Siirry pääsisältöön

Selossea Sinnessä: jälkkärit

Kracher Trockenbeerenauslese No. 7 Rosenmuskateller Nouvelle Vague 2009




Tämän tuoksussa on persikkaa, hillottua mansikkaa, papaijaa ja banaania - kokonaisuus on suorastaan yltäkylläisen runsas. Maussa on sokeroituja vadelmia, persikkaa ja hunajaa; jälkimaussa tuntuu vielä hennon petrolinen ja kevyesti mausteinen häivähdys. Jäännössokeria on tässä peräti 227 g/l, ja erityisesti siihen nähden viini on minusta hämmästyttävän tyylikäs: runsas ja puhdas hedelmäisyys pitää sokerisen makeuden hienosti aisoissa. Tätä voisi mielellään juoda joskus toistekin. 93

Romate Old & Plus Pedro Ximénez




Tämä sherry sopi ihan mainiosti tuhdin suklaisen jälkiruuan kanssa ja oli sinänsä hauska maistaa, tämän tyyppisiä viinejä kun en omin päin oikeastaan koskaan juo. Makean, rusinakeittomaisen juoman tyyli ei tosiaan ole omaan makuuni, enkä tällaista osaa oikein arvioidakaan - epäilemättä silti laatutuote omassa kategoriassaan.

Jacques Selosse Il Était une Fois




Illan viimeisenä pullona avattiin todellinen kuriositeetti, Selossen ratafia-tyyliin valmistettu 15-prosenttinen makea likööri. En oikein osannut odottaa tältä muuta kuin erikoisuusarvoa, joten sitä hienompaa olikin, että viini osoittautui paljon suuremmaksi kuin sen osaksi ladatut odotukset.

Tuoksussa on vaniljaa, valkoista suklaata, appelsiinia ja pomeranssin kuorta. Suussa tuntuu sekä runsas hedelmäisyys että hieno hapokkuus: tässä on raikasta appelsiinia, kaurapikkuleipiä, kevyesti nugaata sekä hauskasti erikoinen, merellinen simpukan kuorien sävy. Viini ei ole yhtään ylitsepursuavasti makea, eikä alkoholi toisaalta erotu tai häiritse millään tavalla. Ainakin loppuillasta tuntui siltä, että tätä olisi voinut juoda pienen lasillisen sijaan vaikka koko pullollisenkin - todella hyvää ja varmasti paras koskaan maistamani tällä tyylillä tehty viini. 94


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Joulupäivän burgundit: Sirugue, Mugnier ja Faiveley

Domaine Robert Sirugue Vosne-Romanée Premier Cru Les Petits Monts 2005 Dekantoitu reilu tunti ennen maistamista. Lämpimässä, muhkean tuntuisessa tuoksussa on kypsiä kirsikoita, hieman vadelmaa ja boysenmarjaa sekä kokonaisuuteen sopivaa mineraalisuutta. Maku on roteva, voimakkaasti tumman marjainen, lisänä männynneulasten ja lakritsijuuren sävyä. Jälkimaku on jykevä, siinä on sekä hapokkuutta että aika runsaasti tanniinia: tätä voisi ja nautittavuuden kannalta kannattaisikin kypsyttää vielä 5-10 vuotta lisää - mainio viini, jolla on varmasti vielä nykyhetkeä parempi tulevaisuus. 91
Jacques-Frédéric Mugnier Chambolle-Musigny 2010 Dekantoitu pari tuntia ennen maistamista. Väri on selvästi vaaleamman punainen ja reunoilta värittömämpi kuin edellisessä viinissä. Tuoksu on viettelevämpi ja kukkaisempi: parfyymistä kirsikkaa, kypsää mansikkaa, orkidean sävyä ja ripaus maanläheistä mullan lämmintä tuntua.

Maussa on makeaa mansikkaisuutta ja sen rinnalla kokonaisuutta mukavasti syventävää, k…

Jouluaaton viinit: mm. Krug Rosé ja Clicquot La Grande Dame 1990

Henriot 1996
Väri on kullankeltainen ja kuplat ikään nähden suhteellisen rauhalliset. Tuoksussa on melko voimakkaasti toffeeta, hieman kypsää sitruunaa ja voin sekä hasselpähkinöiden sävyä. Maku ei ole kovin runsas tai kovin hedelmäinen, sävyinä erottuu lähinnä kevyttä omenaisuutta ja sitä hieman reilummin sitruunaa. Jälkimaun terävähkön hapokkuuden rinnalla tuntuu vieno oksidoitumisen sävy. Oikein asiallisesti juotava viini, mutta kuitenkin selvästi heikompi kuin parhaat pullolliset monista aiemmin juoduista: olisikohan niin, että ainakin normipullot tällä vanhanmallisella etiketillä (=uudempia aiempi korkinvaihto?) olisi jo muutenkin syytä juoda suhteellisen pian pois? 89


Charles Heidsieck Brut Réserve Takaetiketin mukaan laitettu kellariin 2008 ja korkki vaihdettu 2016, joten pohjavuosikerta/-sato lienee tässä 2007. Raikas tuoksu on sopiva yhdistelmä paahdetta, vihreää omenaa, karambolaa ja sitruunaruohoa. Makukin on miellyttävän pyöreä: sitruunaa ja vihreää omenaa, hieman kanelin …

Red Burgundy & Pinot noir: suuret viinit, mm. Rousseau, Ponsot ja Clair-Daü

Domaine Armand Rousseau Gevrey-Chambertin 1er Cru Clos St. Jacques 1993
Tämän viinin koko olemus huokuu grand cru -tason syvyyttä, vaikka etiketin paljastuttua käykin ilmi, ettei kyseessä edes ole virallinen GC, vaan huipputason ja -vuoden premier cru Rousseaun kolmostähden eli CSJ:n muodossa. Upean tuoksun ensimmäisessä kerroksessa on vahvaa kypsää marjaisuutta mustikoiden ja boysenmarjojen sävyissä. Toisessa aallossa erottuu lehtikariketta ja kiehtovaa rakuunan aromia - sekä tuoksun että maun yrttisävyt ovat tämän viinin kenties selkein ero viereisessä lasissa olevaan Chambertiniin verrattuna.
Maku on samanaikaisesti voimakas ja tyylikäs: punaista hedelmää, yrttejä ja ripaus eukalyptusta. Tässä viinissä on melko lailla hapokkuutta ja siinä rinnalla pitkän jälkimaun ohessa myös jonkin verran tanniinia. Niinpä luulen, että tämä viini voisi lisäkellaroinnilla vielä kehittyä ripauksen lisää. Nuorekkaan oloinen, sopivasti särmikäs ja siltikin kokonaisuutena häkellyttävän hienossa tasapa…