen tuntua.
Maussa on aika mukavasti hedelmää: omenaa, omenan kuorta ja kypsähköä sitruunaa. Makeus on hyvin balanssissa ja viinissä on oikein sopivan tuntuinen hapokkuus. Maukas, kypsä kokonaisuus, vaikka konsentraatiota aivan huippuviiniksi kyllä uupuukin. Veikkasin identiteetiksi välivuoden domppaa 90-luvun alusta tai Moëtin hyvää vuosikertaviiniä samalta aikakaudelta. Olikin kuitenkin hyvässä…