Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on tammikuu, 2017.

Jacques-Frédéric Mugnier Chambolle-Musigny 1er Cru Les Fuées 1993

Pullo avattu pari tuntia ennen maistamista, ei dekantoitu. Tuoksu on varsinkin aluksi särmikkään rustiikkisen tuntuinen, sisältäen sammaleisen metsän sävyä, salmiakkia sekä hentoja boysenmarjan ja kypsän viikunan aromeja. Maussa on punaista hedelmää ja kevyttä karpalon sävyä, hieman mineraalisuutta ja rautaa. Jälkimaussa hapokkuus tuntuu ottavan hienoisen yliotteen hiukan hiipuvasta tai muuten kevyen tuntuisesta hedelmäisyydestä. Miellyttävä, melko pehmeäsävyinen viini, joka ei kuitenkaan sykähdytä samaan tapaan kuin Mugnierin selvästi nuoremmat -06 ja -09 Fuées't.  90

Philipponnat Clos des Goisses 1990

-90-Goissesin Long Viellissement -versio, jonka korkki on vaihdettu 1/2013 ja sokeria lisätty siinä yhteydessä 4 g/l. Viinissä on pirteät kuplat ja melko vaaleankeltainen väri. Tasapainoisessa, mahtavan monimuotoisessa tuoksussa on punaista omenaa, ananaksen sävyttämää trooppista hedelmäisyyttä, vaniljakreemiä, briossia, inkivääriä ja voipopcornia - aromien kirjo säväyttää jokaisella nuuhkaisulla juuri kaikkein parhaiden samppanjoiden tapaan.  Maku on huiman runsas, vaikka samalla Krugin CdM:n rinnalla nuorekkain maistamistani tämän vuosikerran samppanjoista: sävyinä on ennen kaikkea mehukkaita punaisia ja vihreitä omenia sekä tuoreen, vasta hieman kypsyneen ananaksen vivahdetta. Todella pitkä jälkimaku on vahvasti sitruunan ja sitruunankuoren sävyttämä, hapokkuus on todella jykevää.  Kokonaisuus on erittäin onnistunut yhdistelmä kypsyneen huippusamppanjan monimuotoisuutta ja myöhään korkitetun viinin raikkautta: mahtava viini, joka tulee tämän pullollisen perusteella

Jouluviinit 2016

Vuoden 2016 jouluviinien joukossa ei (odotetusti) ollut yhtään todellista huippua, mutta kaikki pullolliset olivat silti omassa viiteryhmässään jopa piristävän hyviä juomia. Joulun taikakin saattoi toki vaikuttaa; punainen burgundi magnumista joulupäivänä lienee muodostumassa jo jonkinlaiseksi perinteeksi. Savart Bulle de Rosé Korkki vaihdettu 24/10/2014, dosage 6 g/l, chardonnayta 22 % ja loppu pinot noiria. Viinissä on kauniin kalpeanpunainen väri ja raikkaan hedelmäinen tuoksu: cantaloupemelonia, vadelmaa ja limeä. Maku on hennosti mansikkainen ja vadelmainen, pirteä sitruunaisuus täydentää tyylipuhtaan kokonaisuuden. Hapokkuus on mukavan vahvaa, mutta ei mitenkään kitkerää tai päällekäyvää, ja jälkimaun pituus on vakioroséeksi ihailtava: tästä voisi moni laadultaan vaatimatonta mutta hintalapultaan tukevaa rosésamppanjaa tekevä todella ottaa mallia! Tämä on viininä toki jossain määrin kevyempi kuin Savartin Expression Rosé, mutta muuten likipitäen yhtä herkullinen ja tois

Joulun alle: Henriot Le Premier 1975 & Laurent-Perrier Grand Siècle

Henriot Le Premier 1975 Tässä käsittääkseni suhteellisen harvinaisessa viinissä on ikäisekseen hienot kuplat ja varsin vaaleankeltainen väri. Selvästi Grand Siècleä hillitymmästä ja hienovireisemmästä tuoksusta erottuu hasselpähkinää, aprikoosia, ananasta, hentoista pikkuleipien sävyä ja kevyttä mausteisuutta. Maku on herkullinen ja erittäin sopivan kypsä, sävyinään savuisuuteen verhottua, kauniiksi kypsynyttä ananasta ja aprikoosia. Hapokkuus hiipii säestämään jälkimakua suorastaan vähän varkain, mutta tuntuu lopulta jopa hienoisesti kirpeältä. Kokonaisuutena joka tapauksessa hienon tasapainoinen ja nautittava viini, jos tässä iässä yhä nuorekas, vuosikerralle tyypillinen aavistuksen terävä hapokkuus ei häiritse. Viini kestää avattuna useamman tunnin ilman yhtään oksidoitumiseen vivahtavaa piirrettä.  94 Laurent-Perrier Grand Siècle Tässä etiketin perusteella pohjavuosikerroiltaan 80–90-lukujen taitteesta olevassa GS:ssä on hyvät kuplat ja Henriot'a hieman tummemm

Domaine Doudet Corton Charlemagne Grand Cru 2007

Viileän klassinen valkoinen burgundi ilman trooppisia sävyjä: sen sijaan tuoksussa on mineraalia, simpukankuorta, voita ja hieman vihreää omenaa. Maussa ei ole vielä kovinkaan paljon kypsyyttä, sen keskeisimmät elementit ovat tuore vihreä omenaisuus, lime ja kalkkikivi. Viinissä on vuosikerralle tyypillinen hieno hapokkuus, joten tätä kannattaisi kyllä yhä kypsyttää lisää. Puhdaspiirteinen viini, mutta ei sentään säkenöivän moniulotteinen, runsas tai yksityiskohdiltaan ylenpalttisen painokas. 91