Siirry pääsisältöön

Kesäinen viini-istunto: mm. Dom Perignon 1988, Michel Gaunoux Grands Epenots 1988 ja Cheval Blanc 1971

Taittinger Comtes de Champagne 1998

Raikkaan hedelmäisestä tuoksusta erottuu lempeää sitruunaa, keltaposkista omenaa, kypsää vihreää karviaista, briossia ja miellyttävää voin aromia, terästettynä ripauksella mineraalia. Makukin tuntuu näin parikymmenvuotiaana varsin miellyttäväksi kypsyneeltä: sitruuna ja lime ryydittävät maukkaita omenan ja ananaksen sekä myöhemmin hunajameloninkin sävyjä. Jälkimaun hapokkuus tuntuu sopivan vahvalta, lime sävyttää sitä mukavasti. Maukas, kypsähkön tuntuinen viini, joka toki kestää kellarointia varmasti vielä pitkään ja saattaa sen myötä parhaimmillaan pyöristyä ripauksen lisää. 94

Moët & Chandon Cuvée Dom Perignon 1988

Viinissä on edelleen asialliset kuplat ja sen värisävy on selvästi kullankeltaisempi kuin Comtesissa. Tuoksussa on kermatoffeeta, tilkka kahvia, kypsää punaista omenaa ja sitruunaa, crème brûléeta ja hienovireistä paahteisuutta. Maku on muhkean hedelmäinen: omenaa, kypsää sitruunaa, vaaleaa persikkaa ja cantaloupemelonia, sekä tässäkin ripaus paahdetun ruskean sokerin sävyä. Jäntevä hapokkuus on sitruunan vahvasti sävyttämää ihan klassisen vuosikerran mukaisesti. Mainio kypsä samppanja juuri nyt, jota en tämän pullollisen perusteella sittenkään kellaroisi enää mahdottoman pitkään: viimeisen lasillisen perusteella vielä mukana oleva tietynlainen raikkaus alkaa ehkä olla jo vähitellen häviämässä ja taittumassa selvästi raskaampiin sävyihin. 95

Domaine Bouchard Père & Fils Corton-Charlemagne Grand Cru 2002

Dekantterissa 45 min ennen maistamista. Tuoksu on voimakas: vihreää omenaa, piparminttua, ripaus tuoretta hunajamelonia, voita, voimakkaasti mineraalia ja vähän piikiven sävyttämää savuisuutta. Tiiviissä ja runsaassa maussa on omenaa ja tuoretta vaaleaa persikkaa, tiukkaa mineraalia ja tuoksun mukaista piparmintun sävyä, sekä varsinkin aluksi jopa hieman aggressiivisen tuntuista hapokkuutta. Runsasraaminen, alkuperälle tyypillinen CC, joka on ainakin tämän pullollisen perusteella hyvin tuoreen ja raikkaan oloinen edelleen. Tämä viini hyötyisi epäilemättä vielä muutaman vuoden lisäkypsytyksestä. 93

Domaine Michel Gaunoux Pommard Premier Cru Grands Épenots 1988

Dekantterissa 20 minuuttia ennen maistamista. Viinin väri on reunalta jo kevyesti ruskehtava. Selväpiirteisessä tuoksussa on kypsiä punaisia herukoita ja granaattiomenaa, ripaus maanläheistä sävyä ja kunnon annos lakritsia. Maku on sopivan keveästi kypsän punaisen marjan ja hedelmän täyttämä: herukoita, kirsikkaa ja maatiasluumuja. Jälkimausta erottuu ripaus salmiakkia ja viinin hienon tasapainoinen hapokkuus. Viinissä on erittäin herkullinen tuoksu ja lempeä, mutta ehkä kuitenkin tuoksua asteen verran keveämpi ja yksinkertaisempi maku. Kokonaisuus on joka tapauksessa hieno ja tuntuu oikein sopivan kypsältä nyt. 94

Chateau Cheval Blanc 1971

Dekantterissa puolisen tuntia ennen ensimmäistä maistamista, viinin värisävy on ruskehtavan punainen. Tuoksu on voimakas, siinä on mentolia, tupakkaa, seetripuuta, yrttejä rosmariinin ja salvian sävyissä sekä viikunaa. Maku on sopivan konsentroitunut mutta kuitenkin varsin burgundimainen, yrttinen ja sikarilaatikon sävyinen rinnallaan keveähkösti sopivan kypsää hapokasta luumua ja ripaus mustaherukan lehtiä. Tanniinit ovat kypsiä ja hapokkuus kauniiksi tasaantunutta. Tasapainoinen, hieno viini, vaikkakin ehkä hieman vähemmän ilmaisuvoimainen ja niukemman hedelmäinen kuin edellisen kerran upeasta pullollisesta. 95

Chateau Lafaurie-Peyraguey 2009 (0,375)

Kaadettu suoraan lasiin ilman dekantointia. Tuoksussa on melko suoraviivaisesti aprikoosia ja persikkaa pienen botrytiksen vivahduksen säestämänä. Mausta erottuu samoja hedelmiä ja hunajaa, jälkimaun kevyt sitruunaisuus raikastaa muuten aika runsasta ja hiukan ylitsevuotavasti kypsän tuntuista kokonaisuutta. Asiallinen viini joka tapauksessa: näin viiden kellarivuoden jälkeen toisen kerran puolikkaasta formaatista maistettuna veikkaisin, ettei tämä jatkokypsytykselläkään tule enää oleellisesti paranemaan. 91

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Launois BdB 1959 ja pari tavallisempaa

Launois Frères Le Mesnil-sur-Oger Premier Cru Vintage 1959 Launoisin puhdas Mesnil-viini ajalta, jolloin kylällä ei vielä ollut grand cru -statusta. Viinissä ei enää erotu lasissa näkyviä kuplia; kultaisessa värissä on häivähdys vaalean oranssia sävyä. Pullollinen vaikuttaa joka tapauksessa olevan ihan kohtuullisessa kunnossa: tuoksussa on jonkin verran rusinaista oksidoitumisen sävyä, mutta myös mukavasti hunajaa, ylikypsää omenaa, paahdettua sokeria ja voita.

Maussa on toffeen rinnalla vielä hedelmää omenan sekä päärynän sävyissä, ja hapokkuus on varsin hyvässä tasapainossa sen rinnalla. Tätä pullollista selvästi vanhempi päivänsankari (90 vuotta) erottui edukseen suhteessa vielä nuorekkaammalla olemuksellaan, mutta kaikin puolin melko virkeä oli ilahduttavasti myös viinikin. 90
Piper-Heidsieck Essentiel Cuvée Réservée Extra Brut Piperin pykälää parempi ja vähädosageisempi vakiosamppanja, etikettitietojen mukaan cuvée L2H, pohjavuosikerta 2012 + 18 % réserve-viinejä, korkinvaihto 6…

Vieraana syntymäpäiväpruuvissa: mm. DRC La Tâche 2006, Rene Engel Grands Echezeaux 1983 ja Bollinger VVF 1998

Mainio maaliskuinen ilta vieraana -83-mallisia syntymäpäiviä juhlistamassa. Viinilista (ja viinien järjestys) oli suurimmaksi osaksi etukäteen tiedossa, mutta muutama mukava sokkokin mahtui joukkoon.

Lanson Black Label (80-luvulta?) Sokkona tarjoillussa lämmittelyviinissä on kullankeltainen väri ja jonkin verran kuplia. Hillityn tasapainoisesta tuoksusta erottuu paahdettua sokeria, melko vahvaa punasävyistä omenaa ja kypsää ananasta. Kokonaisuutta monipuolistaa vielä ripaukset hasselpähkinää ja jouluista mausteisuutta, toisaalta mukana on myös aivan aavistus jonkinasteista alkavan oksidoitumisen tuntua.
Maussa on aika mukavasti hedelmää: omenaa, omenan kuorta ja kypsähköä sitruunaa. Makeus on hyvin balanssissa ja viinissä on oikein sopivan tuntuinen hapokkuus. Maukas, kypsä kokonaisuus, vaikka konsentraatiota aivan huippuviiniksi kyllä uupuukin. Veikkasin identiteetiksi välivuoden domppaa 90-luvun alusta tai Moëtin hyvää vuosikertaviiniä samalta aikakaudelta. Olikin kuitenkin hyvässä…

Jouluaattona samppanjaa: mm. Roederer Rosé 2008, Dom Ruinart Rosé 1996 ja Selosse Le Bout du Clos

Gosset Grande Réserve Brut magnum Tuoksusta erottuu ripaus ruutisavun reduktiivista sävyä sitruunan ja vihreän omenan, sekä vielä kunnolla kypsymättömän ananaksen terävähköjen aromien rinnalla. Viinin lämmetessä mukaan ilmaantuu pyöristävä häivähdys kermatoffeeta.

Maussa on mukavasti tuoksua kypsempää sitruunaa ja mehukkaampaa omenaa, sekä hieman voilla leivottujen pikkuleipien sävyä. Maukasta ja laadukkaaksi nv-samppanjaksikin varsin pitkää jälkimakua tahdittaa Gosset'lle tyypillinen jäntevä, tiukan sitruunainen hapokkuus. Raikas ja puhdaspiirteinen viini varsinkin näin magnumista maistettuna. 90
Philipponnat Grand Blanc Extra-Brut 2008 Korkinvaihto 3/2018, dosage 4,5 g/l. Keveäpiirteisessä tuoksussa on sitruunaa, voita, limen kuoren pirteää sävyä ja hieman raikasta hunajaisuutta. Tuoreen nuorekkaassa maussa on eniten sitruunaa ja vihreää omenaa, mutta myös ripaus hunajaisen kypsää mangon sävyttämää trooppista hedelmää. Jälkimaussa tuntuu tiukahko hapokkuus limen ja greipin kyyd…