Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella Bordeaux merkityt tekstit.

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip...

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika...

Viiden vuosikymmenen viinilauantai: mm. Dauvissat Les Preuses 2007 ja La Mission Haut-Brion 1998

Heidsieck & Co Monopole Diamant Bleu 1982 Viini ei avatessa enää liiemmin pihahda ja sen väri on jonkin verran tummentunut, mutta lasissa tarkasteltuna hiilidioksidia vaikuttaa kuitenkin olevan yhä ripaus jäljellä. Tuoksussa on toffeeta, omenaa, sitruunaa ja kevyesti alkavan oksidoitumisen sävyä. Maussa on tuoksun mukaista hedelmäisyyttä vielä kohtuullisesti tallella, ja jälkimaun sitruunainen hapokkuus tuntuu yhä melko raikkaalta. Selvästi jo alamäen puolelle kääntynyt pullollinen, mutta kuitenkin kokonaisuudessaan silti ihan mukavasti nautittavissa oleva ikääntynyt samppanja. 90 Weingut Keller Kirchspiel Grosses Gewächs 2010 Dekantoitu reilu pari tuntia ennen maistamista. Tuoksu on voimakas ja Kellerille tyypillisen eksoottisen hedelmäinen: mangoa, passionia, ananasta ja häivähdys banaania. Kaikki edellä mainitut sävyt ovat sopivalla kypsyystasolla niin että raikkaus säilyy, varsinkin kun mukana on myös häivähdys sitruunaa ja hyvä annos mineraalisuutta.  Maku o...

Klassikko-Krugit parivertailussa: Krug Vintage & Collection 1988 & 1990 + muutama punaisempi

Tämä tasting pidettiin kesäkuussa 2019. Henriot Millésimé 1990 Jeroboam Isosta pullosta isona kaatona tarjoillun viinin väri on keskitumman keltainen, ja kuplia on ihan kohtuullisesti. Viinin tuoksussa on heti alusta lähtien epämiellyttävä vivahde, joka ei häviä odottelemallakaan, mutta joka on toisaalta sen verran hento, että muitakin aromeja pystyy kyllä arvioimaan. Ne ovat selvästi kypsiä hasselpähkinän, herkkusienen ja hieman oksidoituneen oloisen tumman paahteisuuden, mutta myös kivemmin kermatoffeen, muhkean punaisen omenan ja kypsän sitruunan sävyissä. Maku on tuoksua niukempi ja kypsää hedelmää on harmillisen vähäisesti: askeettista granny smith -omenaa ja limeä, sekä näiden rinnalla ripaus fariinisokerin sävyä. Yllättävän kirpeässä jälkimaussa on runsain mitoin hapokkuutta vihreän omenan kuoren sävyttämänä. Vaikka juuri tätä vsk:ta Henriot'n perusvintagea en ollut aiemmin maistanut, ihan tällainen viinin ei varmaankaan isosta hyvin säilytetystä pullosta pitäisi o...

Chateau L'Eglise-Clinet 1995

Ei-dekantoitu, slow-ox muutaman tunnin ennen maistamista. Lempeänsävyisestä ja vahvapiirteisestä tuoksusta erottuu selvimmin kypsää luumua ja mustetta sekä tummia kirsikoita siinä rinnalla, lisäksi hentoista mansikkasurvoksen sävyä, jonkin verran tallin aromia ja hieman mustaherukan lehtien tuntua. Maku on tuoksuun verrattuna hieman jylhempi ja niukemmin hedelmäinen, mutta samaa maukasta luumuisuutta on tässäkin, ripaus myös mustikkaa, lisänä salvian ja rosmariinin sävyttämää yrttisyyttä sekä häivähdys nahkaa. Jälkimaku on mukavan pitkä ja aika mehukas, vaikka viinin jykevät, viileäsävyiset ja hivenen särmikkäät tanniinit siitä melko selvästi erottuvatkin. Kokonaisuus on joka tapauksessa oikein mukavasti nautittavissa nyt: tämä viini kestää varmasti vielä hyvän tovin kellarointia sävyjen heleyden juurikaan kärsimättä, mutta tanniineilla saattaa sen sijaan olla hyvä mahdollisuus tästä vielä pehmentyä. 93

Chateau Ducru-Beaucaillou 1995

Dekantoitu 3,5 h ennen maistamista. Viini on väriltään suhteellisen tummahkon punainen. Tyylikkäästä ja piirteiltään varsin klassisesta tuoksusta erottuu hedelmäisinä aromeina tuoreen tuntuisia mustaherukoita, maatiaisluumuja ja häivähdys mustikkaa. Mukana on myös lempeää sikarilaatikon sävyä, lyijykynän teroituspurua, sekä hieman miellyttävää yrttistä vihreyttä timjamin ja herukanlehtien sävyissä. Hillityssä ja olemukseltaan aavistuksen kalpeassa maussa on kohtuullisen mukavasti hedelmäisyyttä tuoreiden mustaherukoiden ja hapokkaiden pikkuluumujen sävyissä. Rinnalla erottuu ripaus sateisen niityn vihreyttä ja hento tupakkainen häivähdys. Jälkimaku ei ole kovin pitkä, mutta sen tanniinit ovat vuosikerta huomioiden varsin säyseitä ja vain kevyesti kulmikkaita - maukas herukan sävyttämä hapokkuus tuntuu vähän yllättäen hallitsevammalta elementiltä. Kokonaisuutena oikein kiva old school -tyyppinen bordeaux, jonka tuoksussa on Ducrulle tyypillistä hienovaraista tyylikkyyttä. Aika va...

Täydellisyyttä hipova alkukesän viini-ilta: mm. Florens-Louis 1966, Dujac CSD 1983, Turque 1989 ja Haut Brion 1982

R. Lopez de Heredia Vina Tondonia Gran Reserva Rosado 2008 Runsaasta ja melko voimakkaasta tuoksusta erottuu kruunutilliä, persikkaa, kirsikkaa, mansikkaa sekä silaus kanelin sävyttämää mausteisuutta. Harteikkaassa maussa on sitruunaa, punaista omenaa sekä vahvaa mustapippurin, tillin ja korianterin sävyttämää yrttistä mausteisuutta. Jälkimaku on miltei purevan sitruunainen ja vahvasti hapokas, lempeä oksidaatio kuitenkin pyöristää sopivasti kokonaisvaikutelmaa. Mielenkiintoinen viini, joka varmasti pehmenisi kellaroimalla vielä lisää. 92 --- Krug 1996 Viinin väri on vaaleahkon keltainen ja siinä on kaikin puolin terhakat kuplat. Alkuun ainakin hedelmäisyytensä suhteen hieman varautuneen tuntuisesta tuoksusta erottuu maitokahvia, hieman herkkutatin aromia ja kinuskia. Pienellä odottelulla mukaan tulee kuitenkin mukavasti myös vihreää omenaa, sitruunaa, limeä ja punaisten herukoiden sävyä.  Maussa viinin tiivis ja runsas hedelmä on vielä tuoksua paremmin esill...

Vuoden 2019 1. tastingin päätöstrio: Chateau d'Yquem 1975, 1988 ja 2001

Chateau d'Yquem 1988 Nämä viinit dekantoitiin reilu tunti ennen maistamista. Tämän kasikasin tuoksu on jonkin verran kahta muuta Yquemia kevyempi, mutta hienostuneisuudeltaan ehdotonta ykkösluokkaa: karamellisoitua sokeria, paahtovanukkaan aromia sekä raikkaiden keltaposkisten omenien ja mehukkaiden päärynöiden sävyjä.  Maun tasapainoiset hedelmäsävyt ovat tuoksun mukaisia, rinnallaan hieman aprikoosia sekä sopiva annos herkullista kermatoffeeta ja ruskeaa kinuskia. Botrytistä en tästä havaitse erityisen runsaasti, mutta sen sijaan reilummin jälkimaussa hyvin erottuvaa tiivistä hapokkuutta, joka tekee viinin olemuksesta edelleen hyvin nuorekkaan. Hieman erityyppinen viini kuin trion kaksi muuta Yquemiä, mutta yhtä lailla hieno kokonaisuus omalla tyylillään. 95 Chateau d'Yquem 1975 Kolmikon ja koko illan vanhin viini on myös lievästi tummin väriltään. Tuoksu on todella intensiivinen ja vahvapiirteinen: tuhdisti aprikoosia, sopivasti botrytistä, lakritsijauhetta, a...

Joulupäivän viinit: Leoville Las Cases 1990, Brusset Cairanne Cuvée Hommage à André Brusset 1999 jne.

Domaine Brusset Cairanne Cuvée Hommage à André Brusset 1999 magnum Tämä viini on käsitykseni mukaan grenache-mourvèdre-sekoitus vanhoista köynnöksistä: Dekantoitu ja maistettu 30 min dekantoinnin jälkeen sekä myöhemmin. Tuoksu on miellyttävän tasapainoinen ja yllättävän tyylikäs: mustaherukkaa ja tumma kirsikkaa, joiden lisänä hieman savua ja salmiakkijauhetta sekä paahdetun lihan sävyä.  Keskitäyteläisessä maussa on sopivan kypsää marjaisuutta: punaisia ja mustia herukoita, sekä keveää rakuunan sävyttämää yrttisyyttä ja mustapippuria siinä rinnalla. Jälkimaku on melko hapokas, ja sitä sävyttää sopiva annos kypsiä tanniineja. Kenties lähellä lakipistettään nyt, ja sen siivittämänä suorastaan yllättävän hyvä ja odotuksiin nähden moniulotteinenkin viini itselleni varsin vieraalta viinialueelta. 92 Chateau Figeac 1985 Viini on harmi kyllä lievästi korkkivikainen. - Chateau Leoville Las Cases 1990 Dekantoitu pari tuntia ennen maistamista. Täysin odotusten mukaises...

Itsenäisyyspäivän epilogi: Krug 1988, Vieux Chateau Certan 2000 jne.

Domaine Ramonet Chassagne-Montrachet Premier Cru "Boudriotte" 2005 Maistettu pikaisen dekantoinnin jälkeen. Viinin väri on kultaisehkon keltainen. Kypsähkön tuntuisesta tuoksusta erottuu kepeää hunajaisuutta ja maltillisesti toffeeta, hedelmäisempinä sävyinä hennosti vihreää omenaa ja lempeää kypsää papaijaa. Taka-alalla piileskelee vieno vastaleikatun ruohon aromi ja aavistus mineraalisuutta. Maku on tuoksua selvästi kireämpi ja ohuempi, sävyinä erottuu hapokkuuden ohella lähinnä sitruunankuorta ja jonkin verran mineraalisuutta. Hedelmäisyys on kadonnut mausta johonkin, eikä siitä ilmaannu parempia vihjeitä odottelemallakaan - tuoksu sen sijaan pysyy tasaisen miellyttävänä. Kokonaisuutena joka tapauksessa pieni pettymys ja aivan selvästi heikompi esitys kuin vuosikerta -07 aiemmin tänä vuonna.  89 Krug 1988 Tämä lähes legendaarinen viini on piirteiltään täysin edellisten kertojen asettamien korkeiden odotusten mukainen. Tuoksussa on muhkeaa kypsää sitruunaa, vih...

DRC Domaine de la Romanée-Conti Montrachet 2012 ja Domaine des Comtes Lafon Montrachet 2012 & 2013 + Pichon-vertikaali ja muuta

2012 valkoiset burgundit, 1. erä Domaine Jomain Puligny-Montrachet Premier Cru Les Perrières 2012 Pirteästä tuoksusta erottuu vihreää ruohoa, nokkosta, voita, omenankuorta ja lempeää mineraalia. Maku on sekin varsin miellyttävä, vaikka pyöreän hedelmäisyyden sijaan siinä korostuvat ennemmin mineraalin ja limen kuoren terävähköt sävyt. Jälkimaun oikein hyvän hapokkuuden rinnalla korostuu edelleen kevyen kirpeät piirteet. Asiallinen, mutta keveähkö ja ehkä myös aavistuksen geneerisen oloinen viini tältä Pulignyn kylän maineikkaalta premier cru -tarhalta. 90 Domaine Ramonet Bienvenues Batard-Montrachet Grand Cru 2012 Viinin väri on havaittavasti kultaisemman keltainen kuin viereisen Pulignyn Premier crun. Myös tuoksu on selvästi kypsempi ja runsaampi, mutta vastaavasti ei yhtä klassinen piirteiltään: selvästi erottuvaa botrytistä ja trooppista hedelmäisyyttä aprikoosin, nektariinin ja tuhdin kypsän...

Viinejä maailman parantamiseen: mm. Bachelet, Brane-Cantenac & GPL 2005, Gosset Celebris BdB ja Ramonet CM 1er Boudriotte 2007

Domaine Bachelet Gevrey-Chambertin Premier Cru Les Corbeaux Vieilles Vignes 1996 Tämän painokkuudeltaan keveähkön viinin tuoksusta erottuu miellyttäviä kypsyneen burgundin aromeja: salmiakkia, mineraalia, rautaa ja häivähdys alkuperälle täysin tyypillistä sammalikon sävyä. Maussa on ennen kaikkea punaista hedelmää: pieniä raikkaita luumuja ja hennosti kirsikkaa. Hapokkuus on napakkaa, erityisesti viinin vuosikerran ja konsentraation huomioon ottaen oikein hyvässä kohtuudessa pysyvää. Kiva, täysin kypsän tuntuinen mökkiviikonlopun avausviini. 90 Château Grand-Puy-Lacoste 2005 Kaadettu dekantoimatta 4 h auki olleesta pullosta. Tuoksu on muhkean hedelmäinen ja jo kivasti kypsyyttä keränneen oloinen: Aromien kirjosta erottuu kypsiä mustaherukoita, lämmintä luumuisuutta, parafiinia, musteen sävyä ja lihalientä. Maku on jossain määrin tuoksua tuoreempi, siinä on vielä hieman kypsymättömän tuntuisia mustaherukoita ja niiden rinnalla sikarilaatikkoa, lyijykynän teroituspurua ...

Kesäinen viini-istunto: mm. Dom Perignon 1988, Michel Gaunoux Grands Epenots 1988 ja Cheval Blanc 1971

Taittinger Comtes de Champagne 1998 Raikkaan hedelmäisestä tuoksusta erottuu lempeää sitruunaa, keltaposkista omenaa, kypsää vihreää karviaista, briossia ja miellyttävää voin aromia, terästettynä ripauksella mineraalia. Makukin tuntuu näin parikymmenvuotiaana varsin miellyttäväksi kypsyneeltä: sitruuna ja lime ryydittävät maukkaita omenan ja ananaksen sekä myöhemmin hunajameloninkin sävyjä. Jälkimaun hapokkuus tuntuu sopivan vahvalta, lime sävyttää sitä mukavasti. Maukas, kypsähkön tuntuinen viini, joka toki kestää kellarointia varmasti vielä pitkään ja saattaa sen myötä parhaimmillaan pyöristyä ripauksen lisää. 94 Moët & Chandon Cuvée Dom Perignon 1988 Viinissä on edelleen asialliset kuplat ja sen värisävy on selvästi kullankeltaisempi kuin Comtesissa. Tuoksussa on kermatoffeeta, tilkka kahvia, kypsää punaista omenaa ja sitruunaa, crème brûléeta ja hienovireistä paahteisuutta. Maku on muhkean hedelmäinen: omenaa, kypsää sitruunaa, vaaleaa persikkaa ja cantaloupemelonia, s...

Vieraana syntymäpäiväpruuvissa: mm. DRC La Tâche 2006, Rene Engel Grands Echezeaux 1983 ja Bollinger VVF 1998

Mainio maaliskuinen ilta vieraana -83-mallisia syntymäpäiviä juhlistamassa. Viinilista (ja viinien järjestys) oli suurimmaksi osaksi etukäteen tiedossa, mutta muutama mukava sokkokin mahtui joukkoon. Lanson Black Label (80-luvulta?) Sokkona tarjoillussa lämmittelyviinissä on kullankeltainen väri ja jonkin verran kuplia. Hillityn tasapainoisesta tuoksusta erottuu paahdettua sokeria, melko vahvaa punasävyistä omenaa ja kypsää ananasta. Kokonaisuutta monipuolistaa vielä ripaukset hasselpähkinää ja jouluista mausteisuutta, toisaalta mukana on myös aivan aavistus jonkinasteista alkavan oksidoitumisen tuntua. Maussa on aika mukavasti hedelmää: omenaa, omenan kuorta ja kypsähköä sitruunaa. Makeus on hyvin balanssissa ja viinissä on oikein sopivan tuntuinen hapokkuus. Maukas, kypsä kokonaisuus, vaikka konsentraatiota aivan huippuviiniksi kyllä uupuukin. Veikkasin identiteetiksi välivuoden domppaa 90-luvun alusta tai Moëtin hyvää vuosikertaviiniä samalta aikakaudelta. Olikin kuitenk...