Pullollisia

R. Lopez de Heredia Vina Tondonia Gran Reserva Rosado 2008 Runsaasta ja melko voimakkaasta tuoksusta erottuu kruunutilliä, persikkaa, kirsikkaa, mansikkaa sekä silaus kanelin sävyttämää mausteisuutta. Harteikkaassa maussa on sitruunaa, punaista omenaa sekä vahvaa mustapippurin, tillin ja korianterin sävyttämää yrttistä mausteisuutta. Jälkimaku on miltei purevan sitruunainen ja vahvasti hapokas, lempeä oksidaatio kuitenkin pyöristää sopivasti kokonaisvaikutelmaa. Mielenkiintoinen viini, joka varmasti pehmenisi kellaroimalla vielä lisää. 92 --- Krug 1996 Viinin väri on vaaleahkon keltainen ja siinä on kaikin puolin terhakat kuplat. Alkuun ainakin hedelmäisyytensä suhteen hieman varautuneen tuntuisesta tuoksusta erottuu maitokahvia, hieman herkkutatin aromia ja kinuskia. Pienellä odottelulla mukaan tulee kuitenkin mukavasti myös vihreää omenaa, sitruunaa, limeä ja punaisten herukoiden sävyä.  Maussa viinin tiivis ja runsas hedelmä on vielä tuoksua paremmin esill...

Erä 3 käsitti kolme viiniä peräkkäisiltä vuosilta 80-luvun alusta. Ruinart Dom Ruinart 1981 Tässä on kolmikosta kaikkein maltillisimmat mutta silti ihan riittävät kuplat, sekä hieman muita tummempi väri. Tuoksu on kolmikon varautuneinen: kevyesti hedelmäinen ja itse asiassa vähän herukkainen - samalla kuitenkin myös jonkin verran voinen. Lämmetessä tähän tulee mukaan mukavaa paahteisuutta. Maku on melko voinen ja mausteinen, rinnalla on omenaa ja sitruunaa. Hapokkuudessa on aika paljon potkua, jopa vähän kirpeyttä ja jälkimaku jaksaa melko pitkälle. Hedelmä saattaa kuivua tästä viinistä ennen kuin hapokkuus täysin kesyyntyy? Joka tapauksessa tämä on hyvässä ja miellyttävästi juotavassa vaiheessa juuri nyt. 93 Dom Perignon 1982 Dompassa on vaaleahkon keltainen väri ja mukavat kuplat. Tuoksussa on herkkusientä ja sen rinnalla vaimeampana kahvia, melko voimakasta paahteisuutta ja hasselpähkinää. Maku on mukavan hedelmäinen, siinä on ananasta, raikkaasti päärynää, ma...

Nesteen pinta ja kirkkaus vaikuttavat tässä pullossa ihan moitteettomilta, mutta sakkaa on melko tavalla. Avatessa pullosta pääsee korkeintaan pienen pieni huokaus, eikä kuplia ainakaan enää lasissa erotu. Tuoksussa on paahdetta ja toffeeta, mutta hallitsevimpina ovat jo madeiramaiset sävyt sekä aavistus korkin tuoksua. Maussa on kyllä jonkin verran hedelmäisyyttä jäljellä, mutta valitettavasti vielä tuoksuakin selvempi indikaatio viallisuudesta. Sen alta pystyy kuitenkin lopuksi aistimaan todella konsentroituneen, kypsää sauternesia muistuttavan muhkean jälkimaun - ajalta, jolloin VVF-tarhojen rypäleitä ei Bollingerilla vielä pullotettu erikseen. Tämä viini olisi ilman korkkivikaa ollut tässä vähän väsyneessä kunnossaankin pisteiltään yhdeksänkymmenen tienoilla.