Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2012.

Lafitea piiloon

Sorruin, ja pari pulloa 2008 Chateau Lafite Rothschildia löysi kaapistani itselleen uuden piilon. Ei aavistustakaan, mitä näillä tehdään ja koska. Aika näyttänee.

Taittinger Folies de la Marquetterie

Viinin tuoksu on miellyttävän klassinen, pinot dominoi siinä enemmän kuin rypälesuhteen perusteella voisi arvailla (PN 55 %, CH 45 %). Punainen omena on sen hallitsevin elementti, mutta lisänä sitä mukavasti syventää maitosuklaa ja kevyt paahteisyys. Maustakin löytyy samaa omenaa, mutta suussa se jää pahasti kirpeän greippisyyden jalkoihin, joka varsinkin vasta-avatussa pullosta tuntuu suorastaan kitkerältä. Kun viini saa ilmaa, se pyöristyy selvästi ja sävyttyy kookoksella. Vaikka nuoruus ja kirpeys ovat toisenakin päivänä tallella, on epämiellyttävä kitkeryys onneksi jo hävinnyt ja jonkinlainen tasapaino löytynyt. Folies on Taittingerin maltillisina määrinä tuotettu palstasamppanja ilman vuosikertamerkintää, vaikka viini on silti ilmeisesti pitkälti yhden vuoden tuotos kerrallaan. Ainakin tämän pullollisen kohdalla vuosikertatieto olisi voinut kannustaa lisäkellarointiin, sillä nyt viini oli turhan nuori kunnolla nautittavaksi. Jo pari vuotta kellaria voisi saada ihmeitä aikaan,

Pierre Péters Les Chétillons 2004

Pullo Petersin Chétillonsin uusinta vuosikertaa ei kauan ehtinyt kaapissa hapantua  –  sitä oli päästävä maistamaan niin pian kuin mahdollista. Viinin tuoksu on heti avattaessa yllättävänkin paahteinen ja sitä sävyttää  hasselpähkinä, lilja ja ripaus vaniljaa. Maussa hallitsevat greippi ja vihreä omena, viinin mineraalinen hapokkuus on tiukkaa mutta tyylikästä eikä ollenkaan päällekäyvää. Pitkässä jälkimaussa korostuu hienosti viinin mehukas, sileä hedelmäisyys. Vuoden sisällä olen maistanut kolme vuosikertaa Chétillonsia, tämä 2004 ( 92 ) on hapokkaampi ja mineraalisempi kuin 2000 ( 92 ) tai 2002 ( 93 ), ei niin kypsän hedelmäinen kuin -00 eikä niin raamikas kuin -02. Tekisi mieli sanoa, että 2004:sta puuttuu se pieni ekstra, mitä vuosikerrassa 2002 on, mutta voi olla, että tämä aavistus johtuu vain viinien ikäerosta. Joka tapauksessa 2000 on näistä kolmesta selvästi kypsin ja sekä 2002 että 2004 hyötyvät vielä vuosien kellaroinnista  –  vain aika näyttää kuinka suuria niistä lopul