Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2017.

Chateau Rayas Chateauneuf-du-Pape Réservé 2001

Dekantoitu kolme tuntia ennen maistamista. Viinin väri on vaaleahko, reunalta aavistuksen ruskehtavan punainen. Tuoksu on viileän tyylikäs, ehkä hiukan varautuneenkin oloinen, mutta kerronnaltaan hieno: vahvaa kirsikan aromia, vadelmaa, verigreippiä. Mukana on myös hillitty mausteinen elementti timjamin ja muskottipähkinän sävyissä. Maku tuo kokonaisuuteen seuraavan ulottuvuuden: savua, hentoa lihaisaa sävyä, grafiittia, mustapippuria ja hillittyä punaista hedelmää, hapokasta mansikkaakin. Painokkaan jälkimaun salmiakkinen häivähdys ja miedohkoja tanniineja selvästi tiukempi hapokkuus viimeistelee kauniin burgundimaisen vaikutelman. Jo tässä iässä ilahduttavan hienostunut, nautinnollinen viini, mutta seuraavan pullollisen kanssa kannattanee malttaa odottaa vielä muutama vuosi lisää - tässä on yhä myös potentiaalia kehittyä lisää. 95

Henriot Brut 1969

Hyväkuntoisen oloinen pullo oli vasta muutama viikko saapumisensa jälkeen alkanut varastossa syystä tai toisesta (kuljetuksen rasitus yhdistettynä suhteellisen lyhyeen korkkiin?) kunnolla vuotaa: onneksi huomasin asian muutaman päivän sisällä tyhjentymisen alkamisesta, jolloin sisällöstä oli vielä selvästi suurin osa pullon sisäpuolella. Viinin väri on lievästi tumman kullankeltainen, mutta ikäisekseen kuitenkin aivan ok. Kuplia ja hiilidioksidia on samoin yhä ihan riittävä ripaus jäljellä. Niinpä melko muhkeassa tuoksussa ei onneksi ole mitään oksidoitumiseen viittavaa: kermatoffeen aromi on varsin vahva, ja sen rinnalla on hasselpähkinää, mangoa ja ripaus kypsää omenaa.  Maku ei aivan yllä erittäin mukavan tuoksun tasolle: kypsän sitruunan ja raikkaan limen sävyttämänä se on melko yksinkertainen ja aavistuksen ohut. Ehkä runsaamman ja monimuotoisemman hedelmäisyyden puute kielii siitäkin, että puolen vuosisadan ikää lähestyvän viinin vire on jo hiljalleen lipumassa ehtoopuo

Jean-Marc Pillot Chassagne-Montrachet Premier Cru Morgeot "Les Fairendes" 2008

Tämä pullollinen sai avautua dekantterissa pari tuntia ennen maistamista. Tuoksu on ennen kaikkea voimakkaasti mineraalinen: lisänä on tuoreen vihreän ruohon ja limen aromia sekä ripaus voita ja aavistus hunajaista sävyä. Maku pysyy dekantoinnista ja kiireettömästä nauttimisesta huolimatta loppuun saakka yllättävän niukkana ja kulmikkaana. Sävyinä erottuu sitruunaa ja tuoksusta tuttua mineraalisuutta vain hennon vihreän omenan vivahteen pyöristämänä. Jälkimaussa on sentään hieman toffeeta terävän sitruunaisen kirpeyden rinnalla. Ehkäpä odotin tältäkin vuosikerralta muutama viikko aiemmin nautitun -04:sen kaltaista pyöreämpää ilmaisua: tässä viinissä kuitenkin nuoruus näkyy ja Morgeot'n jylhyys tuntuu. Nollanelonen oli selvästi lempeämpi ja nautittavampi, mutta ehkäpä tämä -08 paranee vielä - palataan asiaan myöhemmin uudestaan. 90

Chateau La Conseillante 1987

Sattuneista syistä käsiin päätyi off-vuoden Conseillante, ja mielenkiinnosta tuli tämäkin maistettua: Tuoksu on kevyt, elementteinä hieman tupakkaa, syksyisiä lehtiä, valkoisia herukoita sekä vihreää palsternakan ja sellerin aromia. Maku on samoin ohuehko, sävyinä paprikaa ja häivähdys viikunaa. Hedelmäisyys on kovin vähissä ja sen sijaan tuntuu enemmänkin vetisyyttä ja kireää hapokkuutta. Vaatimattomien odotusten mukainen vaatimaton viini, vaikka pieni odottelu dekantterissa tasoittikin tästä sinänsä ihan juomiskelpoisen kokonaisuuden. 87