Siirry pääsisältöön

Selossea Sinnessä: ensimmäinen erä

Jacques Selosse Initial

Ennen kuin varsinaisia aarteita aletaan kantaa pöytään, asetetaan illan askelmerkit kohdalleen Selossen perusviinillä eli Initialilla. Tämän pullon korkki on on vaihdettu 13/5/2011, viini on siis pyöreästi vuoden vanhempaa kuin parisen kuukautta sitten maistettu pullollinen. Tuoksussa on yrttejä, inkivääriä ja voita - selossemaiset oksidatiiviset piirteet ovat lisänä läsnä vain hyvin kevyinä. Maku on raikkaan omenainen, sen rinnalla on sitruunan kuorta ja kevyt tammen sävy. Kokonaisuus on melko kirpeä ja hapokas, tämä tuntuu hiukan kevyemmältä kuin vuoden 2012 versio, eikä tasapaino ole ainakaan tällä hetkellä aivan yhtä hyvä. 91

Jacques Selosse Les Chantereines (Avize)




Tämä Selossen kotikylän, Avizen, viini on yhdessä Cramantin Chemin de Châlonsin kanssa lieux dits -kuusikon harvinaisin - minimaalinen tuotantomäärä on lähteestä riippuen 600 pullon tai yhden "tynnyrillisen" luokkaa per vuosi. Korkki on vaihdettu 9/5/2012, joka vuosikerraksi käännettynä tarkoittanee tässä vuotta 2004 tai vuosien 2004 ja 2005 yhdistelmää. Jatkossa tämä, kuten muutkin tarhaviinit, on tarkoitus tuottaa soleramenetelmällä tuorein vuosikerta joukon jatkoksi tynnyriin lisäämällä.

Tuoksu on tässä jopa yllättävän voimakas, hallitsevimmat elementit ovat salmiakin ja aniksen aromit miltei ylikypsän tuntuiseen ananaksen sävyyn yhdistettyinä. Viinin hiljalleen lämmetessä rinnalle ilmaantuu tumman leivän paahteista kuorta,  parafiinia ja lähinnä kantarellin mieleen tuova sienimäinen vivahdus.

Viinin suutuntuma on pehmeän samettinen ja makupaletti on sekin kaunis: limeä, vaniljaa, tryffelin sävyä ja nuorta, vihreää omenaisuutta. Hapokkuus on nuorta ja tiukkaa, mutta ei silti mitenkään päällekäyvää, ja lisäksi ilmaantuminen ja hetken odottelu lasissa pehmentää sitä mukavasti vielä lisää. Jälkimaku on toki todella pitkä, kirpeän limen kevyesti sävyttämä - tätä voisi ja pitäisi kypsyttää vuosikaupalla. Tästä huolimatta kuta kuinkin suurten odotusten mukainen eli kerrassaan mahtava viini jo nyt! 95


Jacques Selosse Chemin de Châlons (Cramant)




Korkinvaihdon ajankohta on tässäkin 9/5/2012, joten vuosikerta tai niiden kombinaatio lienee yhteneväinen Avize-sisaruksen kanssa ja viinin harvinaisuusastekin on siis samaa luokkaa. Keskeiset yhtäläisyydet loppuvat siihen, sillä viinit ovat keskenään aivan erilaiset - ja samalla varsinkin juuri Chemin de Châlons on minusta tyylillisesti erittäin omalle kylälleen tyypillinen.

Tämän tuoksu on todella hienovireinen, ja varsinkin alkuun kukkaissävyjen täyttämä: aistihavainnot tuovat mieleen jasmiinin ja ruusun terälehdet. Hiljalleen mukaan hiipii vihreää omenaa, kurkkua, ja lopulta aromit taittuvat tyylikkään bourbon-vaniljan ja akaasiahunajan pehmeisiin sävyisiin.

Maku on samanaikaisesti todella mehukas ja hengästyttävän elegantti: hapokkuus on suuntäyttävää, mutta silti siloitellun pehmeää, ikäisekseen suorastaan hämmentävän hienolla tavalla. Omena-aromit tuntuvat höyhenenkeveiltä, niiden rinnalla on hienoa sitruunaa, kermaista toffeeta ja kruununa ripaus tryffeliä.  Huolimatta viinin näennäisestä keveydestä, sen kaikki sävyt jäävät pitkiksi ajoiksi kielelle viipyilemään. Tämä on hienovireisin ja puhdaspiirteisin kaikista illan viineistä, ja huolimatta epä-selossemaisuudestaan, nykykunnossaan mielestäni myös paras. Koska nektari on jo tässä iässä näin huippuunsa viritettyä, jään miettimään ainoastaan sitä, mahtaisinko pitää tästä vanhempana enää yhtään enempää? 97 

Jacques Selosse Les Carelles (Mesnil)

Carellesin korkki on vaihdettu 25/4/2012. Tuoksu on voimakas, siinä on tuhdisti ananasta, kermaa ja voita. Näiden pyöreiden sävyjen rinnalla erottuu heikompana jopa tupakkaisen paahtunut aromi sekä myös aavistuksen vihreä, parsamainen vivahde.

Runsas omenaisuus on maun keskeinen hedelmäsävy, sen ohella siinä on paahdettuja pähkinöitä, savua ja tuoreen korianterin mieleen tuovaa yrttisyyttä. Selossen oksidatiivinen solera-tyyli on varsinkin maussa hyvin leimallisesti läsnä ja tammi tuntuu koko kolmikosta kaikista selvimmin - tämä on näistä viineistä selvästi rotevin ja raskain. Viinin hapokkuus on kuitenkin aika kirpeää, ja kokonaisuutena tämä tuntuu hiukan keskeneräiseltä ja huonossa vaiheessa olevalta juuri nyt. Tarvitsisi siis ilman muuta lisäkypsytystä, potentiaalia ja tavaraa riittää kyllä runsain mitoin. 93


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Launois BdB 1959 ja pari tavallisempaa

Launois Frères Le Mesnil-sur-Oger Premier Cru Vintage 1959 Launoisin puhdas Mesnil-viini ajalta, jolloin kylällä ei vielä ollut grand cru -statusta. Viinissä ei enää erotu lasissa näkyviä kuplia; kultaisessa värissä on häivähdys vaalean oranssia sävyä. Pullollinen vaikuttaa joka tapauksessa olevan ihan kohtuullisessa kunnossa: tuoksussa on jonkin verran rusinaista oksidoitumisen sävyä, mutta myös mukavasti hunajaa, ylikypsää omenaa, paahdettua sokeria ja voita.

Maussa on toffeen rinnalla vielä hedelmää omenan sekä päärynän sävyissä, ja hapokkuus on varsin hyvässä tasapainossa sen rinnalla. Tätä pullollista selvästi vanhempi päivänsankari (90 vuotta) erottui edukseen suhteessa vielä nuorekkaammalla olemuksellaan, mutta kaikin puolin melko virkeä oli ilahduttavasti myös viinikin. 90
Piper-Heidsieck Essentiel Cuvée Réservée Extra Brut Piperin pykälää parempi ja vähädosageisempi vakiosamppanja, etikettitietojen mukaan cuvée L2H, pohjavuosikerta 2012 + 18 % réserve-viinejä, korkinvaihto 6…

Vieraana syntymäpäiväpruuvissa: mm. DRC La Tâche 2006, Rene Engel Grands Echezeaux 1983 ja Bollinger VVF 1998

Mainio maaliskuinen ilta vieraana -83-mallisia syntymäpäiviä juhlistamassa. Viinilista (ja viinien järjestys) oli suurimmaksi osaksi etukäteen tiedossa, mutta muutama mukava sokkokin mahtui joukkoon.

Lanson Black Label (80-luvulta?) Sokkona tarjoillussa lämmittelyviinissä on kullankeltainen väri ja jonkin verran kuplia. Hillityn tasapainoisesta tuoksusta erottuu paahdettua sokeria, melko vahvaa punasävyistä omenaa ja kypsää ananasta. Kokonaisuutta monipuolistaa vielä ripaukset hasselpähkinää ja jouluista mausteisuutta, toisaalta mukana on myös aivan aavistus jonkinasteista alkavan oksidoitumisen tuntua.
Maussa on aika mukavasti hedelmää: omenaa, omenan kuorta ja kypsähköä sitruunaa. Makeus on hyvin balanssissa ja viinissä on oikein sopivan tuntuinen hapokkuus. Maukas, kypsä kokonaisuus, vaikka konsentraatiota aivan huippuviiniksi kyllä uupuukin. Veikkasin identiteetiksi välivuoden domppaa 90-luvun alusta tai Moëtin hyvää vuosikertaviiniä samalta aikakaudelta. Olikin kuitenkin hyvässä…

Jouluaattona samppanjaa: mm. Roederer Rosé 2008, Dom Ruinart Rosé 1996 ja Selosse Le Bout du Clos

Gosset Grande Réserve Brut magnum Tuoksusta erottuu ripaus ruutisavun reduktiivista sävyä sitruunan ja vihreän omenan, sekä vielä kunnolla kypsymättömän ananaksen terävähköjen aromien rinnalla. Viinin lämmetessä mukaan ilmaantuu pyöristävä häivähdys kermatoffeeta.

Maussa on mukavasti tuoksua kypsempää sitruunaa ja mehukkaampaa omenaa, sekä hieman voilla leivottujen pikkuleipien sävyä. Maukasta ja laadukkaaksi nv-samppanjaksikin varsin pitkää jälkimakua tahdittaa Gosset'lle tyypillinen jäntevä, tiukan sitruunainen hapokkuus. Raikas ja puhdaspiirteinen viini varsinkin näin magnumista maistettuna. 90
Philipponnat Grand Blanc Extra-Brut 2008 Korkinvaihto 3/2018, dosage 4,5 g/l. Keveäpiirteisessä tuoksussa on sitruunaa, voita, limen kuoren pirteää sävyä ja hieman raikasta hunajaisuutta. Tuoreen nuorekkaassa maussa on eniten sitruunaa ja vihreää omenaa, mutta myös ripaus hunajaisen kypsää mangon sävyttämää trooppista hedelmää. Jälkimaussa tuntuu tiukahko hapokkuus limen ja greipin kyyd…