Pullollisia

Viinissä on tummahkon kullankeltainen väri ja jonkin verran kuplia. Tuoksu on selvästi kypsän tuntuinen, ja siinä on selkeähköä oksidoitumisen tuntua. Hedelmäisyyttäkin on kuitenkin melko mukavasti: punaista omenaa ja kypsää sitruunaa. Niiden rinnalla erottuu karamellisoituneen sokerin ja paahdettujen hasselpähkinöiden sävyjä. Hedelmäisyydeltään hieman ohuessa maussa on sitruunaa, kypsää greippiä, ripaus omenamarmeladin sävyä ja hieman hunajaisuutta. Jälkimaku on aika kirpeästi sitruunankuoren ja greipin sävyttämä: hapokkuus on tässä keski-ikäisessä samppanjassa ottanut kuivahtamassa olevan hedelmäisyyden jo turhan tiukkaan otteeseen. Tässä kunnossa vielä ihan hyvä, mutta ei tosiaan erinomainen viini: Aiempien referenssien perusteella kyseessä ei ole pelkästään pullokohtainen vaihtelu, vaan selkeästi Philipponnat ei ole tänä lähtökohtaisesti pitkäikäisenä huippuvuosikertana onnistunut Goisses'n kohdalla ihan parhaalla mahdollisella tavalla.  90

Dom Perignon 2008 Tuoksu on mukavan tasapainoinen ja hedelmäisiä piirteitä erottuu nuoresta iästä huolimatta mukavasti: vihreää omenaa, tuoretta mangoa ja suhteellisen kypsän sävyistä sitruunaa. Rinnalla on voita, kermaa ja kokonaisuuden päällä hentona verhona erottuvaa kahvin ja ruutisavun reduktiivista sävyä. Maussa tuntuu viinin vuosikerran mukainen tukeva, kauniin kypsä hedelmäisyys ja toisaalta nuoren iän mukainen tiukka sitruunaisuus: ananasta, mangoa ja maukasta omenaa. Pitkässä jälkimaussa on greipin ja sitruunankuoren vahva mutta lempeän hapokas ote. Tyylikäs ja potentiaalinen nuori huippusamppanja, joka on toki vielä turhan nuori, mutta jonka nauttiminen ei hedelmän hyvän kypsyyden vuoksi tunnu ollenkaan pahalta jo nyt. 93 Alfred Gratien Cuvée Paradis Tämä ulkoasun perusteella 2000-luvun pullollinen ei avatessa juuri pihahda, vaan on tuntemattomasta syystä ikäisekseen ihan liian tumma väriltään ja siten melko pahasti oksidoitunut. - Charles Heidsieck Brut R...

Tämä tasting pidettiin kesäkuussa 2019. Henriot Millésimé 1990 Jeroboam Isosta pullosta isona kaatona tarjoillun viinin väri on keskitumman keltainen, ja kuplia on ihan kohtuullisesti. Viinin tuoksussa on heti alusta lähtien epämiellyttävä vivahde, joka ei häviä odottelemallakaan, mutta joka on toisaalta sen verran hento, että muitakin aromeja pystyy kyllä arvioimaan. Ne ovat selvästi kypsiä hasselpähkinän, herkkusienen ja hieman oksidoituneen oloisen tumman paahteisuuden, mutta myös kivemmin kermatoffeen, muhkean punaisen omenan ja kypsän sitruunan sävyissä. Maku on tuoksua niukempi ja kypsää hedelmää on harmillisen vähäisesti: askeettista granny smith -omenaa ja limeä, sekä näiden rinnalla ripaus fariinisokerin sävyä. Yllättävän kirpeässä jälkimaussa on runsain mitoin hapokkuutta vihreän omenan kuoren sävyttämänä. Vaikka juuri tätä vsk:ta Henriot'n perusvintagea en ollut aiemmin maistanut, ihan tällainen viinin ei varmaankaan isosta hyvin säilytetystä pullosta pitäisi o...

Domaine Ramonet Chassagne-Montrachet Premier Cru "Boudriotte" 2005 Maistettu pikaisen dekantoinnin jälkeen. Viinin väri on kultaisehkon keltainen. Kypsähkön tuntuisesta tuoksusta erottuu kepeää hunajaisuutta ja maltillisesti toffeeta, hedelmäisempinä sävyinä hennosti vihreää omenaa ja lempeää kypsää papaijaa. Taka-alalla piileskelee vieno vastaleikatun ruohon aromi ja aavistus mineraalisuutta. Maku on tuoksua selvästi kireämpi ja ohuempi, sävyinä erottuu hapokkuuden ohella lähinnä sitruunankuorta ja jonkin verran mineraalisuutta. Hedelmäisyys on kadonnut mausta johonkin, eikä siitä ilmaannu parempia vihjeitä odottelemallakaan - tuoksu sen sijaan pysyy tasaisen miellyttävänä. Kokonaisuutena joka tapauksessa pieni pettymys ja aivan selvästi heikompi esitys kuin vuosikerta -07 aiemmin tänä vuonna.  89 Krug 1988 Tämä lähes legendaarinen viini on piirteiltään täysin edellisten kertojen asettamien korkeiden odotusten mukainen. Tuoksussa on muhkeaa kypsää sitruunaa, vih...

Taittinger Comtes de Champagne 1998 Raikkaan hedelmäisestä tuoksusta erottuu lempeää sitruunaa, keltaposkista omenaa, kypsää vihreää karviaista, briossia ja miellyttävää voin aromia, terästettynä ripauksella mineraalia. Makukin tuntuu näin parikymmenvuotiaana varsin miellyttäväksi kypsyneeltä: sitruuna ja lime ryydittävät maukkaita omenan ja ananaksen sekä myöhemmin hunajameloninkin sävyjä. Jälkimaun hapokkuus tuntuu sopivan vahvalta, lime sävyttää sitä mukavasti. Maukas, kypsähkön tuntuinen viini, joka toki kestää kellarointia varmasti vielä pitkään ja saattaa sen myötä parhaimmillaan pyöristyä ripauksen lisää. 94 Moët & Chandon Cuvée Dom Perignon 1988 Viinissä on edelleen asialliset kuplat ja sen värisävy on selvästi kullankeltaisempi kuin Comtesissa. Tuoksussa on kermatoffeeta, tilkka kahvia, kypsää punaista omenaa ja sitruunaa, crème brûléeta ja hienovireistä paahteisuutta. Maku on muhkean hedelmäinen: omenaa, kypsää sitruunaa, vaaleaa persikkaa ja cantaloupemelonia, s...

Yksi kauneimmista samppanjapulloista ja yksi parhaista samppanjavuosista. Grand Sièclen vuosikerratonta Cuvéeta olen juonut vaihtelevalla menestyksellä monet kerrat, tätä harvinaisempaa vuosikerrallista versiota vain erinomaisen -85:n muutama vuosi sitten. Vaan hieno on kyllä tämä kasikasikin! Viinissä on mainiot kuplat ja optimaalisesta ikääntymisestä vihjaava sopivasti vaaleahko väri. Tuoksussa on kermaa, crème brûléeta, toffeeta, hieman paahdetta, ripaus kahvin ja tryffelin aromia sekä tietysti vahvaa kypsän sitruunan ja passionin sävyttämää hedelmäisyyttä. Mausta erottuu ainakin kermaa, kahvia, aprikoosia, hasselpähkinää ja häivähdys appelsiininkuorta. Jälkimaku on voimakkaasti sitruunan ja sitruunankuoren sävyttämä, hapokkuus on vahvaa mutta lempeää ja jää pitkäksi aikaa suuhun helmeilemään. Tämä on erittäin hienossa vireessä oleva sopivasti kypsynyt viini: taatusti pitkäikäinen samppanja, joka voi muutaman lisävuoden myötä jopa edelleen monipuolistua hiukan lisää. 96

de Venoge Millésimé 1988 magnum Myöhään uudelleenkorkitettu versio de Venogen hienon vuoden vuosikertasamppanjasta: korkinvaihdon ajankohtaa ei ole etiketteihin merkitty, mutta korkin tuoreudesta päätellen siitä ei ole kovin monta vuotta kulunut. Väri on tummahkon keltainen, mutta kuplia on kuitenkin mukavasti. Tämä viini on hieman oksidatiivinen tyyliltään, ja runsas hedelmäisyys on pinot-painotteista sävyiltään. Maukas, täysin kypsä samppanja, joka ei konsentraatioltaan tai detaljeiltaan kuitenkaan ole ihan prestige-tasoa. Sokkona veikkasin Pol Rogeria ja ikää runsasta puolta vuosikymmentä vanhemmaksi - kasikasiksi tämän viinin hapokkuus oli minusta yllättävän maltillista. 92 --- Piper-Heidsieck Brut Extra 1964 Tämän viinin tuoksu on voimakkaan kermainen: sen rinnalla on voita, kypsyydestä kielivää toffeeta, maitokahvia sekä raikastavana elementtinä ripaus lempeää ananasta. Maku on miellyttävän hedelmäinen ananaksen ja mangon sävyissä, mutta kermaisuus leimaa vahvasti ...

Jacques Lassaigne Montgueux Brut Réserve Samanlainen millaisena tämän muistan edelliseltäkin kerralta: raikas ja puhdaspiirteinen, tiukan sitruunainen viini, jonka hapokkuus on tekijän tyylistä, nuoruudesta ja sokerin vähäisyydestä johtuen terävää. Hiukan lämmenneenä tämän jälkimausta löytyy ripaus ananasta ykkösluokan viljelijäkollegoiden tapaan. Mainio viini sarjassaan. 87 Henriot Brut Millésimé 1988 magnum Herkullisessa tuoksussa on kahvia, hieman herkkusientä, kermaa, kypsää punaista omenaa, mangoa ja sitruunaa. Maku on tasapainoinen, kypsän hedelmäisyyden ja raikkaan sitruunaisuuden täyttämä. Hapokkuus ja hedelmäisyys ovat talolle tyypilliseen tapaan hienossa tasapainossa, ja jälkimaku on sileä ja pitkä. Henriot'n vuosikertaviini hyvältä vuodelta on oikeastaan aina hyvää, ja kun tähän vielä yhdistetään oikea pullokoko, sopiva ikä sekä vuosikerralle tyypillinen kaunis vähäeleisyys, on lopputulos kerrassaan hieno. 94 Krug Grande Cuvée Korkissa on koodi 25: sii...

Michel Arnould Mémoire de Vignes 2008 Tuoksu on tässä yllättävänkin kukkainen ja avoin, mutta samalla hienon tyylikäs: ensimmäinen ajatus tästä viljelijätekijänsä huippuviinistä (vaikka en tätä sokkona juonutkaan) oli ennemmin mallia nuori Bollingerin Grande Année tai Clos des Goisses, kuin jotain robustimpaa Selossen tai Egly-Ouriet'n tyyliin. Aromeina on punaista omenaa, kanelia ja kermatoffeeta sekä häivähdys ruutia. Maku on siisti ja tyylikäs: mehukasta sitruunaa, tuoreiden omenien ja ananasten sävyä ja miellyttävää mineraalisuutta. Karpalon hienoisesti sävyttämä hapokkuus on vahvaa ja tiukkaa, mutta runsas hedelmäisyys riittää sille helposti vastinpariksi - kerrassaan hieno nuori viini. 93 Deutz Cuvée William Deutz 1988 Tässä viinissä on hyvät kuplat, väri on jonkin verran tummentuneen keltainen. Tuoksussa on paahteisuutta, nugaata, runsaasti voita ja sen rinnalla jopa ripaus vaniljaa. Hedelmäsävyt ovat selvästä kypsyydestä huolimatta raikkaita: hunajamelonia, ome...

Pruuvisuunnitelma oli tällä kertaa suhteellisen yksinkertainen: nauttia parhaita rosésamppanjoita, sekä viljelijää että taloa, ja niiden jälkeen mielenkiintoisia punaisia burgundeja – mostly pinot. flight 1 Jacques Selosse Rosé Korkinvaihto 30/3/2015: Viinin väri on sävyltään keltaisehko jopa niin, että sokkojuojat epäilevät onko kyseessä rosé ensinkään. Tuoksussa on tekijälle tuttua melko voimakasta ananaksen sävyä, tuoreita viikunoita ja cantaloupemelonia. Maussa on pyöristyneen kypsää ananasta, pirteää vihreää omenaa ja miellyttävää sitruunaa. Jälkimaussa tuntuu Selossen tavaramerkkimäinen oksidatiivisuus suhteellisen hentona, toinen tyypillisyys eli vahva hapokkuus on enemmän läsnä. Nuorekas viini, hyvä mutta ei nyt niin säväyttävä kuin loppuvuoden 2014 korkinvaihtoversio syksyllä 2015 nautittuna. 93 Savart Premier Cru Expression Rosé 2011 Tämän viinin väri on nuorelle rosésamppanjalle tyypillisen oranssinpunainen. Tuoksussa on tyylikästä metsämansikan sävyä, vadelm...

osa 1 R & L Legras Cuvée Saint-Vincent 1988 Miellyttävä, kypsä samppanja: paahtovanukasta, saksanpähkinää ja kermaa. Hapokkuus on jo siten tasaantunutta, että tämä viini tuskin lisäkellaroinnilla enää paranee. 94 Domaine de Beaucastel Châteauneuf-du-Pape 1970 Voimakkaassa tuoksussa on kypsiä luumuja, viikunaa sekä beaucastel-tyyppistä lantaa ja tallia kokonaisuuteen tasapainoisesti nivoutuvalla tavalla. Viinin tanniinit ovat täysin pehmenneet, mutta viini on silti ikäisekseen moitteettoman oloisessa kunnossa ja kestää vielä varsin hyvin lasissa. Harmoninen ja yllättävän tyylikäs pappi.  94 Domaine du Pégau  Châteauneuf-du-Pape  Cuvée Réservée 1989 Beaucastelia tummemman sävyinen, rustiikkinen viini: tummaa marjaisuutta, multaa ja muita maanläheisiä aromeja yhä suhteellisen tiukan ja nuoren tuntuisena, mutta ehdottoman siististi viimeisteltynä kokonaisuutena. Tavaraa on, mutta tämä tarvitsisi vieläkin paremmin aikaa joko lasissa, dekantterissa tai ...

preludi Gosset Celebris 1995 Viinin väri on hieman tummentuneen kultainen, mutta kuplat ovat silti oikein hyvät. Tuoksu on kypsän hedelmäinen: kunnolla kypsynyttä jopa vähän hillomaista punaista omenaa, kypsää sitruunaa, paahdettua tummaa sokeria. Maku on makeahkon hedelmäinen, sävyinä on omenaa ja hiukan ananasta, karpalon häivähdys, pölyä, paahdetta ja jonkin verran mineraalisuutta. Jälkimaku on tuhdisti kypsähkön sitruunainen, pitkä ja melko hapokas. Viini tuntuu jo nyt hyvin nautittavaksi kypsyneeltä: tämä on oikein maukas, kaunispiirteinen viini, joka kuitenkin kaipaisi lisää nyansseja ollakseen todellinen huippu. Veikkaus oli -95 Henriot, ja kun kuulin että vuosikerta on oikein, tekijä väärin, tarvittiin vielä kaksi iterointikierrosta lisää, ennen kuin jälkimmäinenkin napsahti kohdalleen. 94 --- aperitiivi Krug 1988 magnum Illan varsinaisen istunnon avannut samppanja, kuten muutamaa viimeistä lukuun ottamatta kaikki muutkin viinit, tarjoiltiin enemmän tai väh...

Perjantai-illan mukavissa riennoissa sikermä kuohuvaa, enimmäkseen sokkona ja enimmäkseen samppanjaa, lopulta jotain burgundiakin. Abrau Durso Cuvee Alexander II Illan aloittavan sokkokuohuvan tuoksussa on nopeasti haisteltuna mukavan persoonallisesti banaania, saksanpähkinää ja ruutia. Maussa on tuoretta ananasta, ripaus limen kuorta ja hennosti omenaa. Kokonaisuus on kirpeän hapokas, ja dosage tuntuu melko matalalta. Kelvollisen oloinen viini, puristettu veikkaus on muutaman vuoden vanhaa viljelijä-pinotia Aubesta: totuus on sen sijaan usean kympin (euroa) prestige-kuplivaa Mustanmeren rannalta Venäjältä. Erityisesti alkuperä huomioiden ei ollenkaan hassumpaa, mutta onneksi kaikki seuraavat kuohuvat (sokot) osoittautuvat olevan perinteisempää linjaa eli samppanjaa.  85 "Lukon 75-vuotisjuhlasamppanja" Bruno Armand (Germigny) Brut Tämän seuraavan sokon tuoksussa on melko paljon paahdetta, ja sen lisänä ripaukset vaniljaa, sitruunaa ja toffeeta. Makua hallitsevat ...

Miellyttävän syksyisen arki-illan yksinkertainen resepti: alkuun kattaus vuosikerran -88 samppanjoita ja jatkoilla Selossea. Veuve Clicquot Vintage Réserve 1988 Tätä samaa viiniä myöhemmin korkitettuna Rare-versiona olen nauttinut vuosien mittaan usemmasta pullosta, mutta vasta nyt maistoin ensimmäistä kertaa alkuperäistä julkaisua. Pullollisessa on vaaleahkon keltainen väri ja pirteät kuplat. Viinin tuoksu on heti aluksi melko voimakas ja sienimäinen, mutta jollain pistävän tunkkaisella tai jopa käyneen sävyisellä tavalla epämiellyttävään vivahtava. Muut juojat eivät ole ihan samaa mieltä, ja onneksi tilanne omassakin nenässäni paranee viinin avautuessa.  Kun epämiellyttävä kerros tuoksusta hälvenee, paljastuu alta jonkin verran kahvia ja paahdetta, sekä lämmetessä vielä toffeeta. Maku on hienon vuoden vuosikertaviiniksi ohuehko ja sitruunasoodamainen, vaikka tässäkin on rinnalla ripaus kivaa kahvin sävyä. Hedelmäisyys, sikäli kun sitä on, tuntuu peittyvän tiukan vaikk...

Erä kolme käsitti kaksi tutun talon tuttua viiniä, joista Enchanteleursin kyseistä vuosikertaa en kuitenkaan ollut aiemmin maistanut. Taittinger Comtes de Champagne 1988 Comtesin väri on tummempi kuin viereisessä lasissa olevan Enchanteleursin tai pari viikkoa sitten nautitun 88-daamin   – kuplatkin ovat näitä vertailuviinejä vaimeammat. Tuoksu on hivenen vaisun tuntuinen edellisen flightin avoimen ja runsaan kolmikon jälkeen. Aromien kirjo on kuitenkin Comtesiksi tutun tuntuinen: kevyesti voinen, vähän vaniljainen ja kaurakeksinen. Hedelmäsävynä erottuu lähinnää omenaa. Maussa on omenaa, ananasta, vähän sitruunaa ja ripaus paahdettua sokeria sekä näitä lisänä sävyttävää paahteisuutta. Tässä on kyllä miellyttävää trooppisuutta, mutta ei läheskään 70-lukulaisten comtesien ylitsepursuavan runsaaseen hedelmäkorityyliin. Hapokkuus on varsin vahvaa, kuten vuosikerran luonteeseen kuuluu. Kokonaisuus jättää hyvin samankaltaisen vaikutelman kuin edellinen pullollinen vajaat ...