Siirry pääsisältöön

Itsenäisyyspäivän epilogi: Krug 1988, Vieux Chateau Certan 2000 jne.

Domaine Ramonet Chassagne-Montrachet Premier Cru "Boudriotte" 2005

Maistettu pikaisen dekantoinnin jälkeen. Viinin väri on kultaisehkon keltainen. Kypsähkön tuntuisesta tuoksusta erottuu kepeää hunajaisuutta ja maltillisesti toffeeta, hedelmäisempinä sävyinä hennosti vihreää omenaa ja lempeää kypsää papaijaa. Taka-alalla piileskelee vieno vastaleikatun ruohon aromi ja aavistus mineraalisuutta.

Maku on tuoksua selvästi kireämpi ja ohuempi, sävyinä erottuu hapokkuuden ohella lähinnä sitruunankuorta ja jonkin verran mineraalisuutta. Hedelmäisyys on kadonnut mausta johonkin, eikä siitä ilmaannu parempia vihjeitä odottelemallakaan - tuoksu sen sijaan pysyy tasaisen miellyttävänä. Kokonaisuutena joka tapauksessa pieni pettymys ja aivan selvästi heikompi esitys kuin vuosikerta -07 aiemmin tänä vuonna. 89

Krug 1988

Tämä lähes legendaarinen viini on piirteiltään täysin edellisten kertojen asettamien korkeiden odotusten mukainen. Tuoksussa on muhkeaa kypsää sitruunaa, vihreää omenaa ja hienostunutta päärynää, hieman maitokahvia ja sitä säestävää lempeää paahdetun sokerin sävyä. Hiljalleen mukaan ilmaantuu myös sopiva silaus ruskeaa kinuskia ja toffeeta.

Maku on todella vahva ja kypsän hedelmäinen: sitä kannattelee viinin vuosikerran ja tekijän mukainen järeä mutta hienostunut rakenne upean herkullisissa sitruunan, omenan ja mehukkaan ananaksen sävyissä. Kaiken yllä väreilevä tasapainoinen hapokkuus siivittää jälkimaun suussa uskomattoman pitkälle. Tämän vahvempaa ja maukkaampaa sitruunaa ei samppanjassa taida olla olemassa, ja viinin tuttu lasersädemäinen sekä iätön olemus on viimeistä piirtoa myöten edelleen tallella. Krugin -88 on ilman pienintäkään epäilyistä yksi parhaista maistamistani samppanjoista. 98

Vieux Château Certan 2000

Dekantoitu pari tuntia ennen maistamista. Tiiviistä tuoksusta erottuu lakritsia, tuoreehkoa luumua, hieman tupakkaa, ripaus toffeeta ja häivähdys grafiittia, sekä hieman kokonaisuutta monipuolistavaa lämmintä mullan ja tallin sävyä.

Maku on oikein miellyttävä mutta toki edelleen aika nuorekas: luumua, tuoretta mustaherukkaa, hieman salmiakkia ja melko vahvoja tanniineja, jotka hieman kirpeilevät suussa mustikan ja kaakaojauheen sävyttämässä jälkimaussa. Tämä sävyiltään kaunis viini varmasti kypsyy edelleen, mutta alkuvuodesta maistetun pullollisen perusteella sanoisin -98:n vielä piirun verran pyöreämmäksi ja paremmaksi - ainakin toistaiseksi tässä kehityskaaren vaiheessa. 93



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika

Peräkkäisiltä vuosilta

Savart Calliope 2007 Tuoksussa on vihreää omenaa, kevyesti voita ja vähän lämmintä, tummahkoa paahteisuutta mantelin sävyttämänä. Maku on tiiviin hedelmäinen: omenasävy on kirpeähkö mutta mukana on myös miellyttävä häivähdys trooppisuutta ja persikan tuntua. Jälkimaku on jykevä, melko hapokas ja tuhdin greippinen. Jälleen kerrassaan ryhdikäs viini Savartin valikoimasta, jota kelpaisi ja kannattaisi kyllä kypsyttää vielä muutama vuosi lisää.  88 José Michel 2006 Tuoksu on mutkattoman hedelmäinen ilman suurempaa eleganssia: punaista omenaa ja sen rinnalla kukkeampaa sävyä, kevyesti paahtoleipää ja häivähdys savuisuutta. Maussa kypsähkön hedelmäinen, hivenen makean hunajaisuuden sävyttämä linja jatkuu. Hapokkuus on suhteellisen kevyttä ja jälkimaku taittuu kirpeään sitruunaisuuteen sekä aavistukseen alkoholin tuntua. Meunierin suuri määrä tässä viinissä vuosikertaan yhdistettynä näkyy suhteellisena kypsyytenä ja melko suoraviivaisina sävyinä -- kokonaisuus on vuosikertasamppanja