Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2016.

Fontodi Flaccianello della Pieve 2004

Dekantoitu runsaat 2 tuntia ennen maistamista. Rypäleelleen (100 % sangiovese)  uskollisessa tuoksussa on muhevaa multaista maanläheisyyttä ja sen rinnalla miellyttävää punaista hedelmää ja tummahkoa marjaisuutta: kypsää viikunaa, tummia kirsikoita ja ripaus mausteisuutta laakerinlehden ja timjamin sävyissä. Mukana on vielä häivähdys lihalientä ja kipakahkoa palsternakan aromia. Maussa on hapokkaan punaherukoiden ja kirsikoiden kirjoman puhdaspiirteisen marjaisuuden ja suhteellisen sileän hedelmäisyyden rinnalla ripaus multaa ja tupakkaa. Tanniinit ovat jo kohtuullisen hyvin pehmenneet, jälkimaku on tiukahkon hapokas mutta samalla oikein asiallisen pitkä. Kokonaisuutena mukava, erittäin toscanalaiselle alkuperälleen tyypillinen ja suhteellisen kypsä viini –vaikea nähdä että tämä viini nousisi lisäkypsytyksellä enää merkittävästi nykyistä suurempiin korkeuksiin.  92

F. Gaunoux Pommard Premier Cru Les Epenots 1985

Tyhjennetty ilman dekantointia: Hennohkossa tuoksussa on mansikkaa ja ylikypsältä häivähtävää kirsikkaa, sekä pieni aavistus tallimaista aromia ja ripaus yrttisyyttä. Maku on makeahko punaisten hedelmien sävyissä, mutta ei kovin runsas saati moniulotteinen. Viinissä on yhä kohtuullisesti hapokkuutta ja melko miellyttävä, kevyesti marjainen jälkimaku, mutta kokonaisuutena hedelmäisyys vaikuttaisi olevan jo hiljalleen hiipumaan päin. Siisti ja tasapainoinen, mutta muuten aika yksinkertainen ja hentoarominen viini.  88

Samppanjaa ja punaista: Cheval Blanc 1971 ja muutakin kivaa

Michel Arnould Mémoire de Vignes 2008 Tuoksu on tässä yllättävänkin kukkainen ja avoin, mutta samalla hienon tyylikäs: ensimmäinen ajatus tästä viljelijätekijänsä huippuviinistä (vaikka en tätä sokkona juonutkaan) oli ennemmin mallia nuori Bollingerin Grande Année tai Clos des Goisses, kuin jotain robustimpaa Selossen tai Egly-Ouriet'n tyyliin. Aromeina on punaista omenaa, kanelia ja kermatoffeeta sekä häivähdys ruutia. Maku on siisti ja tyylikäs: mehukasta sitruunaa, tuoreiden omenien ja ananasten sävyä ja miellyttävää mineraalisuutta. Karpalon hienoisesti sävyttämä hapokkuus on vahvaa ja tiukkaa, mutta runsas hedelmäisyys riittää sille helposti vastinpariksi - kerrassaan hieno nuori viini. 93 Deutz Cuvée William Deutz 1988 Tässä viinissä on hyvät kuplat, väri on jonkin verran tummentuneen keltainen. Tuoksussa on paahteisuutta, nugaata, runsaasti voita ja sen rinnalla jopa ripaus vaniljaa. Hedelmäsävyt ovat selvästä kypsyydestä huolimatta raikkaita: hunajamelonia, ome

DRC Domaine de la Romanée-Conti 2012 -tasting

Vuoden kenties odotetuin viini-istunto, Domaine de la Romanée-Contin koko valikoima Montrachet'a lukuun ottamatta lupaavalta burgundivuodelta 2012. Vain muutaman vuoden iästä huolimatta viinit onnistuivat vastaamaan vähintäänkin korkealle nousseisiin odotuksiin aina hinnaltaankin häikäisevää Romanée-Contia myöden. Viinien pienimpiä yksityiskohtia myöden hiotun laadun ohella asiaa varmasti edesauttoi asiantuntevan sommelierin oikein mitoitettu ennakkovalmistelu: ensiksi neljä tuntia dekanttereissa viettäneet viinit oli kaadettu laseihin jo vaikuttavat 1,5 tuntia ennen pruuvaamisen alkua. DRC Corton Grand Cru 2012 Tämä DRC-joukon tuorein tulokas ja itse asiassa näistä punaisista kaikista harvinaisin viini on ainakin tänä vuosikertana kenties joukon positiivisin yllätys. Tuoksu tuntuu aluksi jossain määrin muita kirpeämmän marjaiselta, mutta makeutuu vähitellen selvästi. Aromeina on karpaloa, puolukkaa ja pieniä maatiaisluumuja: voimaa ja rotevuutta on selvästi enemmän kuin vi

Perjantaipullot: E. Guigal Côte-Rôtie La Landonne 1999 & Domaine Comte Georges de Vogüé Musigny Grand Cru 2001

E. Guigal Côte-Rôtie La Landonne 1999 Viini oli avattu pari tuntia ennen dekantoimista, jonka jälkeen sen kehitystä seurailtiin rauhallisesti lipitellen nelisen tuntia. Kauniin tyylikkäässä ja voimakkaassa tuoksussa on syvää tummaa marjaisuutta, boysenmarjaa ja kirsikkaa. Marjasikermää monipuolistavat vielä ainakin hento sikarilaatikon sävy ja paahdetun voin aromi, joka viinin avautuessa voimistuu vähitellen. Viehättävyys on yksityiskohtien monipuolisuuden sijaan niiden kirkkaassa painokkuudessa. Maussa on erittäin tukevaa mineraalisuutta, sekä nahkaa ja tupakkaa. Kokonaisuus on tuhdin hedelmäinen, tanniinit ja hapot ovat kummatkin napakoita, mutta silti sileässä ja tasapainoisessa kombossa keskenään. Viinin rakenne on aivan upea, vaikka kypsiä sävyjä ei vielä juuri ole. Tätä kelpaa nautiskella nyt, tai todennäköisesti vielä parempana 5–10 vuoden kuluttua. 96 Domaine Comte Georges de Vogüé Musigny Grand Cru 2001 Tämä viini siemailtiin vajaan kolmen tunnin aikana lopun

Mostly Pinot -tasting: burgundit

flight 1 Pierre Ponnelle Clos de Vougeot 1953 Viini on tuoksultaan kolmikon varautunein, mutta tässäkin on ikä huomioiden jäljellä melko mukavasti hedelmäisyyttä. Sävyinä on punaisia marjoja, parafiinia ja nahkaa, sekä selvähköä mutta kuitenkin hallinnassa pysyvää VA:n vivahdusta. Maussa on savua ja makeita punaisia marjoja lähinnä mansikat mieleen tuoden. Lopussa hapokkuus tuntuu melko terävänä, ja viini etikoituu lasissa melko nopeasti. Viini oli parhaimmillaan vastakaadettuna, ja pari ensimmäistä kulausta olivatkin ihan mainioita – pisteet niiden perusteella. 92 Domaine Charles Noellat Vosne-Romanée Les Genevrières 1976 Tämän viinin tuoksussa on tummaa marjaisuutta mustaherukan ja boysenmarjan sävyissä, mutta myös hiukan puolukkaa. Lisänä on vielä mukavaa maanläheisyyttä ja mineraalisuutta; tämä ei tunnu niin makean oloiselta kuin erän muut viinit. Maku on selvästi kolmikon nuorekkain ja tuorein: punaherukkaa ja niiden karoja (rypäleet käytetty rangat mukana?) sekä kev

Jacques Selosse Initial

Pullollisen korkki on vaihdettu 3/11/2014. Ilahduttavan hyvä tuoreehko Initial: tuoksussa on täksi lähtötason viiniksi varsin voimakasta selossemaista ananasta ja tillin sekä korianterin aromeja siinä rinnalla. Maussa on myös hento ananaksen sävy, mutta sitä enemmän vihreää omenan kuorta ja tiukahkoa sitruunan ja greipin tuntua. Jälkimaku on näissä sävyissä pitkä ja nuorekkaasta sitruunaisesta hapokkuudestaan huolimatta oikein miellyttävä. Nuori, mutta tällä kertaa yllättävänkin tasapainoinen ja hyvin nautittava kokonaisuus. 92

Charles Heidsieck Brut Réserve

CH:n vakiosamppanjan uusin versio seuraavin takaetikettitiedoin: kellariin 2009, korkinvaihto 2016 ja 40 % réserve-viinejä. Tämän painoksen pohjavuosikertana pitäisi siis olla kovasti odotettu 2008. Tuoksussa on kypsymättömälle nuorelle viinille tyypillistä kookoksen sävyä, sitruunaa, greippiä ja vain aavistus CH:lle tyypillistä paahteisuutta sekä mehukasta ananasta (jotka ovat tämänkin viinin aiemmista versioista hyvin tuttuja). Maku on toki puhdaspiirteinen ja NV:ksi tuhdin hapokas, mutta makuina erottuu oikeastaan vain greippiä ja varsin kirpeää sitruunaa, lopuksi sentään taittuen ripaukseen vihreää omenaa. Siinä missä tämän viinin aiemmissa versioissa on aina ollut jo lähdössä hienoa kypsyyttä, on tässä uusimmassa enemmänkin vain potentiaalia ja lupausta hienosta huomisesta nykyhetken nautittavuuden kustannuksella. Maistettu kolme pullollista yhtäpitävin havainnoin – viini ei ole ollenkaan huono, mutta odotin tältä -08-versiolta enemmän jo tässä vaiheessa.  88

Mostly Pinot -tasting: samppanjat

Pruuvisuunnitelma oli tällä kertaa suhteellisen yksinkertainen: nauttia parhaita rosésamppanjoita, sekä viljelijää että taloa, ja niiden jälkeen mielenkiintoisia punaisia burgundeja – mostly pinot. flight 1 Jacques Selosse Rosé Korkinvaihto 30/3/2015: Viinin väri on sävyltään keltaisehko jopa niin, että sokkojuojat epäilevät onko kyseessä rosé ensinkään. Tuoksussa on tekijälle tuttua melko voimakasta ananaksen sävyä, tuoreita viikunoita ja cantaloupemelonia. Maussa on pyöristyneen kypsää ananasta, pirteää vihreää omenaa ja miellyttävää sitruunaa. Jälkimaussa tuntuu Selossen tavaramerkkimäinen oksidatiivisuus suhteellisen hentona, toinen tyypillisyys eli vahva hapokkuus on enemmän läsnä. Nuorekas viini, hyvä mutta ei nyt niin säväyttävä kuin loppuvuoden 2014 korkinvaihtoversio syksyllä 2015 nautittuna. 93 Savart Premier Cru Expression Rosé 2011 Tämän viinin väri on nuorelle rosésamppanjalle tyypillisen oranssinpunainen. Tuoksussa on tyylikästä metsämansikan sävyä, vadelm

E. Guigal Côte-Rôtie La Mouline 1994

Dekantoitu 45 min ennen maistamista. Viinin väri on tässä iässä edelleen tummahkon punainen. Tuoksu on tasapainoinen ja hillityn tyylikäs: tummia kirsikoita, grafiittia ja ruskistettua voita. Ajan kanssa aromimaailma hiljalleen runsastuu ja lämpenee parafiinin, fenkolin ja paahteisen soratien sävyillä. Vähäeleisestä mutta viimeistellyn tuntuisesta mausta erottuu tupakkaa, kirsikkaa ja häivähdys nahkaa. Kokonaisuus on suhteellisen mehukas ja rakenteeltaan keskitäyteläinen, tanniinit tuntuvat jälkimaun liepeillä jo koko lailla pehmenneiltä. Tämä viini on valmista juotavaksi ja vaikuttaa olevan nyt lähellä lakipistettään. Miellyttävä, hienovireinen kokonaisuus, joka ensimmäisiin kulauksiin verrattuna vielä selvästi paranee parin tunnin aukiolon jälkeen. Keskinkertaisen vuosikerran vaikutuksen huomaa suurennuslasin kanssa arvioiden parhaimman raamikkuuden ja kaikista sädehtivimpien yksityiskohtien puutteena, mutta viinin nautittavuutta se ei juurikaan himmennä. 94

Suuri 2002-tasting, ensimmäinen näytös

Toukokuussa 2016 oli vihdoin aika vuosikerran 2002 samppanjapruuvisarjan odotetulle ensimmäiselle otolle: flight 1 Fleury Millésime Extra Brut 2002 Tuoksussa on helposti erottuvaa omenaa ja päärynää. Maku on lempeähkön ananaksen ja sitruunan täyttämä, niiden rinnalla on ripaus voita ja kermaa. Tässä viinissä on selvää kypsytyspotentiaalia, mutta samalla jo nyt miellyttävä tasapaino siitäkin huolimatta, että suutuntuma on kolmikosta tiukin ja sitruunaisin kuin vahvistuksena etiketin extra brut -merkinnälle. 91 Lanson Gold Label 2002 Tuoksussa on paahteisuutta, hasselpähkinää, ruutia ja näiden rinnalla nuorekasta sitruunaisuutta. Maussa on punaista omenaa ja sitruunaa jopa suhteellisen kivasti pyöristyneenä yhdistelmänä. Hapokkuus on miellyttävää ja jälkimaku mukavan pitkä: sileä ja siisti kokonaisuus, mutta ei ainakaan tässä iässä erityisen persoonallinen tai moniulotteinen. Lansonin Gold Labeliksi samalla ikäisekseen melko valmiin tuntuinen verrattuna esimerkiksi ysi

Etienne Sauzet Puligny-Montrachet Premier Cru La Garenne 2010

Tiiviissä tuoksussa on nokkosen lehtiä, valkoisia herukoita, orvokin kukkia ja ripaus sitruunaa. Maku on suun täyttävästi raikkaan omenainen ja samalla pirteästi limen sekä sitruunan sävyttämä. Jälkimaku on pitkä ja vahvasti hapokas, tämä viini kestää ja kypsyy vielä vuosia. Kokonaisuus on premier cru -viiniksi hienon sileä ja viimeistelty sekä ikäänsä nähden hienossa tasapainossa, vaikka nyansseista iso osa varmasti onkin vielä piilossa. Hienostuneisuutta enemmän kuin runsautta tai voimaa.  91

Comte Armand Pommard Premier Cru Clos des Epeneaux 2001

Puolen tunnin dekantoinnin jäljiltä viinin tuoksu on voimakkaan kirsikkainen ja siinä rinnalla on viikunahilloa ja ripaus tallin maanläheistä tuntua. Parin tunnin päästä aromien kirjo on jo leventynyt ja tasoittunut selvästi: vadelmaa, mansikkaa ja savuista tupakan sävyä. Maku on suhteellisen painokas, sikermä vadelmaa, punaisia hedelmiä, minttua ja maanläheisiä sävyjä. Jälkimaussa on napakkaa hapokkuutta ja ripaus vahvoja tanniineja. Rustiikkinen old school -tyyppinen burgundi, joka dekantterissa ja lasissa illan mittaan ainoastaan paranee. Tässä on nyt toisaalta miellyttävää kypsyyttä, toisaalta selvästi myös aikaa ja ikääntymistä kestäviä, vielä talttumattomia elementtejä. 92

Ramonet & Rousseau

Domaine Ramonet Puligny-Montrachet 2014 Tuoksussa on vasta leikattua ruohoa, omenan kuorta ja viinin avautuessa myös sipaus voin sävyä. Talvella maistettuun vuotta nuorempaan (-13) versioon verrattuna pyöreämmän hedelmäisessä ja ikäisekseen miellyttävän tasapainoisessa maussa on hieman kirpeää nuorta omenaa, sitruunaa ja ripaus mineraalisuutta. Hapokkuus tuntuu sopivan vahvalta ja jälkimakua miellyttävästi kannattelevalta. 89   Domaine Armand Rousseau Clos de la Roche Grand Cru 2012 Pikaisen dekantoinnin jälkeen parin tunnin aikana nautitun viinin tuoksussa on tummia marjoja, karhunvatukkaa, orvokkia, maaperän sävyjä, mausteisuutta lähinnä korianterin vivahtein, hieman kuivattujen viikunoiden aromia ja viinin avautuessa vielä annos savuisuutta. Maku on rustiikkisen hedelmäinen, mukana on pieniä hapokkaita luumuja, mustikkaa ja tässäkin kokonaisuutta tyylikkäästi verhoavaa savuista sävyä. Jälkimaku on särmikkään mineraalinen kevyen rautaisen häivähdyksen kera. Kok

Domaine des Comtes Lafon Meursault-Charmes Premier Cru 2007

Väriltään yhä vaaleahkon keltaisen viinin tiiviissä tuoksussa on yllättävänkin vahvaa mineraalisuutta ja kalkkikiveä, mutta ennen kaikkea miellyttävän raikasta trooppista hedelmäisyyttä päärynän, banaanin ja aprikoosin sävyissä. Avautuminen lasissa tuo mukaan kokonaisuuteen hyvin sopivaa kermatoffeen sävyä. Hyvälle Meursault'lle tyypillisessä, pyöreän täyteläisessä maussa on ananasta, mehukkaita päärynöitä, tuoreita keltaisia luumuja ja mausteena ripaus cashewpähkinää. Jälkimaku on pitkä ja pullollaan sitruunatahnalla ja tilkalla limeä raikastettua hunajaa. Sopiva hapokkuus viimeistelee viinin rakenteesta saumattoman - tämä sävyiltään hienon intensiivinen viini on kerrassaan nautinnollisessa iässä nyt.  95

Agrapart & Fils Avizoise Extra Brut 2009

Pullotettu 5/2010, korkinvaihto 10/2015, dosage 5 g/l: Tämän lämpimän vuoden viinin sinänsä melko mukavassa tuoksussa on kypsää päärynää, sitruunaa, omenahilloa ja ruusunmarjojen aromia. Maku on kuitenkin selvästi tuoksua heikompi, varsinkin aluksi mitäänsanomattoman sitruunavesimäinen. Viinin avautuessa maun sitruunaisuus hiukan pyöristyy ja runsastuu, ja sen rinnalle tulee myös granny smith -omenan kuoren kirpeän hapanta tuntua sekä selvästi erottuvaa mineraalisuutta. Jälkimaku on kirpeähkön sitruunainen suhteellisen vaimean hapokkuuden rinnalla. Juotava, mutta ei ainakaan tässä hetkessä ja iässä kovin elämyksellinen tai edes hyvä viini, vaan pikemminkin rimanalitus tekijän normaaliin keskimääräiseen tasoon verrattuna. Toisin kuin moni muu nuori samppanja, tämä ei seuraavana päivänä kokeiltunakaan ole juuri avaushetkeä nautittavampaa. Esimerkiksi -05 Avizoise joskus viime vuonna maistettuna oli selvästi parempaa. 87

Helppoja kesälomaviinejä kellarista: uutta ja vanhaa

Bonnaire Blanc de Blancs Vintage 2004 Tähän vanhaan tuttuun oli ilmestynyt yllättävänkin runsaasti kypsiä sävyjä sitten viime maistamisen, mutta muuten kokonaisuuden nautittavuus oli mukavasti entisellään. Vielä näitä taitaa yksi jostain viinivaraston syövereistä löytyä. 89 Aalto 2009 Tämän vanhan tutun kohdalla kyseessä oli jo kellarini viimeinen pullo: ilman dekantointia lasiin kaadettu viini ei kovin hyvin vastannut aiempaa mielikuvaa, vaan tuntui pikemmin jotenkin sekavalta ja outoaromiselta. Parin tunnin odottelu pyöristi tästä kuitenkin ihan hyvän vaikkakin yhä aika nuoren tuntuisen kokonaisuuden, joka ei tällä kertaa tai enää syystä tai toisesta innostanut ihan entiseen malliin. 91 J.-M. Gaunoux Meursault Premier Cru Les Perrières 1992 Tässä uudessa tuttavuudessa ei reilusta paristakymmenestä ikävuodesta ja ainakin valkoisten suhteen melko nimettömästä tekijästä huolimatta ole minkäänlaisia oksidoituneita piirteitä. Sen sijaan tämä viini on hienon vuoden ja

Bouchard Père & Fils Domaines du Chateau de Beaune Montrachet Grand Cru 1988

Värin ja nestepinnan tason suhteen hyvännäköisestä pullosta kaadetun viinin sävy on kullankeltainen. Miellyttävässä tuoksussa on voita, kypsiä sitruunoita, omenaa ja paahdettujen pähkinöiden sävyä. Vähitellen mukaan tulee vielä ripaus hentoa yrttisyyttä. Pyöristyneessä, hillityn tyylikkäässä eikä kovin runsaassa maussa vuorottelevat omena, sitruuna sekä tasapainoinen, simpukankuorien sävyttämä mineraalisuus. Jälkimaku on pitkä ja ikäisekseen varsin hapokas. Hapokkuus tuntuu aluksi särmikkäältä ja suorastaan hedelmäisyyttä latistavalta, mutta se saumautuu viinin hetken ilmaannuttua niin, ettei maunkaan nautittavuudessa ole kerrassaan mitään moitittavaa. Mukaan tulee ajan kanssa hieman trooppistenkin hedelmien sävyä. Tasapainoinen, hieno viini vailla mitään oksidoitumisesta kieliviä elementtejä: Tässä viinissä ei ehkä ole enää potentiaalia paranemiseen, mutta ikääntymistä tämä kestää hyvästä pullosta silti varmasti vielä monia vuosia. 94

Henriot Rose Noire

Väri on vaaleankeltainen ja viinissä on pirteät kuplat. Hienovaraisessa, sopivasti kypsyneen tuntuisessa tuoksussa on kermaa, sitruunaa, briossia ja ripaus paahteisuutta sekä herkkusienen sävyä. Maussa on mehukasta punaista omenaa ja kypsää sitruunaa, jälkimaussa tuntuu hentoista hunajaista makeutta miellyttävän hapokkuuden rinnalla - suutuntuma on pyöreä ja kokonaisuuden tasapaino on henriotmaiseen tapaan erittäin hyvä. Aivan toista (eli Henriotin hyvin kypsyneen vuosikertaviinin tasoista) luokkaa kuin edellinen vialliselta maiskahtanut pullollinen tätä samaa tavaraa viime kesän kekkereillä maistettuna. 92

Chateau Pichon Longueville Comtesse de Lalande 1986

Dekantoitu 2,5 tuntia ennen maistamista: tummanpunaisen viinin väri taittuu reunalta aivan aivan aavistuksen rusehtavaksi. Tiivissä tuoksussa on sikarilaatikkoa, mustaherukkaa, mustikkaa ja lyijykynän kuorta. Maussa on mustaherukoita, mustetta, tuoreita kirsikoita ja nahkaa: hedelmä on suhteellisen runsasta ja jo mukavasti kypsynyttä, mutta tanniinit ovat vuosikerralle tyypillisesti viinin ikään suhteutettuna yhä huomattavan tiukat ja kiristävät suussa pitkän jälkimaun rinnalla. Dekantterissa viipyminen tekee tälle kuitenkin pelkästään hyvää, ja 4-5 tunnin jälkeen makuun alkaa muodostua jo varsin miellyttävää tasapainoa tanniinien tasoittuessa. Samalla tuoksuun ilmestyy ripaus hienoa eksoottista mausteisuutta. Viini on kokonaisuutena jopa aavistuksen askeettinen ja niukka, mutta piirteiltään silti täysin klassinen, moitteettomasti viimeistelty Pauillac. Pelkästään ensivaikutelman perusteella arvioituna pisteitä olisi karttunut pari vähemmän.  94

Viaton valkoinen ja viallinen punainen

Bouchard Meursault Premier Cru Les Perrières 2006 Tuoksu on tässä kypsän hedelmäinen: muhkeaa omenaa, päärynää, keltaista luumua ja hunajamelonia. Rinnalla on vielä mantelia ja ripaus vihreää ruohomaista terävyyttä. Maussa korostuu hedelmäosaston trooppinen puoli, jota kevyt limen sävyttämä kirpeys ja ripaus mineraalisuutta jossain määrin tasapainottaa. Hapokkuus on vuosikerran asettamien ennakko-odotusten mukaisesti aika maltillista, jälkimaussa on mangoa ja ehkä aivan aavistus alkoholin tuntua. Kokonaisuudessa on miellyttävää, tasapainoista runsautta ja kypsyyttä, mutta ei toki erityistä tyyliä tai monimuotoisuutta - tämä on minusta valmista juotavaksi ja vuosikerta huomioiden jopa yllättävän hyvää. 92 Chateau Margaux 1989 Tässä viinissä on kiusallisen selvä korkkivika, eikä korvaavaa pulloa valitettavasti ole. Sääli. -

Domaine des Perdrix Nuits-Saint-Georges Premier Cru Aux Perdrix 2002

Maistettu ilman dekantoimista: Miellyttävästi kypsyneen tuntuisessa tuoksussa on kirsikkaa, tummaa marjaisuutta, lämmintä maanläheistä sävyä ja häivähdys juureksiä, lähinnä palsternakkaa. Hiljalleen mukaan tulee vielä aavistus nahkaista aromia. Maku on voimakas, rustiikkinen ja melko vahvasti hapokas, mutta punaisien marjojen sävyttämä hedelmäisyys on rinnalla erityisesti alkuun melkeinpä harmittavan kapeaa. Lasissa jälkimakuun ilmaantuu kuitenkin miellyttävää kirsikan sävyä - jos tätä olisi itselläni vielä lisää, joisin hedelmäisyyden latistumisen pelossa varmasti loputkin suhteellisen pian pois. Tässä viinissä on kylän tyyliin voimaa ilman mainittavaa tyyliä tai kompleksisuutta.  91

3 x Domaine Armand Rousseau: Mazy-Chambertin 2012 ja Chambertin 2011 & 2012

Domaine Armand Rousseau Mazy-Chambertin 2012 Tämä kuten toisella kerralla vierekkäin nautitut Chambertinitkin, dekantoitiin pikaisesti korkeaan dekantteriin, ja kaadettiin sitten lasiin avautumaan lisää. Syvässä tuoksussa on kirsikkaa ja vadelmaa, tyylikästä mansikkaa sekä hienostunutta maanläheisyyttä ja mineraalia. Hiljalleen mukaan tulee myös tammitynnyrin tuomaa vaniljan tuntua, joka pysyy kuitenkin hyvin säestävässä sivuroolissaan. Maussa on tummia marjoja mustikan ja boysenmarjan sävyissä, ripaus eukalyptusta ja lihaa sekä mustetta ja mineraalia. Näin nuoreksi viiniksi tässä on palaset kerrassaan hienosti paikallaan: miellyttävä hapokkuus, säädyllinen annos kypsytystä odottavia tanniineja ja ennen kaikkea hyvälle burgundille sopivaa viettelevyyttä, joka saa innostuneen lipittelijän suupielet väkisinkin hymyyn. 94 --- Domaine Armand Rousseau Chambertin 2011 Monimuotoisessa tuoksussa on hienosti erilaisia sävyjä: mustikkaa, mineraalia, häivähdys sikar

Kalareissun juomat: Rousseau Chambertin 1988 ja muuta muikeaa

osa 1 R & L Legras Cuvée Saint-Vincent 1988 Miellyttävä, kypsä samppanja: paahtovanukasta, saksanpähkinää ja kermaa. Hapokkuus on jo siten tasaantunutta, että tämä viini tuskin lisäkellaroinnilla enää paranee. 94 Domaine de Beaucastel Châteauneuf-du-Pape 1970 Voimakkaassa tuoksussa on kypsiä luumuja, viikunaa sekä beaucastel-tyyppistä lantaa ja tallia kokonaisuuteen tasapainoisesti nivoutuvalla tavalla. Viinin tanniinit ovat täysin pehmenneet, mutta viini on silti ikäisekseen moitteettoman oloisessa kunnossa ja kestää vielä varsin hyvin lasissa. Harmoninen ja yllättävän tyylikäs pappi.  94 Domaine du Pégau  Châteauneuf-du-Pape  Cuvée Réservée 1989 Beaucastelia tummemman sävyinen, rustiikkinen viini: tummaa marjaisuutta, multaa ja muita maanläheisiä aromeja yhä suhteellisen tiukan ja nuoren tuntuisena, mutta ehdottoman siististi viimeisteltynä kokonaisuutena. Tavaraa on, mutta tämä tarvitsisi vieläkin paremmin aikaa joko lasissa, dekantterissa tai hyvässä kellar

Pol Roger Cuvée Sir Winston Churchill 1998

Viinissä on kevyen kullankeltainen väri ja ikään nähden suhteellisen vähäiset kuplat. Miellyttävän tasapainoisessa tuoksussa on paahdettua sokeria, pikkuleipiä, punaista jauhoista omenaa, nektariinia ja sitruunaa. Maku on mehukkaan hedelmäinen, sävyinä on lähinnä omenaa ja ananasta sekä niiden rinnalla myös tyylikästä mineraalisuutta. Hieman kirpeässä mutta mukavan pitkässä jälkimaussa on sitruunaa ja limen kuorta pirteän hapokkuuden saattelemana. Viinissä on hyvää kypsyyttä, ja ainakin tämän pullollisen kuplaisuus antaa aiheen aavistella, ettei ysikasi SWC-versiona ole kestävyydeltään maratonjuoksijan tasoa - vähintään mainio (teko)syy nauttia näistä juuri nyt.  94

Domaine Comte Georges de Vogüe Chambolle-Musigny Les Amoureuses 1984

Kaadettu suoraan lasiin ilman dekantointia: Väri on reunoilta ruskehtava, jopa hivenen veden värinen, muuten keskisävyisen punainen. Tuoksussa on hentoisesti tummaa marjaisuutta, hieman mineraalisuutta ja luumua, sekä hento maanläheinen komponentti. Viini ilmaantuessa mukaan tulee vielä kevyt salmiakin aromi. Maku on kevyen marjainen, sävyinä kirsikkaa ja boysenmarjaa, sekä tässäkin myös mineraalia ja multaa. Suutuntuma on aluksi melko ohut ja vetinen, ja kevyt hapokkuus tuntuu lyhyessä jälkimaussa jollain tavalla irtonaiselta. Puolen tunnin päästä avaamisesta viini tuntuu kuitenkin saavan selvästi lisää ryhtiä, ripauksena voimaa sekä parempaa balanssia. Viini ei mitenkään erityisesti tunnu liian vanhalta vaan ennemmin vuosikertansa mukaiselta. Silti erityinen viini, vaikkakin muuten kuin absoluuttisen laatunsa perusteella.  88

Kevään tervetuliaiset: tähtiä Bordeaux'sta

flight 1 Chateau Palmer 1966 Flightin kummankin viinin väri on tummahkon punainen, reunalta aivan kevyesti vaalentuva. Tämän ensimmäisen viehättävässä ja detaljikkaassa tuoksussa on luumua, voita, lyijykynää, seetripuuta ja toffeeta - hiukan robustimpana kokonaisuutena kuin viereisessä viinissä. Maussa on mustetta, luumua ja mustaherukkaa. Tanniinit tuntuvat nuorekkailta, mutta viinin tasapaino on siitä huolimatta moitteeton. Upea viini, mutta ilman wow-faktoria, joka tekisi tästä suuren. Tämä pullollinen oli paikan päällä 2002 uudelleen korkitettu.  95 Chateau Palmer 1970 Tämän viinin kauniin tasapainoisessa tuoksussa on tupakkaa, tiiltä ja mustaherukoita. Maku on selvästi tiukempi ja tanniinisempi kuin viereisessä, sävyinä on salmiakkia ja seetripuuta. Mukaan tulee pian myös jonkinlaista vihreyttä tai ruohon sävyä, joka jonkin verran himmentää viinin muuten miellyttävää kokonaisvaikutelmaa. 93 --- flight 2 Chateau Ducru-Beaucaillou 1961 Tämän viinin väri