Siirry pääsisältöön

Samppanjaa ja punaista: Cheval Blanc 1971 ja muutakin kivaa


Michel Arnould Mémoire de Vignes 2008

Tuoksu on tässä yllättävänkin kukkainen ja avoin, mutta samalla hienon tyylikäs: ensimmäinen ajatus tästä viljelijätekijänsä huippuviinistä (vaikka en tätä sokkona juonutkaan) oli ennemmin mallia nuori Bollingerin Grande Année tai Clos des Goisses, kuin jotain robustimpaa Selossen tai Egly-Ouriet'n tyyliin. Aromeina on punaista omenaa, kanelia ja kermatoffeeta sekä häivähdys ruutia. Maku on siisti ja tyylikäs: mehukasta sitruunaa, tuoreiden omenien ja ananasten sävyä ja miellyttävää mineraalisuutta. Karpalon hienoisesti sävyttämä hapokkuus on vahvaa ja tiukkaa, mutta runsas hedelmäisyys riittää sille helposti vastinpariksi - kerrassaan hieno nuori viini. 93

Deutz Cuvée William Deutz 1988

Tässä viinissä on hyvät kuplat, väri on jonkin verran tummentuneen keltainen. Tuoksussa on paahteisuutta, nugaata, runsaasti voita ja sen rinnalla jopa ripaus vaniljaa. Hedelmäsävyt ovat selvästä kypsyydestä huolimatta raikkaita: hunajamelonia, omenasurvosta ja viinin hetken lämmettyä mukavaa ananastakin. 

Maussa on creme bruleetä, suloisesti sokeroituja pikkuleipiä ja hentoa herkkusienen sävyä. Hedelmää on kuitenkin yhtä lailla paljon, ja se on trooppista mangon ja ananaksen sävyissä. Hapokkuus on vahvaa mutta mukavasti silottunutta, crème brûlée helmeilee kypsän sitruunan kanssa jälkimaussa, joka on miellyttävä ja erittäin pitkä. Tämä viini on erinomainen esimerkki ja yhdistelmä klassisen samppanjavuosikerran ja Deutzin talon tasapainoisen tyylin parhaista ominaisuuksista. Sain viinin sokkona: vuosikerraksi siilasin joko -85:n tai -88:n ja arvasin sitten väärin. Talo ja viini osui sen jälkeen onneksi kerrasta täsmälleen maaliin. 96

Chateau Cheval Blanc 1971

Viini oli dekantterissa ennen ensimmäistä maistoa noin 40 minuuttia. Väri on tummahkon sävyinen, reunalta hennosti ruskettunut. Tuoksu on tässä tiivis ja voimakas, täyteläinen: todella miellyttävä sekoitus kypsää kirsikkaa ja kypsää luumua, niiden rinnalla hiukan tupakkaa ja nahkaa, sekä ripaus miellyttävää mentolisuutta. Myöhemmin tämän tuoksussa on vielä salmiakkiakin. 

Maku on hieman tuoksua kevyempi, mutta tasapainoinen: viikunaa, kirsikkaa, ripaus lakritsaa ja tasapainoista yrttistä sävyä. Tanniinit ovat jo pehmenneet, viini tuntuu jälkimaussa burgundimaisesti jonkin verran hapokkaalta mutta tasapainoisella, kypsän marjaisuuden sävyttämällä tavalla. Upean hienostunut kypsä bordeaux: juuri kuten Chevalilta sopii olettaa ja varmasti aika lailla täydellisesti kypsynyt nyt. Rinnakkain vertailtuna Clinet on kyllä konsentraationsa suhteen ylivertainen, mutta Cheval muuten selvästi jännittävämpi ja kiehtovampi viini. 97

Chateau Clinet 1989

Viini oli dekantterissa ennen ensimmäistä maistoa reilun tunnin. Väri on Chevalia tummempi ja sävyltään purppuraisempi. Tuoksu on muhkea ja konsentroitunut: tallia, alleviivatun vahvasti kypsiä luumuja, lakritsaa, vastapoltettuja tiiliä ja kumiakin. 

Maussa on mustetta, luumua ja mustaherukkaa. Viini on todella paksun hedelmäinen, suorastaan nektarimainen; tanniinit ovat jonkin verran silottuneet mutta yhä varsin vahvasti läsnä. Jälkimaku on kymmeniä sekunteja pitkä tuhdin luumuisuuden saattelemana. Nuorekas viini yhä varsinkin makunsa puolesta: kolmisen tuntia dekantterissa oltuaan viini on kuitenkin lopulta selvästi pyöristynyt ja makuun on tullut jo hyvinkin nautittava tasapaino. 95

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Launois BdB 1959 ja pari tavallisempaa

Launois Frères Le Mesnil-sur-Oger Premier Cru Vintage 1959 Launoisin puhdas Mesnil-viini ajalta, jolloin kylällä ei vielä ollut grand cru -statusta. Viinissä ei enää erotu lasissa näkyviä kuplia; kultaisessa värissä on häivähdys vaalean oranssia sävyä. Pullollinen vaikuttaa joka tapauksessa olevan ihan kohtuullisessa kunnossa: tuoksussa on jonkin verran rusinaista oksidoitumisen sävyä, mutta myös mukavasti hunajaa, ylikypsää omenaa, paahdettua sokeria ja voita.

Maussa on toffeen rinnalla vielä hedelmää omenan sekä päärynän sävyissä, ja hapokkuus on varsin hyvässä tasapainossa sen rinnalla. Tätä pullollista selvästi vanhempi päivänsankari (90 vuotta) erottui edukseen suhteessa vielä nuorekkaammalla olemuksellaan, mutta kaikin puolin melko virkeä oli ilahduttavasti myös viinikin. 90
Piper-Heidsieck Essentiel Cuvée Réservée Extra Brut Piperin pykälää parempi ja vähädosageisempi vakiosamppanja, etikettitietojen mukaan cuvée L2H, pohjavuosikerta 2012 + 18 % réserve-viinejä, korkinvaihto 6…

Vielä riittää 2002 samppanjoita, tasting osa V: mm. Vilmart Coeur de Cuvée, Comtes de Champagne Rosé, Egly-Ouriet

Vuoden 2018 maaliskuussa maistettiin osaltani vuosikerran 2002 samppanjasaagan viides osa.

1. erä
Françoise Bedel L'Âme de la Terre Millésimé 2002 Tuoksu on runsaahko: lämmintä paahdetta ja paahdettua sokeria, kypsää omenaa ja ja ripaus vaniljaista kermaa. Aromit taittuvat kuitenkin valitettavan pian alkavaa oksidoitumista kohti. Maku on miellyttävä ja sinänsä melko tasapainoinen, sävyinään vihreää omenaa ja pirteää sitruunaa. Vaikka viinissä on ihan asialliset hapot, se kuitenkin latistuu lasissa melko nopeasti. 87
Vincent Brochet Espionne Brut Premier Cru 2002 Tämän viinin tuoksu on paahteinen saaristolaisleivän sävyttämänä, sen rinnalta erottuu metallinen häivähdys, voita, hasselpähkinää, sekä mangon ja banaanin trooppisen tuntuisia hedelmäaromeja. Kokonaisuus ei kuitenkaan ole kovin puhdassävyinen, vaan ennemmin jo jonkin verran oksidoitunut.  Maussa on tuoksua seurailevasti trooppista mangon ja persikan sävyttämää hedelmäisyyttä, mutta turhan kosiskelevan makealla tavalla ilm…

Joulupäivän viinit: Leoville Las Cases 1990, Brusset Cairanne Cuvée Hommage à André Brusset 1999 jne.

Domaine Brusset Cairanne Cuvée Hommage à André Brusset 1999 magnum Tämä viini on käsitykseni mukaan grenache-mourvèdre-sekoitus vanhoista köynnöksistä: Dekantoitu ja maistettu 30 min dekantoinnin jälkeen sekä myöhemmin. Tuoksu on miellyttävän tasapainoinen ja yllättävän tyylikäs: mustaherukkaa ja tumma kirsikkaa, joiden lisänä hieman savua ja salmiakkijauhetta sekä paahdetun lihan sävyä. 
Keskitäyteläisessä maussa on sopivan kypsää marjaisuutta: punaisia ja mustia herukoita, sekä keveää rakuunan sävyttämää yrttisyyttä ja mustapippuria siinä rinnalla. Jälkimaku on melko hapokas, ja sitä sävyttää sopiva annos kypsiä tanniineja. Kenties lähellä lakipistettään nyt, ja sen siivittämänä suorastaan yllättävän hyvä ja odotuksiin nähden moniulotteinenkin viini itselleni varsin vieraalta viinialueelta. 92


Chateau Figeac 1985 Viini on harmi kyllä lievästi korkkivikainen. -
Chateau Leoville Las Cases 1990 Dekantoitu pari tuntia ennen maistamista. Täysin odotusten mukaisesti tuoksu on erittäin tas…