Siirry pääsisältöön

Selossea Sinnessä: punaiset

Jacques Selosse La Côte Faron (Aÿ)

Tämän pullon korkki on vaihdettu 21/2/2011, kyseessä on siis ex-Contrasten vuotta nuorempi painos verrattuna reilu vuosi sitten maistamaani - tästä huolimatta viinin kaikki säväyttävät ominaisuudet ovat suurin piirtein ennallaan. Sävykkäässä tuoksussa on ainakin kanelia, vaniljapullaa, appelsiinia ja mangoa. Maku on todella runsas ja kypsän hedelmäisyyden täyttämä: punaista omenaa ja luumua verhottuna täyteläiseen hunajaisuuteen ja säestettynä sopivan tuhdilla hapokkuudella, joka saattelee hienosti pitkää jälkimakua. Minusta tämä viini on aivan kypsä juotavaksi - potentiaali on tässä ja nyt! Kirkkaamman hedelmäinen, mutta ei ehkä aivan niin persoonallinen kuin viime kerralla. 95

Jacques Selosse Sous le Mont (Mareuil-sur-Aÿ)




Sous le Mont -palsta sijaitsee Mareuil-sur-Aÿ:n kylässä samalla kukkulalla Philipponnatin kuuluisan Clos des Goisses -palstan kanssa. Tämä on siis Selossen palstaviinikuusikon ainoa luokitukseltaan premier cru -tasoisen kylän viini (laatu ei Mareuilin tapauksessa tietenkään häviä grand crulle yhtään). Korkki on vaihdettu 25/1/2012, ja hieman poikkeavien lähtökohtien ohella tämä erottuu joukosta persoonallisella ja punaisen kolmikon runsaimmalla tuoksullaan. Siinä on inkivääriä, sitruunaruohoa, punaista omenaa, lakritsia, piikiveä ja hienoa mineraalisuutta.

Maun kypsin sävy on hennohko ananas, muut elementit kuten sitruunan kuori, lime ja karpalo, ovat selvästi nuorempia ja kirpeämpiä. Hapokkuus on samalla tavalla tiukkaa ja varsin kirpeää. Tätä viiniä pitäisi kypsyttää lisää, sillä potentiaalia tuntuu olevan yllin kyllin. Tuoksu on jo kertakaikkisen hieno, mutta maku vielä melko yksioikoinen ja kirpeä - kokonaisuus on silti kiehtova näinkin ja pisteet sen mukaiset! 94

Jacques Selosse Le Bout du Clos (Ambonnay)




Pullollisen korkki on vaihdettu 13/1/2012, ja vaikka Ambonnayn kylä onkin tunnettu nimenomaan pinot noirista, kasvaa tällä Selossen palstalla myös hieman chardonnayta. Nämä valkoiset rypäleet ovat siten myös mukana tässä solerassa. Tuoksu avautuu varsin hunajaisena, sen muita piirteitä ovat tuore cantaloupemeloni, punainen omena, toffee ja häivähdys kermaa sen rinnalla. Huolimatta suhteellisen mukavasti kypsyneistä aromeista, tuntuu tämä rinnakkain vertailtaessa pirteämmältä ja raikkaammalta kuin Côte Faron.

Maku on mehukas, sileän omenainen, lisänä on tuoksusta tuttua hunajaista melonia sekä mangoa, ja pitkässä jälkimaussa tuntuu vielä tuttu ananaksen sävy. Kun viini lämpenee lasissa, selosselle tyypilliset oksidatiiviset soleran ja tammikypsytyksen aikaansaamat sävyt tulevat enemmän esille. Tämä viini paranee lisäkypsytyksen myötä takuuvarmasti, mutta on melkeinpä syntisen hyvää jo nyt. 96


Jacques Selosse Rosé




Tämän 27/4/2011 korkkiaan vaihtaneen viinin tuoksu on täysin toista maata kuin palstaviinien: Paahteisuutta on hyvin runsaasti, lähes palaneen sävyyn saakka. Lisänä on saksanpähkinää, karviaista, ruutia ja steariinia. Makumaailmaltaan tämän tunnistaa punaisen marjaisuuden ja kirsikoiden sävyttämänä roséeksi, mutta niitä enemmän tässäkin on ananasta ja hapokasta omenaa, sekä lisänä vielä mukava herkkusienen sävy. Tämä on todella viinillinen, tuhdin hapokas rosé, jonka väri ei ainakaan lasissa vertailtuna kovin paljon poikkea rinnalla olevista pinot noir -viineistä. Mainio viini, mutta ainakin tällä kertaa silti luokkaa palstaviinejä keveämpi. 93

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Joulupäivän burgundit: Sirugue, Mugnier ja Faiveley

Domaine Robert Sirugue Vosne-Romanée Premier Cru Les Petits Monts 2005 Dekantoitu reilu tunti ennen maistamista. Lämpimässä, muhkean tuntuisessa tuoksussa on kypsiä kirsikoita, hieman vadelmaa ja boysenmarjaa sekä kokonaisuuteen sopivaa mineraalisuutta. Maku on roteva, voimakkaasti tumman marjainen, lisänä männynneulasten ja lakritsijuuren sävyä. Jälkimaku on jykevä, siinä on sekä hapokkuutta että aika runsaasti tanniinia: tätä voisi ja nautittavuuden kannalta kannattaisikin kypsyttää vielä 5-10 vuotta lisää - mainio viini, jolla on varmasti vielä nykyhetkeä parempi tulevaisuus. 91
Jacques-Frédéric Mugnier Chambolle-Musigny 2010 Dekantoitu pari tuntia ennen maistamista. Väri on selvästi vaaleamman punainen ja reunoilta värittömämpi kuin edellisessä viinissä. Tuoksu on viettelevämpi ja kukkaisempi: parfyymistä kirsikkaa, kypsää mansikkaa, orkidean sävyä ja ripaus maanläheistä mullan lämmintä tuntua.

Maussa on makeaa mansikkaisuutta ja sen rinnalla kokonaisuutta mukavasti syventävää, k…

Launois BdB 1959 ja pari tavallisempaa

Launois Frères Le Mesnil-sur-Oger Premier Cru Vintage 1959 Launoisin puhdas Mesnil-viini ajalta, jolloin kylällä ei vielä ollut grand cru -statusta. Viinissä ei enää erotu lasissa näkyviä kuplia; kultaisessa värissä on häivähdys vaalean oranssia sävyä. Pullollinen vaikuttaa joka tapauksessa olevan ihan kohtuullisessa kunnossa: tuoksussa on jonkin verran rusinaista oksidoitumisen sävyä, mutta myös mukavasti hunajaa, ylikypsää omenaa, paahdettua sokeria ja voita.

Maussa on toffeen rinnalla vielä hedelmää omenan sekä päärynän sävyissä, ja hapokkuus on varsin hyvässä tasapainossa sen rinnalla. Tätä pullollista selvästi vanhempi päivänsankari (90 vuotta) erottui edukseen suhteessa vielä nuorekkaammalla olemuksellaan, mutta kaikin puolin melko virkeä oli ilahduttavasti myös viinikin. 90
Piper-Heidsieck Essentiel Cuvée Réservée Extra Brut Piperin pykälää parempi ja vähädosageisempi vakiosamppanja, etikettitietojen mukaan cuvée L2H, pohjavuosikerta 2012 + 18 % réserve-viinejä, korkinvaihto 6…

Jouluaaton viinit: mm. Krug Rosé ja Clicquot La Grande Dame 1990

Henriot 1996
Väri on kullankeltainen ja kuplat ikään nähden suhteellisen rauhalliset. Tuoksussa on melko voimakkaasti toffeeta, hieman kypsää sitruunaa ja voin sekä hasselpähkinöiden sävyä. Maku ei ole kovin runsas tai kovin hedelmäinen, sävyinä erottuu lähinnä kevyttä omenaisuutta ja sitä hieman reilummin sitruunaa. Jälkimaun terävähkön hapokkuuden rinnalla tuntuu vieno oksidoitumisen sävy. Oikein asiallisesti juotava viini, mutta kuitenkin selvästi heikompi kuin parhaat pullolliset monista aiemmin juoduista: olisikohan niin, että ainakin normipullot tällä vanhanmallisella etiketillä (=uudempia aiempi korkinvaihto?) olisi jo muutenkin syytä juoda suhteellisen pian pois? 89


Charles Heidsieck Brut Réserve Takaetiketin mukaan laitettu kellariin 2008 ja korkki vaihdettu 2016, joten pohjavuosikerta/-sato lienee tässä 2007. Raikas tuoksu on sopiva yhdistelmä paahdetta, vihreää omenaa, karambolaa ja sitruunaruohoa. Makukin on miellyttävän pyöreä: sitruunaa ja vihreää omenaa, hieman kanelin …