Pullollisia

de Venoge Millésimé 1988 magnum Myöhään uudelleenkorkitettu versio de Venogen hienon vuoden vuosikertasamppanjasta: korkinvaihdon ajankohtaa ei ole etiketteihin merkitty, mutta korkin tuoreudesta päätellen siitä ei ole kovin monta vuotta kulunut. Väri on tummahkon keltainen, mutta kuplia on kuitenkin mukavasti. Tämä viini on hieman oksidatiivinen tyyliltään, ja runsas hedelmäisyys on pinot-painotteista sävyiltään. Maukas, täysin kypsä samppanja, joka ei konsentraatioltaan tai detaljeiltaan kuitenkaan ole ihan prestige-tasoa. Sokkona veikkasin Pol Rogeria ja ikää runsasta puolta vuosikymmentä vanhemmaksi - kasikasiksi tämän viinin hapokkuus oli minusta yllättävän maltillista. 92 --- Piper-Heidsieck Brut Extra 1964 Tämän viinin tuoksu on voimakkaan kermainen: sen rinnalla on voita, kypsyydestä kielivää toffeeta, maitokahvia sekä raikastavana elementtinä ripaus lempeää ananasta. Maku on miellyttävän hedelmäinen ananaksen ja mangon sävyissä, mutta kermaisuus leimaa vahvasti ...

Perjantai-illan mukavissa riennoissa sikermä kuohuvaa, enimmäkseen sokkona ja enimmäkseen samppanjaa, lopulta jotain burgundiakin. Abrau Durso Cuvee Alexander II Illan aloittavan sokkokuohuvan tuoksussa on nopeasti haisteltuna mukavan persoonallisesti banaania, saksanpähkinää ja ruutia. Maussa on tuoretta ananasta, ripaus limen kuorta ja hennosti omenaa. Kokonaisuus on kirpeän hapokas, ja dosage tuntuu melko matalalta. Kelvollisen oloinen viini, puristettu veikkaus on muutaman vuoden vanhaa viljelijä-pinotia Aubesta: totuus on sen sijaan usean kympin (euroa) prestige-kuplivaa Mustanmeren rannalta Venäjältä. Erityisesti alkuperä huomioiden ei ollenkaan hassumpaa, mutta onneksi kaikki seuraavat kuohuvat (sokot) osoittautuvat olevan perinteisempää linjaa eli samppanjaa.  85 "Lukon 75-vuotisjuhlasamppanja" Bruno Armand (Germigny) Brut Tämän seuraavan sokon tuoksussa on melko paljon paahdetta, ja sen lisänä ripaukset vaniljaa, sitruunaa ja toffeeta. Makua hallitsevat ...

Erä kolme käsitti kaksi tutun talon tuttua viiniä, joista Enchanteleursin kyseistä vuosikertaa en kuitenkaan ollut aiemmin maistanut. Taittinger Comtes de Champagne 1988 Comtesin väri on tummempi kuin viereisessä lasissa olevan Enchanteleursin tai pari viikkoa sitten nautitun 88-daamin   – kuplatkin ovat näitä vertailuviinejä vaimeammat. Tuoksu on hivenen vaisun tuntuinen edellisen flightin avoimen ja runsaan kolmikon jälkeen. Aromien kirjo on kuitenkin Comtesiksi tutun tuntuinen: kevyesti voinen, vähän vaniljainen ja kaurakeksinen. Hedelmäsävynä erottuu lähinnää omenaa. Maussa on omenaa, ananasta, vähän sitruunaa ja ripaus paahdettua sokeria sekä näitä lisänä sävyttävää paahteisuutta. Tässä on kyllä miellyttävää trooppisuutta, mutta ei läheskään 70-lukulaisten comtesien ylitsepursuavan runsaaseen hedelmäkorityyliin. Hapokkuus on varsin vahvaa, kuten vuosikerran luonteeseen kuuluu. Kokonaisuus jättää hyvin samankaltaisen vaikutelman kuin edellinen pullollinen vajaat ...

Marraskuinen ilta kätki pimeyteensä aarteen, vuoden huikeimman viini-illan siitäkin huolimatta, että illan aikana nautiskeltiin vain kuutta samppanjaa. Tässä ne: Heidsieck & Co Monopole Diamant Bleu 1976 magnum Viinin väri on tummahkon kullankeltainen, mutta kuplia on varsinkin väriin peilattuna jopa runsaan tuntuisesti. Runsaassa tuoksussa on kahvia, toffeeta ja nugaata, sekä viinin lämmetessä voimistuva voin ja vastapaahdetun popcornin aromi. Maku on trooppisen hedelmäinen persikan ja aprikoosin sävyissä hienoon hunajaisuuteen verhottuna - pieni särmikkyys tasoittuu viinin avautuessa. Tämä, kuten illan kaikki muutkin viinit iäkästä Clicquotia lukuun ottamatta, tarjoiltiin enemmän tai vähemmän sokkona. Arvelin tätä 70- tai tumman värin vuoksi jopa 60-lukulaiseksi, juuri muuta järkevän tuntuista arvausta tästä ei irronnut. Tuoksu toi jossain määrin mieleen kasikasin Dompan, mutta maun hedelmävetoisuus mieluummin juuri vuosikerran -76 huikean Comtesin. Tämän timanti...

1979 Tässä viinissä on kivasti kuplia ja väri on ikään nähden vaaleahko. Tuoksu on moniulotteinen sekä samalla todella tiivis ja intensiivinen: orkideaa, ananasta, aprikoosia, hedelmätoffeeta ja suklaista briossia. Kristallinkirkkaassa maussa on kypsää vihreää omenaa, kypsää sitruunaa ja paljon paljon persikkaa. Suutuntuma on silkkinen ja hapot ovat niin tiiviit ja tyylikkäät, että tätä kelpaisi kyllä kypsytellä vielä vuosia eteenkinpäin. Klassisen vuoden superhieno viini josta voi jopa tulla vieläkin parempi - toivottavasti ysikutosesta kehittyy aikanaan jotain tällaista. 97 1976 Tämän viinin osalle oli sen legendaarisen maineen vuoksi ladattu kenties kaikista pruuvin viineistä suurimmat odotukset. Siksi avaustunnelma oli harras mutta jännityksestä sähköinen - aina siihen asti, kunnes korkki kaikeksi onneksi poistui pirteän pihahduksen saattelemana. Kuplia näkyi vielä vähän, ja viini vaikutti ensimmäisten nuuhkaisujen perusteella olevan muutenkin kaikin puolin kunnossa. ...