Siirry pääsisältöön

Vaihtelevia vuosikerrattomia

Krug Grande Cuvee

Tämän kultaetikettisen klassikon korkissa on koodi I121 - tämän perusteella viinin korkinvaihto lienee suoritettu vuoden 2001 maalis-huhtikuussa. Pohjavuosikerran arvelisin tämän perusteella olevan -94 tai -93.

Viinin väri on keskikullankeltainen. Tuoksussa on kauniin keveää maitokahvia, joka sävyttyy savulla (tuoksu ei ole niin puhtaan kahvinen kuin muutamaa viikkoa aiemmin maistetussa -95 vintagessa). Lisänä on raikasta kypsää omenaa ja tuttu "Krug-parfyymi" vaniljaisine häivähdyksineen säestää kokonaisuutta vienona. Lämmetessä nenään nousee vielä mantelipikkuleipien aromia.

Maku on kypsän hedelmäinen: tässä on sekä ananaksen ja mangon trooppista sävyä että mehukasta sitruunaa. Hapokkuus hiipii pitkän jälkimaun myötä tuhdimmaksi ja nuoremman tuntuiseksi sävyttyen jo hienoisesti sitruunankuorella. Tämä on kerrasta toiseen aina yhtä hieno viini ainakin näistä vanhemmista pulloista. 94

Egly-Ouriet Brut Tradition Grand Cru


Aikaisemmat, (hyvät) kokemukseni Eglyn viineistä ovat muutaman vuoden takaa valikoiman yläpäästä Les Crayeresista. Jatko-opintona olikin mukava päästä maistamaan lasillinen tätä malliston lähtötason viiniä. Kevyesti kullanväriseksi taittuvan viinin korkki on vaihdettu 5/2012. Melko voimakkaassa mutta puhdaspiirteisessä tuoksussa on jonkin verran kypsyyttä: hentoista herkkusientä, melko paljon paahdetta ja kandeeratun sävyistä ananasta. Maku on tuoksua nuorekkaampi, siinä on tuoretta omenaa, sitruunaa ja limen kuorta, mutta myös tuoksua seuraavaa paahdettua sokerisävyä. Hyvä hapokkuus kannattelee kivasti tätä rotevahkoa viiniä - taas miellyttävä tuttavuus tältä viljelijältä, näin hyvää perusviiniä joisin toki mielelläni toistekin. 89

Veuve Clicquot Brut

Klassikko-nv:n tuoksussa on herkkusientä, paahdetta ja vähän omenaa. Maku on melko neutraali ja hiukan vetinen - kevyesti hedelmäinen ja aika kirpeä. Pienen lasillisen perusteella keskitason pullollinen tästä sekä tunnettuuden että tuotantomäärien suhteen yhdestä suurimmista - genressään tämä on edelleen Moëtin Brut Imperialia parempaa niin, että parhaat, hieman kypsyyttä saaneet keltaetikettiset pullot voivat olla suorastaan yllättävän hyviä. 83

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika

Suuri 2002-tasting, toinen näytös

Vuosikerran 2002 samppanjoiden testaaminen jatkui toukokuussa 2016 toisella täyslaidallisella vain runsas viikko ensimmäisen istunnon jälkeen. flight 1 G.H. Martel & Co. Millésime Blanc de Blancs 2002 Tuoksussa on toffeeta, voita ja lämmintä paahdetta sekä ripaus vaniljaa - sävyt tuntuvat turhan kosiskelevilta ja ehkä jotenkin ylikypsiltä. Maku on suhteellisen yksinkertainen, sitruunasoodamainen: hapokkuus on sinänsä tasapainoista, mutta jälkimaku on hiukan kirpeä. Melko mitäänsanomaton kokonaisuus. 85 Champagne de Castelnau Millésime Blanc de Blancs 2002 Suhteellisen raikkaassa tuoksussa on sitruunaa ja sitruunan kuorta, hieman hasselpähkinää ja aavistus kermaa. Maussa on kypsähköä sitruunaa ja lempeää kukkaisuutta. Jälkimaussa tuntuu sitruunan kuoren sävy ja viinin hyvä hapokkuus. Melko yksinkertainen, mutta muuten kaikin puolin siisti ja miellyttävä kokonaisuus. 88 Paul Goerg Brut Millésime 2002 Tämä on tuoksultaan kahta edellistä viiniä varautuneempi ja