Pullollisia

Dom Perignon 2008 Tuoksu on mukavan tasapainoinen ja hedelmäisiä piirteitä erottuu nuoresta iästä huolimatta mukavasti: vihreää omenaa, tuoretta mangoa ja suhteellisen kypsän sävyistä sitruunaa. Rinnalla on voita, kermaa ja kokonaisuuden päällä hentona verhona erottuvaa kahvin ja ruutisavun reduktiivista sävyä. Maussa tuntuu viinin vuosikerran mukainen tukeva, kauniin kypsä hedelmäisyys ja toisaalta nuoren iän mukainen tiukka sitruunaisuus: ananasta, mangoa ja maukasta omenaa. Pitkässä jälkimaussa on greipin ja sitruunankuoren vahva mutta lempeän hapokas ote. Tyylikäs ja potentiaalinen nuori huippusamppanja, joka on toki vielä turhan nuori, mutta jonka nauttiminen ei hedelmän hyvän kypsyyden vuoksi tunnu ollenkaan pahalta jo nyt. 93 Alfred Gratien Cuvée Paradis Tämä ulkoasun perusteella 2000-luvun pullollinen ei avatessa juuri pihahda, vaan on tuntemattomasta syystä ikäisekseen ihan liian tumma väriltään ja siten melko pahasti oksidoitunut. - Charles Heidsieck Brut R...

Gosset Grande Réserve Brut magnum Tuoksusta erottuu ripaus ruutisavun reduktiivista sävyä sitruunan ja vihreän omenan, sekä vielä kunnolla kypsymättömän ananaksen terävähköjen aromien rinnalla. Viinin lämmetessä mukaan ilmaantuu pyöristävä häivähdys kermatoffeeta. Maussa on mukavasti tuoksua kypsempää sitruunaa ja mehukkaampaa omenaa, sekä hieman voilla leivottujen pikkuleipien sävyä. Maukasta ja laadukkaaksi nv-samppanjaksikin varsin pitkää jälkimakua tahdittaa Gosset'lle tyypillinen jäntevä, tiukan sitruunainen hapokkuus. Raikas ja puhdaspiirteinen viini varsinkin näin magnumista maistettuna. 90 Philipponnat Grand Blanc Extra-Brut 2008 Korkinvaihto 3/2018, dosage 4,5 g/l. Keveäpiirteisessä tuoksussa on sitruunaa, voita, limen kuoren pirteää sävyä ja hieman raikasta hunajaisuutta. Tuoreen nuorekkaassa maussa on eniten sitruunaa ja vihreää omenaa, mutta myös ripaus hunajaisen kypsää mangon sävyttämää trooppista hedelmää. Jälkimaussa tuntuu tiukahko hapokkuus limen ja g...

Michel Arnould Mémoire de Vignes 2008 Tuoksu on tässä yllättävänkin kukkainen ja avoin, mutta samalla hienon tyylikäs: ensimmäinen ajatus tästä viljelijätekijänsä huippuviinistä (vaikka en tätä sokkona juonutkaan) oli ennemmin mallia nuori Bollingerin Grande Année tai Clos des Goisses, kuin jotain robustimpaa Selossen tai Egly-Ouriet'n tyyliin. Aromeina on punaista omenaa, kanelia ja kermatoffeeta sekä häivähdys ruutia. Maku on siisti ja tyylikäs: mehukasta sitruunaa, tuoreiden omenien ja ananasten sävyä ja miellyttävää mineraalisuutta. Karpalon hienoisesti sävyttämä hapokkuus on vahvaa ja tiukkaa, mutta runsas hedelmäisyys riittää sille helposti vastinpariksi - kerrassaan hieno nuori viini. 93 Deutz Cuvée William Deutz 1988 Tässä viinissä on hyvät kuplat, väri on jonkin verran tummentuneen keltainen. Tuoksussa on paahteisuutta, nugaata, runsaasti voita ja sen rinnalla jopa ripaus vaniljaa. Hedelmäsävyt ovat selvästä kypsyydestä huolimatta raikkaita: hunajamelonia, ome...

Pierre Gimonnet Special Club de Collection 2008 Nuorekkaan tiiviissä ja siten aluksi hieman varautuneessa tuoksussa on limen kuorta, tuoretta vihreää omenaa, hasselpähkinää ja briossia. Maku on tuhdisti mineraalinen ja tiukasti sitruunainen - lisävuosien myötä varmasti avautuvasta runsaasta omenaisuudesta on esillä nyt vasta päällimmäisin, tiukin ja hapokkain osuus. Jykevä mutta silti kohtuullisen lempeä sitruunaisuus maistuu suussa pitkään. Tässä viinissä on puhdaspiirteisyyttä ja tyylikkyyttä jo nyt, sekä paljon kypsytyspotentiaalia tuleville vuosille. 91 Veuve Clicquot La Grande Dame 1996 Hienovireisessä tuoksussa on mangoa ja ananasta sekä kypsähköä sitruunaa. Lisänä on vielä paahtovanukasta, saksanpähkinän sävyä ja kevyen kahvin aromin sävyttämää melko runsasta paahteisuutta. Maussa on jonkin verran kypsää paahdetun sokerin sävyä, joka vasta-avatusta pullosta tuntuu jopa hiukan oksidoituneelta, mutta tuulettuu onneksi pian pois. Rinnalla hedelmäsävynä erottuu lähi...

Deutz 2008 Rosé Tuoksu on tässä hennosti hiivaleipäinen, marjaisina aromeina on hiukan vadelmaa ja ripaus metsämansikkaa. Lisänä on vielä mukavaa päättäväistä paahteisuutta, muuten sävyt eivät ole vielä kovinkaan voimakkaita. Maku on näin nuoreksi viiniksi miellyttävä ja aika kivassa tasapainossa: tässä on selvä punaisen omenan ja cantaloupemelonin sävyttämä hedelmäinen komponentti, jonka rinnalla erottuu vadelmaa ja punaisia herukoita. Hapokkuus on tasaista ja vahvaa ilman sanottavaa kirpeyttä. Tämä on oikein miellyttävästi juotava viini, vaikka tuoksu onkin varmasti nuoruudesta johtuen vaisuhko. Rakennetta ja kypsytyspotentiaalia on kuitenkin selvästi saman viinin edellisiä vuosikertoja -05 ja -06 enemmän. 88 Leclerc Briant Rubis de Noirs Brut Millésime 2004 Tämä viini on rosésamppanjaksi äärimmäisen värinen: erittäin tumman mansikanpunainen aavistuksen kupariin vivahtaen. Tuoksussa on lähes ylikypsän tuntuista, hillomaista mansikkaa, viikunaa ja puolukkaa, lisänä jopa h...

Varsinaiset kekkeriviinit maisteltiin 2-3 viinin erissä, itselleni viinit olivat yhtä lukuun ottamatta etukäteen tiedossa, mutta enin osa muista juojista sai lasit eteensä täysin sokkona. Alun aperitiivikortti oli sentään avoin, jo etiketin perusteella kyseisen vuosikerrattoman viinin ei aivan tuoreinta painosta: Mumm de Cramant Tuoksussa on kypsähköä sitruunaa, kepeän tyylikästä paahteisuutta, kevyesti kermaa ja aavistus ananasta.  Maussa jatkuu keveähkö mutta nautittavan tuntuinen yleistuntuma: raikasta vihreää omenaa, greippiäkin. Hapokkuus on aika vahvasti läsnä varsinkin jälkimaun alussa, joka tuntuu hiukan kirpeältä. Jälkimaku kantaa kuitenkin pitkään ja pyöristyy suussa lempeämmäksi jättäen jäljelle kevyen hunajaisuuden tunteen: kaikkiaan maukas ja tyylikäs viini! Maku tuntuu tuoreemmalta kuin tuoksu, tämän perusteella veikkaisin pohjaviini(e)n tulevan 90-luvun lopusta tai 2000-luvun alusta. Näitä avattiin kaksi pulloa, ja kummatkin olivat hyvin samaa tyyliä ja...

Tämän viinin tuoksu on jonkin verran paahteinen, muuten lähinnä sitruunaisten ja omenaisten sävyjen rinnalla. Aromimaailmaa leimaava tietynlainen vihreä kypsymättömyys ei häviä viinin avautuessa lasissa, mutta toisaalta rakenne pysyy hyvin kasassa lämpenemisestä huolimatta. Maussa on raikkaasti sitruunaa, greippiä ja myös ripaus omenaista kypsyyttä cantaloupemelonin trooppisen häivähdyksen kera. Jälkimaku on nuorekkaan tiukka, mutta ei kirpeä vaan suhteellisen miellyttävän sitruunainen. Tässä on varmasti potentiaalia kypsytykseen, mutta ehkä olisin vuosikerta huomioiden odottanut ripauksen enemmän jo tässä vaiheessa - kolmas maistamani viini tältä viljelijältä, eikä vieläkään sellainen, josta olisin aivan varauksettomasti innostunut. 87

Jalkapallon MM-kisat ottivat oman aikansa samppanjankin kustannuksella, vaikka muutamia kepeitä kisajuomia kevein muistiinpanoin tulikin toki nautittua. Deutz 2002 Tuoksussa on sitruunaa, hivenen tuoretta herkkusientä ja nuorehkoa vihreää omenaa. Maussa keskeisimmät aromit ovat kirpeähkö omena ja sitruunankuori: kokonaisuus tuntuu hivenen raskaalta ja vaikutelma on varsinkin alkuun itse asiassa jopa vähän tunkkainen. Hapokkuus on kuitenkin lupaavan runsasta, ja lisäksi ilmaa saadessaan viini paranee aivan selvästi. Kypsytyspotentiaalia siis varmasti on, mutta en silti usko, että aikakaan tuo tähän huippusekoitus Cuvée William Deutzin tapaista tasapainoa (tästä -02 on toki käsittääkseni edelleen julkaisematta) tai aiemmin arvioidun Amour de Deutzin kaltaista trooppista hedelmäisyyttä ja sädehtivää tyylikkyyttä . 87 Pol Roger Extra Cuvée de Réserve Brut Pol Rogerin vakiosamppanja on minusta yksi luotettavimmista ja ennen kaikkea kypsytyspotentiaalisimmista luokassaan. ...

Aiemmin käymättömän ravintolan viinilistalta löytyi tämä maistamaton, aiemmin kehumani sokerilisäyksettömän samppanjan punainen sisarviini. Varsinkin chardonnayvetoisten viljelijäsamppanjoiden osalta voisi pitää melkein peukalosääntönä, että ainakin vakiokategorian viineissä rosé-versio on aina valkoista huonompaa ja toisinaan tasoero on jopa hämmästyttävän suuri. Siksi olikin ilahduttava huomata, että Tarlantilla kummatkin viinit ovat väristä riippumatta aivan yhtä nautittavia. Tuoksussa on rosésamppanjalle perinteisiä mansikan ja vadelman sävyjä, sekä vielä eksoottisempi, persikkainen vivahde. Maku on sokerilisäyksettömäksi vakiosamppanjaksi suorastaan muhkea mansikalta ja vihreältä omenalta maistuen. Lämmetessä mukaan tulee vielä kirsikkaa, ja tuhti mutta tyylipuhdas eikä yhtään hapan tai kitkerä hapokkuus viimeistelee hienon kokonaisuuden. Tämä viini kertoo tyylikkäällä tavalla sekä Tarlantin timanttisesta viinintekotaidosta että vuosikerran 2008 upeasta tulevaisuudesta. 88 ...

Jacques Selosse Millésime 2002 Vuosikertaa 2002 on tehty maltilliset 3600 pulloa, eli mistään tusinatavarasta ei ole Selossen vuosikertaviinienkään kohdalla kysymys; nyt korkatun pullollisen korkki on vaihdettu 23/2/2012. Tämän tuoksu on suhteellisen voimakas, ja siinä on ananasta, päärynää, tuoretta hunajamelonia, inkivääriä sekä vaniljaa siloiteltuna ja raikasta hedelmäisyyttä kauniisti säestävänä komponenttina.  Suussa tuntuu selvä limen kirpeys, mutta toki myös ananas ja punainen omena ovat sen rinnalla vähintään tasavahvoina elementteinä. Lämmetessä mukaan makuun tulee myös keltaista luumua, hentoa hunajaisuutta sekä tammen tuntua kevyen vaniljaisen vivahteen muodossa; lisäksi sävyiltään yllättävän punainen jälkimaku kantaa viiniä pitkään suussa. Minusta tämä on ikäisekseen jo nyt suhteellisen hyvin juotavissa, mutta tietynlainen yksiulotteisuus erityisesti maussa kertoo nuoruudesta ja toisaalta myös kypsytyspotentiaalista. Tästä tulee vuosien saatossa mitä luul...

Sunnuntai-illan minipruuvissa laitettiin vastakkain viljelijäsamppanjoiden elävän legendan, Selossen, perussekoitus ja Ecueilin kylän nousevan tähden, Savartin, tuore huippuvuoden huippuviini. Jacques Selosse Initial Korkinvaihdon ajankohdaksi on tässä pullossa merkitty heinäkuu 2012, viini on kolmen perättäisen vuosikerran sekoitus ja sitä kypsytetään vähintään 3 vuotta - tämä lienee siis hyvinkin jostain vuosikerran 2008 ympäriltä. Tuoksu on selossemaisen runsas ja siinä on ananasta, toffeeta, kanelia, jasmiininkukkia sekä vähän voitakin. Maussa on lämmintä sitruunaa, runsasta omenaa, yrttisyyttä, sekä tuoksua seuraillen pyöreän mehukasta ananasta. Lämmetessään viini pyöristyy vielä lisää: hienointa tässä viinissä on ilman muuta ikään nähden voimakkaat, tunnistettavan selossemaiset sävyt ja suussa juuri sopivalta tuntuva, hienon tasapainoinen hapokkuus. Selosse on, kuten tuttua, lähes aina huomattavan hyvää ja nuorenakin nautittavaa jo näin lähtötasollaan. 92  Sa...