Siirry pääsisältöön

Uutta ja vanhaa vaihtelevalla menestyksellä

Bollinger Grande Année 2000






Tuoksussa on lämpimän vuoden ja tammikypsytyksen tuomaa runsautta: punaista omenaa, nugaata, voita, ripaus inkivääriä sekä kukkaisia ja kevyesti parfyymisiä sävyjä. Aromit tuntuvat siis jo tässä iässä avoimilta ja melko kypsiltä. Maku on raikkaan omenainen ja hunajainen, lisänä tuntuu jonkin verran kenties epä-bollingermaista mineraalisuutta. Viinin hapokkuus on ihan sopivaa ja pyöreää, jälkimaussa tosin on kevyesti kirpeitä sitruunankuoren sävyä. En usko, että lisäkellarointi tekee tälle enää mitään suuria ihmeitä, joten tämä viini lieneekin parhaimmillaan jo nyt tai viimeistään suhteellisen pian lähitulevaisuudessa. 91

Taittinger Millésimé 2006

Tässä viinissä on makeahko, kookosmainen tuoksu, jota ananas, sitruuna ja lämmin paahteisuus kuitenkin mukavasti monipuolistavat. Makua hallitsee nuoren omenan sävyttämä mukava hedelmäisyys yhdistettynä pirteään mineraalisuuteen ja varsinkin viinin lämmetessä myös toffeeseen taittuvaan, talolle tyypilliseen kevyeen makeuteen. Hapokkuus on hyvää ja suuntäyttävää, vaikka jälkimaussa toki onkin jonkin verran kirpeyttä. Tämä on oikein kiva nuori vuosikertaviini, joka on raikkaasti lipiteltävä jo nyt, mutta jossa on samalla kenties enemmän potentiaalin tuntua kuin viime vuoden lopussa maistamassani nollavitosessa. 88

Roederer Cristal 1988




Jo kirkkaan pullon läpi ulkoisesti arvioituna ikäisekseen hiukan turhan tummasävyinen viini, jossa lisäksi pahaenteisesti erottuu pullon pintaan pinttynyttä sakkautumaa. Pullo ei avatessa juuri pihahda, ja sen myötä alkaakin olla selvää, ettei ulkonäkö tule tässä tapauksessa pettämään.

Viinissä on jäljellä jonkin verran kuplia, mutta tuoksu on melko tavalla oksidoitunut - vaikka sen alta pystyy kyllä aistimaan mukavaa hunajan ja vaniljan sävyä. Makua varjostaa samalla tavalla oksidoitunut sävy, joskin se tuntuu sitruunan ja vihreän omenan sävyineen vastustavan hapettuneisuutta tuoksua paremmin. Jälkimaussa on vielä melko hyvin happoja, mutta yhtä kaikki, tämä ilmeisen huonosti säilytetty viini on menettänyt parhaan nautittavuutensa jo aikoja sitten. 87

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Joulupäivän burgundit: Sirugue, Mugnier ja Faiveley

Domaine Robert Sirugue Vosne-Romanée Premier Cru Les Petits Monts 2005 Dekantoitu reilu tunti ennen maistamista. Lämpimässä, muhkean tuntuisessa tuoksussa on kypsiä kirsikoita, hieman vadelmaa ja boysenmarjaa sekä kokonaisuuteen sopivaa mineraalisuutta. Maku on roteva, voimakkaasti tumman marjainen, lisänä männynneulasten ja lakritsijuuren sävyä. Jälkimaku on jykevä, siinä on sekä hapokkuutta että aika runsaasti tanniinia: tätä voisi ja nautittavuuden kannalta kannattaisikin kypsyttää vielä 5-10 vuotta lisää - mainio viini, jolla on varmasti vielä nykyhetkeä parempi tulevaisuus. 91
Jacques-Frédéric Mugnier Chambolle-Musigny 2010 Dekantoitu pari tuntia ennen maistamista. Väri on selvästi vaaleamman punainen ja reunoilta värittömämpi kuin edellisessä viinissä. Tuoksu on viettelevämpi ja kukkaisempi: parfyymistä kirsikkaa, kypsää mansikkaa, orkidean sävyä ja ripaus maanläheistä mullan lämmintä tuntua.

Maussa on makeaa mansikkaisuutta ja sen rinnalla kokonaisuutta mukavasti syventävää, k…

Jouluaaton viinit: mm. Krug Rosé ja Clicquot La Grande Dame 1990

Henriot 1996
Väri on kullankeltainen ja kuplat ikään nähden suhteellisen rauhalliset. Tuoksussa on melko voimakkaasti toffeeta, hieman kypsää sitruunaa ja voin sekä hasselpähkinöiden sävyä. Maku ei ole kovin runsas tai kovin hedelmäinen, sävyinä erottuu lähinnä kevyttä omenaisuutta ja sitä hieman reilummin sitruunaa. Jälkimaun terävähkön hapokkuuden rinnalla tuntuu vieno oksidoitumisen sävy. Oikein asiallisesti juotava viini, mutta kuitenkin selvästi heikompi kuin parhaat pullolliset monista aiemmin juoduista: olisikohan niin, että ainakin normipullot tällä vanhanmallisella etiketillä (=uudempia aiempi korkinvaihto?) olisi jo muutenkin syytä juoda suhteellisen pian pois? 89


Charles Heidsieck Brut Réserve Takaetiketin mukaan laitettu kellariin 2008 ja korkki vaihdettu 2016, joten pohjavuosikerta/-sato lienee tässä 2007. Raikas tuoksu on sopiva yhdistelmä paahdetta, vihreää omenaa, karambolaa ja sitruunaruohoa. Makukin on miellyttävän pyöreä: sitruunaa ja vihreää omenaa, hieman kanelin …

Red Burgundy & Pinot noir: suuret viinit, mm. Rousseau, Ponsot ja Clair-Daü

Domaine Armand Rousseau Gevrey-Chambertin 1er Cru Clos St. Jacques 1993
Tämän viinin koko olemus huokuu grand cru -tason syvyyttä, vaikka etiketin paljastuttua käykin ilmi, ettei kyseessä edes ole virallinen GC, vaan huipputason ja -vuoden premier cru Rousseaun kolmostähden eli CSJ:n muodossa. Upean tuoksun ensimmäisessä kerroksessa on vahvaa kypsää marjaisuutta mustikoiden ja boysenmarjojen sävyissä. Toisessa aallossa erottuu lehtikariketta ja kiehtovaa rakuunan aromia - sekä tuoksun että maun yrttisävyt ovat tämän viinin kenties selkein ero viereisessä lasissa olevaan Chambertiniin verrattuna.
Maku on samanaikaisesti voimakas ja tyylikäs: punaista hedelmää, yrttejä ja ripaus eukalyptusta. Tässä viinissä on melko lailla hapokkuutta ja siinä rinnalla pitkän jälkimaun ohessa myös jonkin verran tanniinia. Niinpä luulen, että tämä viini voisi lisäkellaroinnilla vielä kehittyä ripauksen lisää. Nuorekkaan oloinen, sopivasti särmikäs ja siltikin kokonaisuutena häkellyttävän hienossa tasapa…