Siirry pääsisältöön

1975–1990-pruuvi: punaiset



Flight 3 – burgundit

Leroy Gevrey-Chambertin Les Corbeaux 1985

Dekantoitu nopeasti 20 minuuttia ennen maistamista, kuten erän kaksi muutakin burgundia. Viini on Leroyn maisonin, ja ilman Gevrey-Chambertin premier cru -merkintää, vaikka ko. status Les Corbeaux -tarhalla onkin. Viinin tuoksu on heti hyvässä tasapainossa ja  vaikutelma on lämpimän hedelmäinen: viikunaa ja mulperimarjoja, mutta myös salmiakkia ja lakritsia sekä sipaus voita viinin lasissa avautuessa. 

Maku on särmikkään yrttinen, ja mentolin tuntu vielä korostaa vaikutelmaa. Jälkimaku on tiukahko ja hapokas, ja jatkaa mustaherukan sävyssä suussa pitkään. Tyylikäs ja viimeistellyn oloinen, maukas viini, vaikka maussa tietynlainen terävyys hieman korostuukin. Piirre kielinee siitä, että hyvästä vuodesta ja tekijästä huolimatta rypälemateriaali ei ole raskaan sarjan grand cru:ta. Vaikka voisihan tämä kai lisävuosilla jopa vielä vähän pyöristyäkin? 94

Charles Vienot Richebourg 1976

Richebourgin tuoksu on Corbeaux'ta maanläheisempi, mutta näiden aromien rinnalla tumma marjaisuus on kuitenkin oikein miellyttävää: mustikkaa, tummia luumuja ja mineraalisuutta, sekä viinin avautuessa lisänä myös häivähdys tervaa. Maku on muheva, pehmeän mustikkainen ja hapokkuus on hyvin maltillista. Viini tuntuu täysin kypsältä, ja juuri kypsyys tekee kokonaisuuden tasapainosta oikein hyvän. Miellyttävä tuttavuus suurelta tarhalta, mutta samalla ei kovinkaan maineikkaalta vuodelta tai pullottajalta. 93

Faiveley Clos de Vougeot Grand Cru 1988

Tuoksusta erottuu miellyttäviä marjaisia elementtejä, mutta harmillisesti myös selvä korkkivika. -

---

Flight 4 – hienostuneet punaiset

Chateau Haut Brion 1978

Viini oli dekantterissa n. 2 h ennen maistamista: väri on lasin reunalla jo vaalentunut, kevyesti tiilenpunaiseen taittuva. Tuoksu on tasapainoinen ja hienostunut, sen klassisina bordeaux-sävyinä erottuu tupakkaa, nahkaa, seetripuuta ja lämpimien tiilien aromia. Maku on pyöreä ja samettisen hedelmäinen, jälkimaku on pitkä ja tasainen tuoksua seuraileviin sävyihin taittuen – tämä erittäin nautittava viini suorastaan huokuu first growth -tasoista laadukkuutta ja moitteetonta tasapainoa. Varmasti keskitasoisen vuosikerran ominaisuuksista johtuen viini kuitenkin hiljalleen kireytyy ja hiipuu lasissa, ollen siis selvästi parhaimmillaan vastakaadettuna ja suhteellisen pian sen jälkeen. Siitä huolimatta yksi pruuvin ehdottomista kohokohdista. 96

Chateau Cheval Blanc 1984

Legendaarisen ykköslinnan viini pahamaineiselta vuodelta odotteli dekantoituna noin tunnin ennen ensimmäistä maistamista. Tuoksu on Haut Brionia selvästi varautuneempi, kevyesti luumuinen; salmiakkia on rinnalla vähän ja yrttejäkin hiukan. Maussa on aavistuksen ylikypsäksi taittuvaa luumua ja tallin häivähdys, jälkimaku on tässä seurassa lyhyehkö. Viini tuntuu tasapainostaan ja tyylikkyydestään huolimatta suussa ohuehkolta varsinkin rinnalla oleviin viineihin verrattuna. Kokonaisuutena tämä on silti positiivinen yllätys vuosikerralla voimakkaasti diskontattuihin odotuksiin nähden ja kestää myös lasissa oikein mainiosti – ainakin tässä kasinelosessa pihissee henki hyvin säilytettynä vielä 40-vuotispäivänäkin. 91

Gaja Barbaresco Costa Russi 1982

Pari tuntia dekantterissa ennen maistamista. Chevalia detaljikkaammasta tuoksusta erottuu mustaherukkaa ja luumuja, sekä niiden rinnalta tilliä ja tervaa. Maku on ensisijassa pyöreän luumuinen, mutta sen ohessa on myös häivähdys vadelmaa, kirsikkaa sekä tietynlaista kukkeutta. Jälkimaku on pitkä ja pyöreähkö, multainenkin, mutta tanniinit yhdistettyinä napakkaan hapokkuuteen kiristävät sen loppupuolella kuitenkin kevyesti suuta. Luulen että hedelmä voi olla tulevina vuosina jo vähitellen kuivumaan päin, eli uskoisin tämän olevan nyt suunnilleen parhaassa nautintaikkunassaan. Kokonaisuutena oikein miellyttävä ja vähintäänkin paikkansa ansainnut kiila illan tasokkaiden Bordeaux-viinien rintamaan. 94

---

Flight 5 – tuhdit punaiset

Opus One 1987

Tämä tummanpunainen viini oli dekantterissa 2 tuntia ennen maistamista. Tuoksussa on voimakkaasti mustaherukkaa, sen rinnalla nahkaa, hieman sikarilaatikkoa, tummia kypsiä luumuja ja viikunaakin. Maku on luumuinen, sen rinnalla on eukalyptusta, mentolia ja paprikaa; jälkimaussa häivähtelee vielä parafiinin sävy. Kokonaisuus on monipuolinen, sävykäs ja kaikin puolin kypsän tuntuinen. Tämän pullollisen korkki ja kaulafolio eivät syystä tai toisesta olleet alkuperäiset, mutta sisältö todennäköisesti silti oli: viini oli kaikin puolin hyvä ja oletetun mukainen, sekä vastasi myös yhden maistajan lähimenneisyydessä hankkimaa muistikuvaa tästä täsmälleen samasta aiheesta. 95  

Chateau Leoville Las Cases 1986

Tummanpuhuva viini lepäsi dekantterissa kolmisen tuntia ennen maistamista. Tuoksu on erityisesti aluksi varautunut, vaikka sinänsä tasapainoisen tuntuinen: kuoren alta erottuu tyylikästä luumua, tallinnurkkaa ja tupakkaa. Maku on täyteläisen mustaherukkainen, luumuinen ja todella runsas. Jälkimaku on suuntäyttävä, tumman hedelmäinen ja pitkä, sen lopussa vielä kypsymättömät tanniinit kuivattavat suuta. 

Viinin rakenne on jykevä ja konsentroitunut, suorastaan paksu, mutta nyanssien erottuminen ja voimistuminen sekä tiukkojen, vuosikerralle ominaisten tanniinien pehmeneminen tarvitsisi vielä lisäaikaa kellarissa - ainakaan tämän viinin kohdalla en usko, että hedelmä olisi lähimpinä vuosina tai -kymmeninä kuivahtamassa mihinkään. Pari tuntia lasissa olleesta tilkasta erottuikin jo mukavasti uutta lyijykynän ja musteen aromien myötä. 94

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Joulupäivän burgundit: Sirugue, Mugnier ja Faiveley

Domaine Robert Sirugue Vosne-Romanée Premier Cru Les Petits Monts 2005 Dekantoitu reilu tunti ennen maistamista. Lämpimässä, muhkean tuntuisessa tuoksussa on kypsiä kirsikoita, hieman vadelmaa ja boysenmarjaa sekä kokonaisuuteen sopivaa mineraalisuutta. Maku on roteva, voimakkaasti tumman marjainen, lisänä männynneulasten ja lakritsijuuren sävyä. Jälkimaku on jykevä, siinä on sekä hapokkuutta että aika runsaasti tanniinia: tätä voisi ja nautittavuuden kannalta kannattaisikin kypsyttää vielä 5-10 vuotta lisää - mainio viini, jolla on varmasti vielä nykyhetkeä parempi tulevaisuus. 91
Jacques-Frédéric Mugnier Chambolle-Musigny 2010 Dekantoitu pari tuntia ennen maistamista. Väri on selvästi vaaleamman punainen ja reunoilta värittömämpi kuin edellisessä viinissä. Tuoksu on viettelevämpi ja kukkaisempi: parfyymistä kirsikkaa, kypsää mansikkaa, orkidean sävyä ja ripaus maanläheistä mullan lämmintä tuntua.

Maussa on makeaa mansikkaisuutta ja sen rinnalla kokonaisuutta mukavasti syventävää, k…

Launois BdB 1959 ja pari tavallisempaa

Launois Frères Le Mesnil-sur-Oger Premier Cru Vintage 1959 Launoisin puhdas Mesnil-viini ajalta, jolloin kylällä ei vielä ollut grand cru -statusta. Viinissä ei enää erotu lasissa näkyviä kuplia; kultaisessa värissä on häivähdys vaalean oranssia sävyä. Pullollinen vaikuttaa joka tapauksessa olevan ihan kohtuullisessa kunnossa: tuoksussa on jonkin verran rusinaista oksidoitumisen sävyä, mutta myös mukavasti hunajaa, ylikypsää omenaa, paahdettua sokeria ja voita.

Maussa on toffeen rinnalla vielä hedelmää omenan sekä päärynän sävyissä, ja hapokkuus on varsin hyvässä tasapainossa sen rinnalla. Tätä pullollista selvästi vanhempi päivänsankari (90 vuotta) erottui edukseen suhteessa vielä nuorekkaammalla olemuksellaan, mutta kaikin puolin melko virkeä oli ilahduttavasti myös viinikin. 90
Piper-Heidsieck Essentiel Cuvée Réservée Extra Brut Piperin pykälää parempi ja vähädosageisempi vakiosamppanja, etikettitietojen mukaan cuvée L2H, pohjavuosikerta 2012 + 18 % réserve-viinejä, korkinvaihto 6…

Jouluaaton viinit: mm. Krug Rosé ja Clicquot La Grande Dame 1990

Henriot 1996
Väri on kullankeltainen ja kuplat ikään nähden suhteellisen rauhalliset. Tuoksussa on melko voimakkaasti toffeeta, hieman kypsää sitruunaa ja voin sekä hasselpähkinöiden sävyä. Maku ei ole kovin runsas tai kovin hedelmäinen, sävyinä erottuu lähinnä kevyttä omenaisuutta ja sitä hieman reilummin sitruunaa. Jälkimaun terävähkön hapokkuuden rinnalla tuntuu vieno oksidoitumisen sävy. Oikein asiallisesti juotava viini, mutta kuitenkin selvästi heikompi kuin parhaat pullolliset monista aiemmin juoduista: olisikohan niin, että ainakin normipullot tällä vanhanmallisella etiketillä (=uudempia aiempi korkinvaihto?) olisi jo muutenkin syytä juoda suhteellisen pian pois? 89


Charles Heidsieck Brut Réserve Takaetiketin mukaan laitettu kellariin 2008 ja korkki vaihdettu 2016, joten pohjavuosikerta/-sato lienee tässä 2007. Raikas tuoksu on sopiva yhdistelmä paahdetta, vihreää omenaa, karambolaa ja sitruunaruohoa. Makukin on miellyttävän pyöreä: sitruunaa ja vihreää omenaa, hieman kanelin …