Pullollisia

Viinin väri on hyvin vaalean keltainen. Tyylikkäässä, hentopiirteisessä tuoksussa on maltillisesti piikiven ja kevyen savuisuuden sävyttämää reduktiiivisuutta, keltaisen omenan sävyä, viehättävää limen aromia, hieman lempeää sitruunaisuutta, sipaus tammen tuomaa vaniljaa ja viinin lämmetessä vielä aavistus voita sekä kalkkikiven tuntua. Hienovaraisessa, kevyen mineraalisessa ja jo mukavasti kypsyneessä maussa on limeä, sitruunaa ja sitruunaruohoa sekä kuulasta kypsymättömän mangon sävyä. Jälkimaku on tasapainoisen hapokas, kypsä lime ja sen aromaattinen kuori sävyttävät sitä kauniisti. Sävyiltään maukas, upean tyylikäs ja mehukkaaksi kypsynyt valkoinen burgundi, jota on vaikea uskoa luokitukseltaan vaatimattomaksi kylätason viiniksi. Piirteet ja olemus tuntuvat tässä olevan Roulot'n ja Coche-Duryn vastaavien viinien puolivälistä, ja laatu puolestaan ihan ilmiselvästi samaa tasoa. 94

Maistettu dekantoimatta, nautittu reilun parin tunnin ajan. Miellyttävässä, suhteellisen suoraviivaisessa tuoksussa on vienoa petrolin aromia, ruutisavua, varsin runsasta omenaisuutta, limeä ja sitruunaa sekä tarmokasta kalkkikiven sävyttämää mineraalisuutta. Viileiden hedelmäsävyjen rinnalla on vain kevyt aavistus persikkaan taittuvaa trooppisuutta. Tuoreen tuntuisessa maussa on tuoretta, vielä täysin kypsymätöntä omenaa, limen kuorta ja ripaus nokkosmaista yrttisävyä. Jälkimaku on tiiviin mineraalisen hapokas, kevyesti greippinen. Maukas, raikas ja tyylikkäästi viimeistelty viini, joka on varsinkin ikäänsä nähden hienosti nautittavassa tasapainossa. Ei kuitenkaan mahdottoman kompleksinen vielä: aika ja kellari tuonevat tähän lisää kerroksia sekä kehittyneempiä sävyjä. 92

Dosage 5 g/l, korkinvaihdon ajankohta puuttuu jostain syystä takaetiketistä, mutta vuosi 2011 lienee melko tarkka arvaus. Viinissä on pronssinpunainen väri ja pirteät kuplat. Tuoksusta erottuu vaalean maitokahvin sävyttämää paahteisuutta, kypsiä punaherukoita, lempeää sitruunaisuutta, nektariinia, punaista omenaa ja hieman vaalean kinuskin aromia. Maussa on melko vahvaa ja aavistuksen kulmikasta sitruunan sävyä, omenan kuorta, häivähdys vadelmaa ja tuoreita punaherukoita. Mukavan mehukkaassa jälkimaussa tuntuu viinin greipin ja karpalon hieman kirpeästi sävyttämä vahvahko hapokkuus. Ei kovin kompleksinen, mutta suhteellisen nuorekkailta sävyiltään varsin miellyttävä ja aika tyylikäskin viini. Cave Privée -merkinnän (ja hintalapun) perusteella ei kuitenkaan kannata odottaa liikaa, sillä tämä on ihan alkuperänsä mukaisesti kuitenkin "vain" hyvä myöhään uudelleenkorkitettu vuosikertarosé, ei sentään mitään sen huipumpaa. 93 --- Henriot Rose Noire Réserve Privée Pur Ch...