Pullollisia

Tuoksu on kauniin monimuotoinen: hedelmäiset, mangon, ananaksen ja passionin voilla pyöristetyt sävyt tuntuvat varsinkin aluksi hallitsevimmilta. Lisänä on kuitenkin myös tyyliä ja syvyyttä liljan, vaniljan, limen, kamomillan, kalkkikiven ja simpukankuorien aromien myötä. Maun hedelmäiset elementit seurailevat tuoksua, mutta kirpeyttä on siihen verrattuna annos enemmän kuitenkin melko nuoresta iästä kielien - hapokkuus ei kuitenkaan ole millään tavalla terävää tai nautittavuutta vähentävää. Kypsyyttä ja tyyliä on tässä kenties hivenen viime syksynä juotua Ramonetin -07 Batardia enemmän, jykevyyttä ja painoa taas vähemmän - hienoja viinejä yhtä kaikki kummatkin! 94

Geoffroy Empreinte 2005 magnum Juhlamagnumiksi valikoitui jo toistamiseen Geoffroytä magnumista, nyt Empreinte vuodelta 2005: Tuoksussa on kypsähköä omenaa, sitruunankuorta, mukavaa mineraalisuutta sekä kesäistä tuoreen kurkun aromia. Maku on melko pyöreä ja runsaasti hedelmäinen, sävyinä on vihreää omenaa, mangoa ja kevyesti kirpeän sitruunan säestämää vuosikerralle maltillista hapokkuutta. Hyvä Geoffroy tämäkin, eikä taaskaan hinnalla pilattuna. 88 Charles Heidsieck Brut Réserve Takaetiketin mukaan 2007 vuoden satoon pohjautuva sekoitus (Mis en crayères 2008), jonka korkki vaihdettu 2014 - Jaskan vakion edellisestä nauttimiskerrasta oli ihme kyllä vierähtänyt jokunen vuosi, joten tätä kyseistä sekoitusta en siten ollut aiemmin maistanut. Tuoksu avautuu runsaan paahteisena, sävyinä siihen sekoittuu hasselpähkinää, sitruunaa ja ananasta. Maku on miellyttävästi ananaksinen ja omenainen, rinnalla miellyttävää mineraalisuutta ja pirteään sitruunaisuuteen taittuva, sopiv...

Dekantoitu ennen ensimmäistä maistamista 3 tuntia. Viinin väri on syvän punainen. Tuoksu on tuhdisti tumman marjainen lähinnä boysenmarjan sävyssä, rinnalla on ripaus nahkaa, mustetta ja sävykästä mineraalisuutta sekä lämmintä paahtunutta tuntua. Maku on mineraalinen, mustikoiden ja boysenmarjojen täyttämä, ripauksen savuinen ja yhä melkoisen tiukasti hapokas huolimatta muuten silkkisestä suutuntumasta. Jälkimaku on pitkä ja jonkin verran tanniininen. Nautittava viini, mutta erityisesti maun osalta vielä ilman viimeistä silausta nyansseja ja kypsyneitä elementtejä. Potentiaalia tuntuu kuitenkin olevan, joten tätä kannattaisi ilman muuta kellaroida vielä ainakin muutama vuosi lisää. 93

Ulkoisesti pullon nestepinnan taso on ikäisekseen hyvä ja neste kirkkaan väristä. Kaulafolion alta vaikuttaa siltä että korkki olisi kenties hieman vuotanut, ja avatessa se murtuukin kahtia. Kaikeksi onneksi viinissä on, huolimatta tummahkon kullankeltaisesta väristä,  yhä mukava ripaus kuplia ja hiilihappoa. Viinin tuoksussa on paahdettua sokeria, hasselpähkinää, ruskistettua voita, mutta myös raikasta omenaista hedelmäisyyttä. Maku on miellyttävän omenainen ja runsas, rinnalla on myös kypsää sitruunaa ja aavistus trooppista hedelmää, lähinnä mangoa. Jälkimaku on pirteän hapokas ja kantaa sitruunaisissa sävyissä pitkään. Taas kerran tutun clicquot'mainen, eli verraten vähäeleinen mutta erittäin nautittava viini. Pullollinen on hienossa kunnossa tämän ikäiseksi ja jaksaa ilman mainittavaa oksidoitumista kolmisen tuntia, eli juuri niin kauan kuin yhtään pisaroita on tässä vanhahtavan kurvikkaassa pullossa jäljellä.  94

Eric Rodez Blanc de Noirs Viinin runsaahkossa tuoksussa on kypsää punaista omenaa, vienosti mausteisuutta neilikan ja kanelin sävyissä, hento kukkaissävy sekä päättäväistä mineraalisuutta. Maku on tuoksua hiukan nuorekkaampi, kevyesti kermainen mutta enemmän kirpeähkön sitruunaisuuden ja makua tuoreemman tuntuisen omenaisuuden hallitsema. Mukavan jouluinen samppanja, sävyiltään yksinkertaisemman tuntuinen kuin viimeksi vuosi sitten, ehkä vain nuoremmasta painoksesta johtuen? Tyhjennetty kahdesta pullosta, joista toinen hieman raikkaampi ja tuoksultaan puhtaampi.  87, 88 Chateau d'Yquem 1996 Dekantoitu ennen maistamista 30 minuuttia. Kevyesti tummentuneen kullankeltaisen viinin tuoksu on voimakas, moniulotteinen ja kristallinkirkas: jalohometta, aprikoosia, sitruunaa, inkivääriä, appelsiininkuorta ja salmiakkiakin. Maku on tuhdisti aprikoosinen, sen rinnalla on hunajaa ja muitakin hedelmiä, kuten kypsää appelsiinia ja papaijaa. Viinin lempeä hapokkuus antaa hyvän vast...

Viinin väri on punertavan kuparinsävyinen ja siinä on pienet, pirteät kuplat. Tuoksussa on päärynää, kirsikkaa ja punaista omenaa, sekä mukavaa paahteisuutta. Lisänä on vielä vaniljaisten pikkuleipien aromia. Maku on pyöreän hedelmäinen, sävyinä on omenaa ja mangoa. Hapokkuus on, kuten tämän vuosikerran viineissä yleensäkin, "tarvittavaa", hennosti makean sitruunaisuuden ja miellyttävän mittaisen jälkimaun rinnalla. Kypsä, nautittava ja aivan clicquot'mainen viini ilman mitään oksidoitumisen tuntua. Maistoin tätä pullotetta 5,5 vuotta sitten viimeksi; nyt juotu pullo oli jopa raikkaamman hedelmäinen kuin edellinen. Useat vuosikerran -89 viinit, kuten tämäkin, ovat hyvin kypsyneitä ja todella mukavasti juotavissa, mutta silti parhaat kestänevät aikaa vielä pitkään. 93

Jacquesson Dégorgement Tardif 1996 Tämän myöhään korkitetun samppanjan sulkija on vaihdettu 10/7/2012. Tuoksu on sävyiltään mukavan monipuolinen: punaista omenaa, ananasta, ruskeaa sokeria, mansikkaa, karambolaa ja saaristolaisleipää. Maku on tuhdisti mineraalinen ja kevyen sitruunainen; omenaa ja ananastakin rinnalta löytyy. Hapokkuus on sopivan vahvaa, jälkimaku on pitkä ja mehukkaan sitruunainen. Illan kestäessä sävyjen kirjoon tulee vielä hunajaa ja savua: tämä viini kestää moitteettomasti lasissa ja avattuna, mutta tuntuu silti erittäin valmiilta ja kypsältä kokonaisuudelta. Viereisistä laseista sokkona maisteltuna tämän ikäarvio liikkui reilusti kahdeksankymmentäluvun puolella, ja sinne olisin varmaan itsekin tietämättömänä päätynyt: talon tyyli yhdistettynä normaaliaikataulua myöhäisempään korkinvaihtoon lienevät tässä keskeiset hämäännystä aiheuttavat asiat. Nautittavan maukas viini joka tapauksessa.  94 Alfred Gratien Brut Millésime 1996 Tuoksu on täss...