Pullollisia

Henriot Le Premier 1975 Tässä käsittääkseni suhteellisen harvinaisessa viinissä on ikäisekseen hienot kuplat ja varsin vaaleankeltainen väri. Selvästi Grand Siècleä hillitymmästä ja hienovireisemmästä tuoksusta erottuu hasselpähkinää, aprikoosia, ananasta, hentoista pikkuleipien sävyä ja kevyttä mausteisuutta. Maku on herkullinen ja erittäin sopivan kypsä, sävyinään savuisuuteen verhottua, kauniiksi kypsynyttä ananasta ja aprikoosia. Hapokkuus hiipii säestämään jälkimakua suorastaan vähän varkain, mutta tuntuu lopulta jopa hienoisesti kirpeältä. Kokonaisuutena joka tapauksessa hienon tasapainoinen ja nautittava viini, jos tässä iässä yhä nuorekas, vuosikerralle tyypillinen aavistuksen terävä hapokkuus ei häiritse. Viini kestää avattuna useamman tunnin ilman yhtään oksidoitumiseen vivahtavaa piirrettä.  94 Laurent-Perrier Grand Siècle Tässä etiketin perusteella pohjavuosikerroiltaan 80–90-lukujen taitteesta olevassa GS:ssä on hyvät kuplat ja Henriot'a hieman tummemm...

Pitkästä aikaa jotain itse järjestettyä: vuosilta 1975–1990 yksi pullo kultakin, sekalaisessa järjestyksessä ja sekalaisissa viineissä. Ensimmäisenä samppanjat. Laurent-Perrier Grand Siècle magnum Alkumaljana nautitun, illan ainoan sekavuosikertaisen ja kuitenkin melko tuoreen viinin tuoksussa on mukavan runsaasti kahvia, paahteisuutta, saksanpähkinää sekä kokonaisuutta mukavasti pyöristävää kermaisuutta. Maku on runsaan hedelmäinen ja kohtuullisen kypsä, sävyinä on punaista omenaa, ananasta ja passionhedelmää. Pitkä sitruksinen jälkimaku viimeistelee jo tässä iässä yllättävän pyöreän ja oikein nautittavan kokonaisuuden. Vaihteeksi hieno Grand Siècle – oikealla pullokoolla on  asiaan epäilemättä vahva vaikutus. 94 --- Flight 1 Bollinger Grande Année 1989 Viinin väri on kevyesti kultaisen keltainen ja siinä on oikein hyvät kuplat. Tuoksu on kypsähkön paahteinen, kevyesti karamellin sävyinen – ja sitten rinnalla tuntuu aavistus kevyestä oksidoitumisesta tai ainak...

Piper-Heidsieck 1975 Viinin väri on melko vaalean keltainen ja siinä on yhä kohtuulliset kuplat. Mukava tuoksu on kuivan paahteinen, siitä erottuu kahvia, kantarellia ja toffeeta. Maku sen sijaan on yksioikoisen hapokas, suorastaan hiukan hapan, eikä hedelmäisyyttä tai kypsiä sävyjä oikein ole. Siksi viini on maultaan kokonaisuutena aika mitäänsanomaton, vaikka happorakenne kyllä jaksaa kantaa jälkimaun aika pitkälle. Tuoksu lupasi selvästi parempaa. 89 Laurent-Perrier Brut Tuoksu on hento, kevyen hedelmäinen, siinä mukana sitruunaa ja appelsiininkuorta. Maussa on hiven punaista omenaa, muuten se on kevyen kirpeä ja melko neutraali, vain aavistuksen katkera. Hapokkuus on kohtalaista ja maun pituus riittävä. Keskikastia isojen talojen vakiosamppanjoiden sarjassa, ei huono, mutta ei huippukaan. 86