Siirry pääsisältöön

1988-1990-pruuvi: ensimmäinen erä


Roederer Blanc de Blancs 1988

Tämän viinin väri on ehkä tummin kaikista pruuvin viineistä ja kuplatkin kenties vähäisimmät. Tuoksu avautuu voimakkaana heti alusta lähtien, ja sen aromit ovat jo herkullisiksi kypsyneitä: kermaa, tummassa sokerissa kandeerattua ananasta, voita ja kypsää vihreää omenaa. Tuoksun kaikki elementit toistuvat runsaan hedelmäisessä ja suutuntumaltaan samettisessa maussa. Pitkässä jälkimaussa on hyvä hapokkuus ja vielä tyylikäs säväys limeä; viini tuntuu joka tapauksessa suhteellisen kypsältä ja valmiilta juotavaksi.

Erittäin mainio avaus pruuville ja eränsä paras viini siitäkin huolimatta, että muut kirivät lasissa auetessaan tämän aluksi suvereenin tuntuista etumatkaa aika tavalla kiinni. Tätä Roedererin kenties harvinaisinta viiniä olen maistanut aiemmin vain muutamaa selvästi nuorempaa vuosikertaa, joten nyt oli vihdoin hienoa päästä maistamaan tällaista kauniisti kypsyneenä - parhaimmillaan bdb on tosiaan laadultaan hyvinkin Cristalin veroista! 95

Roederer Blanc de Blancs 1990

Tuoksussa on jonkin verran herkkusientä, joka pysyy kuvioissa mukana myös viinin lämmetessä lasissa. Lisänä on paahdettua sokeria, kevyesti hasselpähkinää, sekä myös vihreämpi, vähän kypsymättömän tuntuinen herukkainen sävy. Kokonaisuutena tämä tuntuu tuoksultaan kasikasia selvästi varautuneemmalta, vaikka mukana on varsinkin aluksi myös aavistus oksidoitumiseen viittaavaa sävyä.

Maku ei ole ollenkaan niin runsas kuin pari vuotta vanhemmassa verrokissa: tässä on toki oikein miellyttävä toffeen sävy, mutta lähinnä vihreän omenan sävyinen hedelmä on yhä aika kirpeää, vaikka lisänä samalla onkin myös häivähdys sherrymäistä oksidoitumista. Tässä viinissä on kivoja elementtejä, mutta myös jotain vähemmän kivaa, ja vaikka viini paraneekin lasissa, jää se silti parhaimmillaankin selvästi heikommaksi kuin vertailuparinsa. 91

Veuve Clicquot Rare Vintage 1988

Tämä viini on vanhalla Rare-merkinnällä nimikoitu, myöhään korkkiaan vaihtanut versio Clicquotin normaalista vuosikertaviinistä. Korkinvaihdon ajankohtaa ei ole annettu etiketteihin tiedoksi, mutta ostoajankohdan perusteella voisin kuvitella sen tapahtuneen 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolenvälin tienoilla.

Tuoksussa on tässäkin herkkusienen ja kantarellin mieleen tuovia sienimäisiä vivahteita. Muut aromit eivät ole ylitsepursuavan runsaita, vaikka nyansseja kyllä mukavasti löytyykin: mangoa, punaista omenaa, voita ja kanelia. Maku on omenainen ja mineraalinen - tämä on suussa klassisten mittojen samppanja jopa tylsyyteen asti. Hapokkuus on hiipivää: se ei äkkipäätä tunnu kovin voimakkaalta, mutta jää kuitenkin pitkäksi ajaksi suuhun vaeltelemaan. Tuoksu on tässä ehkä parempi eli monipuolisempi kuin maku ja ensiksi mainitun perusteella viini tuntuukin näennäisen kypsältä. Hapokkuutensa ansiosta viini kestänee silti kellarointia vuosikaupalla ainakin tällaisena suhteellisen nuorekkaana painoksena - tämä oli oman kellarini neljäs ja viimeinen pullo tätä viiniä, ja pari näistä on ollut nyt juotua selvästi kypsemmän tuntuisia. 93


Veuve Clicquot Cave Privée 1990

Cave Privée on Clicquotin tuorein nimitys edellisen viinin kaltaista enoteekki-konseptia mukailevalle viinille: tässä korkki on vaihdettu 10/2008 ilmeisen vähäisen sokerilisäyksen saattelemana. Tuoksussa on kanelia, hiukan kirpeäntuntuista sitruunaa ja aivan aavistus herukanlehtiä. Lasissa lämmetessään aromeihin tulee mukaan myös kaunis briossin sävy.

Maku on tiukahkosti tyylikkään hapokas, esittäytyen lähinnä kirpeähkön punaisen omenan sekä sitruunan sävyissä, ja tämä sama linja jatkuu aina pitkään jälkimakuun saakka. Viini tuntuu vielä melko nuorelta ja se paraneekin lasissa koko ajan. Samalla viinissä kenties piilevä potentiaalikin tulee jotenkin ilmeisemmäksi - näistä neljästä rinnakkain maistetusta viinistä tämä kaipaisi ilman muuta selvimmin lisäkellarointia osakseen. 92

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Launois BdB 1959 ja pari tavallisempaa

Launois Frères Le Mesnil-sur-Oger Premier Cru Vintage 1959 Launoisin puhdas Mesnil-viini ajalta, jolloin kylällä ei vielä ollut grand cru -statusta. Viinissä ei enää erotu lasissa näkyviä kuplia; kultaisessa värissä on häivähdys vaalean oranssia sävyä. Pullollinen vaikuttaa joka tapauksessa olevan ihan kohtuullisessa kunnossa: tuoksussa on jonkin verran rusinaista oksidoitumisen sävyä, mutta myös mukavasti hunajaa, ylikypsää omenaa, paahdettua sokeria ja voita.

Maussa on toffeen rinnalla vielä hedelmää omenan sekä päärynän sävyissä, ja hapokkuus on varsin hyvässä tasapainossa sen rinnalla. Tätä pullollista selvästi vanhempi päivänsankari (90 vuotta) erottui edukseen suhteessa vielä nuorekkaammalla olemuksellaan, mutta kaikin puolin melko virkeä oli ilahduttavasti myös viinikin. 90
Piper-Heidsieck Essentiel Cuvée Réservée Extra Brut Piperin pykälää parempi ja vähädosageisempi vakiosamppanja, etikettitietojen mukaan cuvée L2H, pohjavuosikerta 2012 + 18 % réserve-viinejä, korkinvaihto 6…

Vielä riittää 2002 samppanjoita, tasting osa V: mm. Vilmart Coeur de Cuvée, Comtes de Champagne Rosé, Egly-Ouriet

Vuoden 2018 maaliskuussa maistettiin osaltani vuosikerran 2002 samppanjasaagan viides osa.

1. erä
Françoise Bedel L'Âme de la Terre Millésimé 2002 Tuoksu on runsaahko: lämmintä paahdetta ja paahdettua sokeria, kypsää omenaa ja ja ripaus vaniljaista kermaa. Aromit taittuvat kuitenkin valitettavan pian alkavaa oksidoitumista kohti. Maku on miellyttävä ja sinänsä melko tasapainoinen, sävyinään vihreää omenaa ja pirteää sitruunaa. Vaikka viinissä on ihan asialliset hapot, se kuitenkin latistuu lasissa melko nopeasti. 87
Vincent Brochet Espionne Brut Premier Cru 2002 Tämän viinin tuoksu on paahteinen saaristolaisleivän sävyttämänä, sen rinnalta erottuu metallinen häivähdys, voita, hasselpähkinää, sekä mangon ja banaanin trooppisen tuntuisia hedelmäaromeja. Kokonaisuus ei kuitenkaan ole kovin puhdassävyinen, vaan ennemmin jo jonkin verran oksidoitunut.  Maussa on tuoksua seurailevasti trooppista mangon ja persikan sävyttämää hedelmäisyyttä, mutta turhan kosiskelevan makealla tavalla ilm…

Joulupäivän viinit: Leoville Las Cases 1990, Brusset Cairanne Cuvée Hommage à André Brusset 1999 jne.

Domaine Brusset Cairanne Cuvée Hommage à André Brusset 1999 magnum Tämä viini on käsitykseni mukaan grenache-mourvèdre-sekoitus vanhoista köynnöksistä: Dekantoitu ja maistettu 30 min dekantoinnin jälkeen sekä myöhemmin. Tuoksu on miellyttävän tasapainoinen ja yllättävän tyylikäs: mustaherukkaa ja tumma kirsikkaa, joiden lisänä hieman savua ja salmiakkijauhetta sekä paahdetun lihan sävyä. 
Keskitäyteläisessä maussa on sopivan kypsää marjaisuutta: punaisia ja mustia herukoita, sekä keveää rakuunan sävyttämää yrttisyyttä ja mustapippuria siinä rinnalla. Jälkimaku on melko hapokas, ja sitä sävyttää sopiva annos kypsiä tanniineja. Kenties lähellä lakipistettään nyt, ja sen siivittämänä suorastaan yllättävän hyvä ja odotuksiin nähden moniulotteinenkin viini itselleni varsin vieraalta viinialueelta. 92


Chateau Figeac 1985 Viini on harmi kyllä lievästi korkkivikainen. -
Chateau Leoville Las Cases 1990 Dekantoitu pari tuntia ennen maistamista. Täysin odotusten mukaisesti tuoksu on erittäin tas…