Siirry pääsisältöön

Kevään tervetuliaiset: burgundia ja pari Rhônesta

valkoinen burgundi


Domaine Dauvissat-Camus Chablis Grand Cru Les Clos 2002

Tämän viinin tuoksussa vuorottelevat vihreät sävyt nokkosen, pinaatin ja yrttikimpun voimin, sekä toisaalta nuori keltaluumuinen hedelmäisyys rinnallaan häivähdys banaanista. Tuoksun kolmas, miltei päällekäyvän vahva komponentti on voimakkaasti kalkkikivinen mineraalisuus. Maussa on samaa vahvaa mineraalisuutta simpukankuorien kera, alta erottuva hedelmäisyys sävyttyy lähinnä tuoksusta tutulla banaanin sävyllä. Tämä on vaativan vahva-arominen ja aluksi turhankin särmikkään tuntuinen viini, joka kuitenkin paranee selvästi lasissa ja pyöristyäkseen kaipaisi varmasti vielä lisävuosia osakseen. 93


Blain-Gagnard Bâtard-Montrachet Grand Cru 2002

Tässä on selvästi trooppisemman hedelmäinen tuoksu kuin edellisessä: ananasta ja mangoa, sekä niiden rinnalla voita ja kermaa. Kokonaisuudessa on vielä lempeän raikas hunajainen sävy sekä erittäin miellyttävä tasapaino. Maussa on vihreää ruohoa, täyteläistä ananasta sekä pirteää sitruunaa.

Tämä on maukas, tasaisen miellyttävä kokonaisuus aina pyöreää hapokkuuttaan myöden ja minusta kaikin puolin kypsä nautittavaksi - jopa niin, että lasissa viini vähitellen tuntuu antavan hieman periksi, tai ainakin sen hienoinen fokuksen puute korostuu särmikkään Les Closin rinnalla. Tekijästä tai vuodesta en uskaltanut aavistella mitään, tarhaksi veikkasin Montrachetin väärää puolta eli Chevyä. 94

punainen burgundi


Domaine de la Pousse d'Or Volnay 1er Cru Les Caillerets "Clos des 60 Ouvrees" 1978

Tämän viinin väri on kevyesti ruskettuneen punainen. Fokusoituneessa ja hyvin tyylikkäässä tuoksussa on salmiakkia, kirsikkaa ja lakritsia. Joukosta löytyy vielä boysenmarjaa ja lähinnä  timjamiin vivahtavaa hienoa yrttisyyttä - tämä on tuoksun osalta aivan burgundia parhaimmillaan. Maussa on yrttiä, salmiakkia ja anista: hapokkuus on oikealla tavalla kypsynyttä, mutta muuten tässä viinissä tuoksu on selvästi hienompi kuin maku. Kokonaisuus on siltikin hymyilyttävän mukavasti nautittava. 94

Domaine Michel Gaunoux Pommard Premier Cru Grands Épenots 1985

Tämän viinin väri on tummahkon punainen. Tuoksu on viereistä volnayta paahteisempi ja lämpimämpi: tässä on maanläheisten aromien rinnalla myös häivähdys lantaa ja kasvissävyä, mutta onhan joukossa toki runsaasti vadelmaakin. Ruuti ja salmiakki erottuvat vielä selvinä viinin viipyessä lasissa, samalla kun tasapaino paranee koko ajan. Mausta erottuu klassisesti mustetta, kirsikkaa ja mustetta. Melko nuorekkaan oloisen viinin viimeistelevät yhä varsin tiukat hapot: joka tapauksessa tämä kehittyy lasissa selvästi ja rikastuu lopulta jopa hivenen viereistä viiniä suuremmaksi ja maukkaammaksi. 95

---

Rhône


Tämän kaksikon jossain määrin epäkiitollinen vuoro oli illan viimeisinä punaviineinä kahdeksan enemmän tai vähemmän upean bordeaux'n jälkeen.

Delas Hermitage Les Bessards 1990

Tämän tuoksussa on lakritsia, anista ja salmiakkia, sekä niiden rinnalla yrttisyyttä ja lämmintä paahdetta. Maku on lakritsinen ja sen rinnalla on tummaa marjaisuutta - kokonaisuus on melko tiukasti tanniininen, mutta silti hyvässä tasapainossa. Kiva viini, mutta lasissa avautuessaan alkaa lisädetaljien ilmaantumisen sijaan tuntua vähän yllättävästikin jollain tavalla yksiulotteiselta. 93

R. Rostaing Côte-Rôtie Cote Blonde 1991

Tuoksussa on kirsikkaa, johon sekoittuu savua ja liemikuution sävyä sekä lihaakin - aromimaailma on selvästi maanläheisempi kuin viereisessä viinissä. Maussa on punaisia hedelmiä, luumua ja mustetta, sekä niiden rinnalla animaalisuutta ja ripaus miellyttävää kasvissävyä. Tämä myöskin maukas viini tuntuu yhä jossain määrin varautuneelta, rinnallaolijaansakin verrattuna. 93

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Joulupäivän burgundit: Sirugue, Mugnier ja Faiveley

Domaine Robert Sirugue Vosne-Romanée Premier Cru Les Petits Monts 2005 Dekantoitu reilu tunti ennen maistamista. Lämpimässä, muhkean tuntuisessa tuoksussa on kypsiä kirsikoita, hieman vadelmaa ja boysenmarjaa sekä kokonaisuuteen sopivaa mineraalisuutta. Maku on roteva, voimakkaasti tumman marjainen, lisänä männynneulasten ja lakritsijuuren sävyä. Jälkimaku on jykevä, siinä on sekä hapokkuutta että aika runsaasti tanniinia: tätä voisi ja nautittavuuden kannalta kannattaisikin kypsyttää vielä 5-10 vuotta lisää - mainio viini, jolla on varmasti vielä nykyhetkeä parempi tulevaisuus. 91
Jacques-Frédéric Mugnier Chambolle-Musigny 2010 Dekantoitu pari tuntia ennen maistamista. Väri on selvästi vaaleamman punainen ja reunoilta värittömämpi kuin edellisessä viinissä. Tuoksu on viettelevämpi ja kukkaisempi: parfyymistä kirsikkaa, kypsää mansikkaa, orkidean sävyä ja ripaus maanläheistä mullan lämmintä tuntua.

Maussa on makeaa mansikkaisuutta ja sen rinnalla kokonaisuutta mukavasti syventävää, k…

Launois BdB 1959 ja pari tavallisempaa

Launois Frères Le Mesnil-sur-Oger Premier Cru Vintage 1959 Launoisin puhdas Mesnil-viini ajalta, jolloin kylällä ei vielä ollut grand cru -statusta. Viinissä ei enää erotu lasissa näkyviä kuplia; kultaisessa värissä on häivähdys vaalean oranssia sävyä. Pullollinen vaikuttaa joka tapauksessa olevan ihan kohtuullisessa kunnossa: tuoksussa on jonkin verran rusinaista oksidoitumisen sävyä, mutta myös mukavasti hunajaa, ylikypsää omenaa, paahdettua sokeria ja voita.

Maussa on toffeen rinnalla vielä hedelmää omenan sekä päärynän sävyissä, ja hapokkuus on varsin hyvässä tasapainossa sen rinnalla. Tätä pullollista selvästi vanhempi päivänsankari (90 vuotta) erottui edukseen suhteessa vielä nuorekkaammalla olemuksellaan, mutta kaikin puolin melko virkeä oli ilahduttavasti myös viinikin. 90
Piper-Heidsieck Essentiel Cuvée Réservée Extra Brut Piperin pykälää parempi ja vähädosageisempi vakiosamppanja, etikettitietojen mukaan cuvée L2H, pohjavuosikerta 2012 + 18 % réserve-viinejä, korkinvaihto 6…

Jouluaaton viinit: mm. Krug Rosé ja Clicquot La Grande Dame 1990

Henriot 1996
Väri on kullankeltainen ja kuplat ikään nähden suhteellisen rauhalliset. Tuoksussa on melko voimakkaasti toffeeta, hieman kypsää sitruunaa ja voin sekä hasselpähkinöiden sävyä. Maku ei ole kovin runsas tai kovin hedelmäinen, sävyinä erottuu lähinnä kevyttä omenaisuutta ja sitä hieman reilummin sitruunaa. Jälkimaun terävähkön hapokkuuden rinnalla tuntuu vieno oksidoitumisen sävy. Oikein asiallisesti juotava viini, mutta kuitenkin selvästi heikompi kuin parhaat pullolliset monista aiemmin juoduista: olisikohan niin, että ainakin normipullot tällä vanhanmallisella etiketillä (=uudempia aiempi korkinvaihto?) olisi jo muutenkin syytä juoda suhteellisen pian pois? 89


Charles Heidsieck Brut Réserve Takaetiketin mukaan laitettu kellariin 2008 ja korkki vaihdettu 2016, joten pohjavuosikerta/-sato lienee tässä 2007. Raikas tuoksu on sopiva yhdistelmä paahdetta, vihreää omenaa, karambolaa ja sitruunaruohoa. Makukin on miellyttävän pyöreä: sitruunaa ja vihreää omenaa, hieman kanelin …