Siirry pääsisältöön

1975–1990-pruuvi: samppanjat

Pitkästä aikaa jotain itse järjestettyä: vuosilta 1975–1990 yksi pullo kultakin, sekalaisessa järjestyksessä ja sekalaisissa viineissä. Ensimmäisenä samppanjat.


Laurent-Perrier Grand Siècle magnum

Alkumaljana nautitun, illan ainoan sekavuosikertaisen ja kuitenkin melko tuoreen viinin tuoksussa on mukavan runsaasti kahvia, paahteisuutta, saksanpähkinää sekä kokonaisuutta mukavasti pyöristävää kermaisuutta. Maku on runsaan hedelmäinen ja kohtuullisen kypsä, sävyinä on punaista omenaa, ananasta ja passionhedelmää. Pitkä sitruksinen jälkimaku viimeistelee jo tässä iässä yllättävän pyöreän ja oikein nautittavan kokonaisuuden. Vaihteeksi hieno Grand Siècle – oikealla pullokoolla on  asiaan epäilemättä vahva vaikutus. 94

---

Flight 1

Bollinger Grande Année 1989

Viinin väri on kevyesti kultaisen keltainen ja siinä on oikein hyvät kuplat. Tuoksu on kypsähkön paahteinen, kevyesti karamellin sävyinen – ja sitten rinnalla tuntuu aavistus kevyestä oksidoitumisesta tai ainakin turhan vahvasta oksidatiivisesta käsittelystä. Ilmaantuminen auttaa asiaan vähän, mutta erityisesti alkuun viinin tuoksu ei tunnu täysin puhtaalta.

Maku on kirpeähkö, mutta alla lymyää kuitenkin ananaksen, punaisen omenan sekä appelsiinin sävyjä, ja viinin hapokkuus tuntuu niiden rinnalla melko järeältä. Kokonaisuus on jossain määrin ristiriitainen: tuoksu tuntuu ehkäpä ylikypsältä ja maku yhä melko tiukalta – olisiko kyse vain ei aivan parhaassa vedossa olevasta pullollisesta? 90

Lanson Red Label Millésime 1975

Tämän viinin väri on kolmikon tummin ja kuplatkin ovat laiskimmat, vaikka niitä yhä ripaus onkin. Tuoksu on pirteän monipuolinen ja tyylikkään tasapainoinen, vaikka sävyt eivät aivan runsaimmasta päästä olekaan: ananasta, omenaa, kermaa, sitruunaruohoa, karambolaa ja vielä lämmetessä saapuvaa vaniljan tuntua.

Maku on tasaisen pyöristyneen hedelmäinen tuoksua seurailevissa sävyissä, ja rinnalla on vielä mukavasti nugaata ja paahteisuutta. Jälkimaku on kevyesti sitruunainen ja hapokkuus tuntuu sopivan tasoittuneelta. Lämmetessä tämä hunajaistuu, mutta ei silti lässähdä, viini on kauniisti nautittava nyt ja varmasti lähellä kehityskaarensa lakipistettä. 94

Pommery Cuvée Louise 1980

Tässä viinissä on vaaleahko väri ja hyvät kuplat. Tuoksussa on herkkusientä, voita ja kermaa sekä trooppista hedelmäisyyttä, persikka siitä erottuvimpana sävynä. Maku on iäkkäämpää Lansonia paljon runsaampi ja rotevampi: sävyinä on kypsää omenaa ja ananasta, mutta jälkimaku on melko kirpeästi sitruunainen – hapokkuus on aika kireää vaikka hedelmä tuntuukin muuten kypsältä.

Joka tapauksessa tämä on varsinkin odotuksiini nähden oikein mukavasti juotava viini ja itse asiassa ihan ensimmäinen maistamani tältä Perignon pois lukien melko harvinaiselta ja ei kovin hyvämaineiselta samppanjavuodelta. Ainakin nyt juodun pullollisen perusteella Pommeryn -80 prestigeviini kestää varmasti yhä aikaa ja saattaisi kypsyä jopa paremmaksi: kolmikon viineistä tämä kehittyi lasissa selvästi eniten ja suotuisimmin. 93

---

Flight 2

Krug Clos du Mesnil 1990

Viinin väri on vaalean keltainen ja siinä on pienet, pirteät kuplat. Tyylikkäässä ja tasapainoisessa, hyvin viimeistellyn oloisessa tuoksussa on nokkosta, sitruunaruohoa, nuorekasta ananasta ja vihreää omenaa, sekä hiljalleen myös voita ja kermaa viinin lämmetessä lasissa.

Maku on tuoksua seuraillen nuorekas, sävyinä on vihreää omenaa, runsasta mineraalisuutta ja raikasta sitruunaa. Hapokkuus on samaan aikaan voimakasta ja sileän tasaista, kielellä kevyesti viipyilevää. Jälkimaku on todella pitkä ja se jättää lopussa suuhun kevyesti kypsyneen sitruunaisen hunnun. Tämä nyt jo juhlavan herkullinen viini kypsyy vuosien mittaan luultavasti yhä paremmaksi – viime kesänä maistettu -95 CdM tuntui hieman kypsemmältä ja pyöreämmältä, tämä -90 taas nyt rakenteikkaammalta ja jatkokellaroinnin kannalta potentiaalisemmalta. Varsinaisen pruuvin nuorin ja samalla yllätyksettömästi flightin selvästi nuorekkain viini. 96

Taittinger Comtes de Champagne 1981

Tämän viinin väri on kolmikon tummin, ja kupliakin on enää vain ripaus jäljellä. Tuoksu on varsin voimakkaan paahteinen, sen rinnalla on hiukan kahvia mutta valitettavasti myös häivähdys oksidoitumista. Maku tuntuu suhteellisen raikkaan hedelmäiseltä ja hapokkuus hyvältä, sävyinä on kypsää omenaa ja mangoa. Aavistus oksidoitumisesta väijyy kuitenkin mukana rinnalla: muutama vuosi sitten maistettuna maukas, täysin kypsä viini on ainakin tämän ulkoisesti kunnollisen, nyt maistetun pullollisen perusteella kääntynyt jo kevyesti alamäen puolelle. 91

Louis Roederer Cristal 1979

Viinissä on hieman tummuneen kultainen väri mutta vielä oikein hyvät kuplat. Tuoksussa on maitokahvia, mausteisuutta inkiväärin ja korianterin sävyissä, vaniljaa, briossia ja vielä lämmenneenäkin tyylikästä toffeeta. Maku on todella kauniin hedelmäinen, trooppiset sävyt mango ja passion ovat päällimmäisinä ja ne verhoutuvat hennon tyylikkäisiin kahvin aromeihin. Jälkimaku on pitkä, kermainen ja raikkaan hapokas. Tämä on kolmikon viineistä selvästi nautittavin: elegantti, jo kypsynyt ja pyöristynyt mutta samalla mauiltaan ja nyansseiltaan suuri kokonaisuus. Kuten jo pullollisen ulkonäöstä saattoi aavistella ja toivoa, hieno ja selvästi hyvin säilytetty yksilö tätä klassikko-Cristalia! 97

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Joulupäivän burgundit: Sirugue, Mugnier ja Faiveley

Domaine Robert Sirugue Vosne-Romanée Premier Cru Les Petits Monts 2005 Dekantoitu reilu tunti ennen maistamista. Lämpimässä, muhkean tuntuisessa tuoksussa on kypsiä kirsikoita, hieman vadelmaa ja boysenmarjaa sekä kokonaisuuteen sopivaa mineraalisuutta. Maku on roteva, voimakkaasti tumman marjainen, lisänä männynneulasten ja lakritsijuuren sävyä. Jälkimaku on jykevä, siinä on sekä hapokkuutta että aika runsaasti tanniinia: tätä voisi ja nautittavuuden kannalta kannattaisikin kypsyttää vielä 5-10 vuotta lisää - mainio viini, jolla on varmasti vielä nykyhetkeä parempi tulevaisuus. 91
Jacques-Frédéric Mugnier Chambolle-Musigny 2010 Dekantoitu pari tuntia ennen maistamista. Väri on selvästi vaaleamman punainen ja reunoilta värittömämpi kuin edellisessä viinissä. Tuoksu on viettelevämpi ja kukkaisempi: parfyymistä kirsikkaa, kypsää mansikkaa, orkidean sävyä ja ripaus maanläheistä mullan lämmintä tuntua.

Maussa on makeaa mansikkaisuutta ja sen rinnalla kokonaisuutta mukavasti syventävää, k…

Red Burgundy & Pinot noir: suuret viinit, mm. Rousseau, Ponsot ja Clair-Daü

Domaine Armand Rousseau Gevrey-Chambertin 1er Cru Clos St. Jacques 1993
Tämän viinin koko olemus huokuu grand cru -tason syvyyttä, vaikka etiketin paljastuttua käykin ilmi, ettei kyseessä edes ole virallinen GC, vaan huipputason ja -vuoden premier cru Rousseaun kolmostähden eli CSJ:n muodossa. Upean tuoksun ensimmäisessä kerroksessa on vahvaa kypsää marjaisuutta mustikoiden ja boysenmarjojen sävyissä. Toisessa aallossa erottuu lehtikariketta ja kiehtovaa rakuunan aromia - sekä tuoksun että maun yrttisävyt ovat tämän viinin kenties selkein ero viereisessä lasissa olevaan Chambertiniin verrattuna.
Maku on samanaikaisesti voimakas ja tyylikäs: punaista hedelmää, yrttejä ja ripaus eukalyptusta. Tässä viinissä on melko lailla hapokkuutta ja siinä rinnalla pitkän jälkimaun ohessa myös jonkin verran tanniinia. Niinpä luulen, että tämä viini voisi lisäkellaroinnilla vielä kehittyä ripauksen lisää. Nuorekkaan oloinen, sopivasti särmikäs ja siltikin kokonaisuutena häkellyttävän hienossa tasapa…

DRC Domaine de la Romanée-Conti 2012 -tasting

Vuoden kenties odotetuin viini-istunto, Domaine de la Romanée-Contin koko valikoima Montrachet'a lukuun ottamatta lupaavalta burgundivuodelta 2012. Vain muutaman vuoden iästä huolimatta viinit onnistuivat vastaamaan vähintäänkin korkealle nousseisiin odotuksiin aina hinnaltaankin häikäisevää Romanée-Contia myöden. Viinien pienimpiä yksityiskohtia myöden hiotun laadun ohella asiaa varmasti edesauttoi asiantuntevan sommelierin oikein mitoitettu ennakkovalmistelu: ensiksi neljä tuntia dekanttereissa viettäneet viinit oli kaadettu laseihin jo vaikuttavat 1,5 tuntia ennen pruuvaamisen alkua.


DRC Corton Grand Cru 2012 Tämä DRC-joukon tuorein tulokas ja itse asiassa näistä punaisista kaikista harvinaisin viini on ainakin tänä vuosikertana kenties joukon positiivisin yllätys. Tuoksu tuntuu aluksi jossain määrin muita kirpeämmän marjaiselta, mutta makeutuu vähitellen selvästi. Aromeina on karpaloa, puolukkaa ja pieniä maatiaisluumuja: voimaa ja rotevuutta on selvästi enemmän kuin viereises…