Siirry pääsisältöön

Red Burgundy & Pinot Noir: mustat hevoset

ensimmäinen flight punaviiniä, "oletuksen" mukaisesti kaikki peräisin Burgundista...












Bollinger La Côte aux Enfants Coteaux Champenois 2002


Tämän viinin värisävy on kolmikon selvästi ruskehtavin kypsyneisyydestä kielien. Tuoksu vahvistaa olettamuksen oikeaksi: kypsää luumua, lämmintä paahteisuutta ja myös hiukan VA-tyyppisiä aromeja. Maussa on hieman savua ja vähän tummia marjoja, mutta yleisvaikutelma on väsähtänyt: hapokkuutta on ja niin on tanniiniakin, mutta hedelmä on auttamatta hävinnyt johonkin.

Ei kovin ihmeellinen tai hyvä viini, identiteetistä en osannut sanoa mitään muuta, kuin ettei tämä ainakaan tyypilliseltä punaiselta burgundilta vaikuttanut. Alkuperän selvittyä selvisi sekin, että kyseessä oli ensimmäinen koskaan maistamani punainen Coteaux Champenois Champagnesta - jos tämä oli edustava yksilö, niin ihan hyvällä syyllä ovat sivuutetuiksi tulleet.  87

Rudolf Fürst Centgrafenberg Frühburgunder "R" 2005

Aivan toista maata kuin edellinen viini: tuoksussa on kivaa maaperän aromia ja sammalikkoa yhdistettynä lakritsin ja salmiakin sävyihin sekä kypsään kirsikkaan ja lopulta tupakankin häivähdykseen. Maku tuntuu jo jossain määrin kypsyneeltä, elementteinä on mansikkaa, kirsikkaa sekä pyöreää punaista hedelmäisyyttä. Jälkimaku on aika pitkä ja hapokas mineraalisuuden sävyttämänä - tämän miellyttävän viinin osaset ovat varsin hyvässä tasapainossa.

Minulle tämä meni hyvin läpi laadukkaana Ranskan-burgundina, vaikka tässä ei huippuburgundin mehukasta rakennetta ja tiivistä samettisuutta aivan olekaan. Veikkasin tästä Comte Armandin -99 Epeneaux'ta, mutta tämän oikean identiteetin mukaisen nimenkin laitan tulevaisuuden varalle tarkasti mieleen. 93

Bernhard Huber Schlossberg Spätburgunder "R" 2011

Pelkästään havaittavasti tummin väri antaa olettaa viinin oleva kolmikon nuorin, varsinkin kun muutkin havainnot tukevat tätä olettamusta. Tuoksu on selvästi trion tiukin ja sulkeutunein: nahkaa, mineraalia ja maaperän sävyä, tässäkin lisänä ripaus tupakan vivahdetta. Maussa on tuhdisti tummaa kypsymätöntä marjaisuutta, tanniinit kiristävät suuta ja hapokkuuttakin löytyy reipas annos.

Viini on aromeiltaan selvästi vielä turhan nuori, mutta kokonaisuuden tasapaino tuntuu silti yllättävänkin hyvältä. Tätä viiniä kelpaisi epäilemättä kypsyttää lisää hyvässä kellarissa. Tämänkin olisin hyvin uskonut "aidoksi" nuoreksi burgundiksi joltakin hapokkaalta vuodelta - jokin kuitenkin pani empimään hiukan edellistä viiniä enemmän, joten arvauspyssy jäi tämän osalta onneksi kokonaan laukaisematta. 91


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Joulupäivän burgundit: Sirugue, Mugnier ja Faiveley

Domaine Robert Sirugue Vosne-Romanée Premier Cru Les Petits Monts 2005 Dekantoitu reilu tunti ennen maistamista. Lämpimässä, muhkean tuntuisessa tuoksussa on kypsiä kirsikoita, hieman vadelmaa ja boysenmarjaa sekä kokonaisuuteen sopivaa mineraalisuutta. Maku on roteva, voimakkaasti tumman marjainen, lisänä männynneulasten ja lakritsijuuren sävyä. Jälkimaku on jykevä, siinä on sekä hapokkuutta että aika runsaasti tanniinia: tätä voisi ja nautittavuuden kannalta kannattaisikin kypsyttää vielä 5-10 vuotta lisää - mainio viini, jolla on varmasti vielä nykyhetkeä parempi tulevaisuus. 91
Jacques-Frédéric Mugnier Chambolle-Musigny 2010 Dekantoitu pari tuntia ennen maistamista. Väri on selvästi vaaleamman punainen ja reunoilta värittömämpi kuin edellisessä viinissä. Tuoksu on viettelevämpi ja kukkaisempi: parfyymistä kirsikkaa, kypsää mansikkaa, orkidean sävyä ja ripaus maanläheistä mullan lämmintä tuntua.

Maussa on makeaa mansikkaisuutta ja sen rinnalla kokonaisuutta mukavasti syventävää, k…

Launois BdB 1959 ja pari tavallisempaa

Launois Frères Le Mesnil-sur-Oger Premier Cru Vintage 1959 Launoisin puhdas Mesnil-viini ajalta, jolloin kylällä ei vielä ollut grand cru -statusta. Viinissä ei enää erotu lasissa näkyviä kuplia; kultaisessa värissä on häivähdys vaalean oranssia sävyä. Pullollinen vaikuttaa joka tapauksessa olevan ihan kohtuullisessa kunnossa: tuoksussa on jonkin verran rusinaista oksidoitumisen sävyä, mutta myös mukavasti hunajaa, ylikypsää omenaa, paahdettua sokeria ja voita.

Maussa on toffeen rinnalla vielä hedelmää omenan sekä päärynän sävyissä, ja hapokkuus on varsin hyvässä tasapainossa sen rinnalla. Tätä pullollista selvästi vanhempi päivänsankari (90 vuotta) erottui edukseen suhteessa vielä nuorekkaammalla olemuksellaan, mutta kaikin puolin melko virkeä oli ilahduttavasti myös viinikin. 90
Piper-Heidsieck Essentiel Cuvée Réservée Extra Brut Piperin pykälää parempi ja vähädosageisempi vakiosamppanja, etikettitietojen mukaan cuvée L2H, pohjavuosikerta 2012 + 18 % réserve-viinejä, korkinvaihto 6…

Vieraana syntymäpäiväpruuvissa: mm. DRC La Tâche 2006, Rene Engel Grands Echezeaux 1983 ja Bollinger VVF 1998

Mainio maaliskuinen ilta vieraana -83-mallisia syntymäpäiviä juhlistamassa. Viinilista (ja viinien järjestys) oli suurimmaksi osaksi etukäteen tiedossa, mutta muutama mukava sokkokin mahtui joukkoon.

Lanson Black Label (80-luvulta?) Sokkona tarjoillussa lämmittelyviinissä on kullankeltainen väri ja jonkin verran kuplia. Hillityn tasapainoisesta tuoksusta erottuu paahdettua sokeria, melko vahvaa punasävyistä omenaa ja kypsää ananasta. Kokonaisuutta monipuolistaa vielä ripaukset hasselpähkinää ja jouluista mausteisuutta, toisaalta mukana on myös aivan aavistus jonkinasteista alkavan oksidoitumisen tuntua.
Maussa on aika mukavasti hedelmää: omenaa, omenan kuorta ja kypsähköä sitruunaa. Makeus on hyvin balanssissa ja viinissä on oikein sopivan tuntuinen hapokkuus. Maukas, kypsä kokonaisuus, vaikka konsentraatiota aivan huippuviiniksi kyllä uupuukin. Veikkasin identiteetiksi välivuoden domppaa 90-luvun alusta tai Moëtin hyvää vuosikertaviiniä samalta aikakaudelta. Olikin kuitenkin hyvässä…