Siirry pääsisältöön

Samppanjaa ja punaista: Cheval Blanc 1971 ja muutakin kivaa


Michel Arnould Mémoire de Vignes 2008

Tuoksu on tässä yllättävänkin kukkainen ja avoin, mutta samalla hienon tyylikäs: ensimmäinen ajatus tästä viljelijätekijänsä huippuviinistä (vaikka en tätä sokkona juonutkaan) oli ennemmin mallia nuori Bollingerin Grande Année tai Clos des Goisses, kuin jotain robustimpaa Selossen tai Egly-Ouriet'n tyyliin. Aromeina on punaista omenaa, kanelia ja kermatoffeeta sekä häivähdys ruutia. Maku on siisti ja tyylikäs: mehukasta sitruunaa, tuoreiden omenien ja ananasten sävyä ja miellyttävää mineraalisuutta. Karpalon hienoisesti sävyttämä hapokkuus on vahvaa ja tiukkaa, mutta runsas hedelmäisyys riittää sille helposti vastinpariksi - kerrassaan hieno nuori viini. 93

Deutz Cuvée William Deutz 1988

Tässä viinissä on hyvät kuplat, väri on jonkin verran tummentuneen keltainen. Tuoksussa on paahteisuutta, nugaata, runsaasti voita ja sen rinnalla jopa ripaus vaniljaa. Hedelmäsävyt ovat selvästä kypsyydestä huolimatta raikkaita: hunajamelonia, omenasurvosta ja viinin hetken lämmettyä mukavaa ananastakin. 

Maussa on creme bruleetä, suloisesti sokeroituja pikkuleipiä ja hentoa herkkusienen sävyä. Hedelmää on kuitenkin yhtä lailla paljon, ja se on trooppista mangon ja ananaksen sävyissä. Hapokkuus on vahvaa mutta mukavasti silottunutta, crème brûlée helmeilee kypsän sitruunan kanssa jälkimaussa, joka on miellyttävä ja erittäin pitkä. Tämä viini on erinomainen esimerkki ja yhdistelmä klassisen samppanjavuosikerran ja Deutzin talon tasapainoisen tyylin parhaista ominaisuuksista. Sain viinin sokkona: vuosikerraksi siilasin joko -85:n tai -88:n ja arvasin sitten väärin. Talo ja viini osui sen jälkeen onneksi kerrasta täsmälleen maaliin. 96

Chateau Cheval Blanc 1971

Viini oli dekantterissa ennen ensimmäistä maistoa noin 40 minuuttia. Väri on tummahkon sävyinen, reunalta hennosti ruskettunut. Tuoksu on tässä tiivis ja voimakas, täyteläinen: todella miellyttävä sekoitus kypsää kirsikkaa ja kypsää luumua, niiden rinnalla hiukan tupakkaa ja nahkaa, sekä ripaus miellyttävää mentolisuutta. Myöhemmin tämän tuoksussa on vielä salmiakkiakin. 

Maku on hieman tuoksua kevyempi, mutta tasapainoinen: viikunaa, kirsikkaa, ripaus lakritsaa ja tasapainoista yrttistä sävyä. Tanniinit ovat jo pehmenneet, viini tuntuu jälkimaussa burgundimaisesti jonkin verran hapokkaalta mutta tasapainoisella, kypsän marjaisuuden sävyttämällä tavalla. Upean hienostunut kypsä bordeaux: juuri kuten Chevalilta sopii olettaa ja varmasti aika lailla täydellisesti kypsynyt nyt. Rinnakkain vertailtuna Clinet on kyllä konsentraationsa suhteen ylivertainen, mutta Cheval muuten selvästi jännittävämpi ja kiehtovampi viini. 97

Chateau Clinet 1989

Viini oli dekantterissa ennen ensimmäistä maistoa reilun tunnin. Väri on Chevalia tummempi ja sävyltään purppuraisempi. Tuoksu on muhkea ja konsentroitunut: tallia, alleviivatun vahvasti kypsiä luumuja, lakritsaa, vastapoltettuja tiiliä ja kumiakin. 

Maussa on mustetta, luumua ja mustaherukkaa. Viini on todella paksun hedelmäinen, suorastaan nektarimainen; tanniinit ovat jonkin verran silottuneet mutta yhä varsin vahvasti läsnä. Jälkimaku on kymmeniä sekunteja pitkä tuhdin luumuisuuden saattelemana. Nuorekas viini yhä varsinkin makunsa puolesta: kolmisen tuntia dekantterissa oltuaan viini on kuitenkin lopulta selvästi pyöristynyt ja makuun on tullut jo hyvinkin nautittava tasapaino. 95

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Joulupäivän burgundit: Sirugue, Mugnier ja Faiveley

Domaine Robert Sirugue Vosne-Romanée Premier Cru Les Petits Monts 2005 Dekantoitu reilu tunti ennen maistamista. Lämpimässä, muhkean tuntuisessa tuoksussa on kypsiä kirsikoita, hieman vadelmaa ja boysenmarjaa sekä kokonaisuuteen sopivaa mineraalisuutta. Maku on roteva, voimakkaasti tumman marjainen, lisänä männynneulasten ja lakritsijuuren sävyä. Jälkimaku on jykevä, siinä on sekä hapokkuutta että aika runsaasti tanniinia: tätä voisi ja nautittavuuden kannalta kannattaisikin kypsyttää vielä 5-10 vuotta lisää - mainio viini, jolla on varmasti vielä nykyhetkeä parempi tulevaisuus. 91
Jacques-Frédéric Mugnier Chambolle-Musigny 2010 Dekantoitu pari tuntia ennen maistamista. Väri on selvästi vaaleamman punainen ja reunoilta värittömämpi kuin edellisessä viinissä. Tuoksu on viettelevämpi ja kukkaisempi: parfyymistä kirsikkaa, kypsää mansikkaa, orkidean sävyä ja ripaus maanläheistä mullan lämmintä tuntua.

Maussa on makeaa mansikkaisuutta ja sen rinnalla kokonaisuutta mukavasti syventävää, k…

DRC Domaine de la Romanée-Conti 2012 -tasting

Vuoden kenties odotetuin viini-istunto, Domaine de la Romanée-Contin koko valikoima Montrachet'a lukuun ottamatta lupaavalta burgundivuodelta 2012. Vain muutaman vuoden iästä huolimatta viinit onnistuivat vastaamaan vähintäänkin korkealle nousseisiin odotuksiin aina hinnaltaankin häikäisevää Romanée-Contia myöden. Viinien pienimpiä yksityiskohtia myöden hiotun laadun ohella asiaa varmasti edesauttoi asiantuntevan sommelierin oikein mitoitettu ennakkovalmistelu: ensiksi neljä tuntia dekanttereissa viettäneet viinit oli kaadettu laseihin jo vaikuttavat 1,5 tuntia ennen pruuvaamisen alkua.


DRC Corton Grand Cru 2012 Tämä DRC-joukon tuorein tulokas ja itse asiassa näistä punaisista kaikista harvinaisin viini on ainakin tänä vuosikertana kenties joukon positiivisin yllätys. Tuoksu tuntuu aluksi jossain määrin muita kirpeämmän marjaiselta, mutta makeutuu vähitellen selvästi. Aromeina on karpaloa, puolukkaa ja pieniä maatiaisluumuja: voimaa ja rotevuutta on selvästi enemmän kuin viereises…

Red Burgundy & Pinot noir: suuret viinit, mm. Rousseau, Ponsot ja Clair-Daü

Domaine Armand Rousseau Gevrey-Chambertin 1er Cru Clos St. Jacques 1993
Tämän viinin koko olemus huokuu grand cru -tason syvyyttä, vaikka etiketin paljastuttua käykin ilmi, ettei kyseessä edes ole virallinen GC, vaan huipputason ja -vuoden premier cru Rousseaun kolmostähden eli CSJ:n muodossa. Upean tuoksun ensimmäisessä kerroksessa on vahvaa kypsää marjaisuutta mustikoiden ja boysenmarjojen sävyissä. Toisessa aallossa erottuu lehtikariketta ja kiehtovaa rakuunan aromia - sekä tuoksun että maun yrttisävyt ovat tämän viinin kenties selkein ero viereisessä lasissa olevaan Chambertiniin verrattuna.
Maku on samanaikaisesti voimakas ja tyylikäs: punaista hedelmää, yrttejä ja ripaus eukalyptusta. Tässä viinissä on melko lailla hapokkuutta ja siinä rinnalla pitkän jälkimaun ohessa myös jonkin verran tanniinia. Niinpä luulen, että tämä viini voisi lisäkellaroinnilla vielä kehittyä ripauksen lisää. Nuorekkaan oloinen, sopivasti särmikäs ja siltikin kokonaisuutena häkellyttävän hienossa tasapa…