Siirry pääsisältöön

Uutta ja vanhaa vaihtelevalla menestyksellä

Bollinger Grande Année 2000






Tuoksussa on lämpimän vuoden ja tammikypsytyksen tuomaa runsautta: punaista omenaa, nugaata, voita, ripaus inkivääriä sekä kukkaisia ja kevyesti parfyymisiä sävyjä. Aromit tuntuvat siis jo tässä iässä avoimilta ja melko kypsiltä. Maku on raikkaan omenainen ja hunajainen, lisänä tuntuu jonkin verran kenties epä-bollingermaista mineraalisuutta. Viinin hapokkuus on ihan sopivaa ja pyöreää, jälkimaussa tosin on kevyesti kirpeitä sitruunankuoren sävyä. En usko, että lisäkellarointi tekee tälle enää mitään suuria ihmeitä, joten tämä viini lieneekin parhaimmillaan jo nyt tai viimeistään suhteellisen pian lähitulevaisuudessa. 91

Taittinger Millésimé 2006

Tässä viinissä on makeahko, kookosmainen tuoksu, jota ananas, sitruuna ja lämmin paahteisuus kuitenkin mukavasti monipuolistavat. Makua hallitsee nuoren omenan sävyttämä mukava hedelmäisyys yhdistettynä pirteään mineraalisuuteen ja varsinkin viinin lämmetessä myös toffeeseen taittuvaan, talolle tyypilliseen kevyeen makeuteen. Hapokkuus on hyvää ja suuntäyttävää, vaikka jälkimaussa toki onkin jonkin verran kirpeyttä. Tämä on oikein kiva nuori vuosikertaviini, joka on raikkaasti lipiteltävä jo nyt, mutta jossa on samalla kenties enemmän potentiaalin tuntua kuin viime vuoden lopussa maistamassani nollavitosessa. 88

Roederer Cristal 1988




Jo kirkkaan pullon läpi ulkoisesti arvioituna ikäisekseen hiukan turhan tummasävyinen viini, jossa lisäksi pahaenteisesti erottuu pullon pintaan pinttynyttä sakkautumaa. Pullo ei avatessa juuri pihahda, ja sen myötä alkaakin olla selvää, ettei ulkonäkö tule tässä tapauksessa pettämään.

Viinissä on jäljellä jonkin verran kuplia, mutta tuoksu on melko tavalla oksidoitunut - vaikka sen alta pystyy kyllä aistimaan mukavaa hunajan ja vaniljan sävyä. Makua varjostaa samalla tavalla oksidoitunut sävy, joskin se tuntuu sitruunan ja vihreän omenan sävyineen vastustavan hapettuneisuutta tuoksua paremmin. Jälkimaussa on vielä melko hyvin happoja, mutta yhtä kaikki, tämä ilmeisen huonosti säilytetty viini on menettänyt parhaan nautittavuutensa jo aikoja sitten. 87

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika

Suuri 2002-tasting, toinen näytös

Vuosikerran 2002 samppanjoiden testaaminen jatkui toukokuussa 2016 toisella täyslaidallisella vain runsas viikko ensimmäisen istunnon jälkeen. flight 1 G.H. Martel & Co. Millésime Blanc de Blancs 2002 Tuoksussa on toffeeta, voita ja lämmintä paahdetta sekä ripaus vaniljaa - sävyt tuntuvat turhan kosiskelevilta ja ehkä jotenkin ylikypsiltä. Maku on suhteellisen yksinkertainen, sitruunasoodamainen: hapokkuus on sinänsä tasapainoista, mutta jälkimaku on hiukan kirpeä. Melko mitäänsanomaton kokonaisuus. 85 Champagne de Castelnau Millésime Blanc de Blancs 2002 Suhteellisen raikkaassa tuoksussa on sitruunaa ja sitruunan kuorta, hieman hasselpähkinää ja aavistus kermaa. Maussa on kypsähköä sitruunaa ja lempeää kukkaisuutta. Jälkimaussa tuntuu sitruunan kuoren sävy ja viinin hyvä hapokkuus. Melko yksinkertainen, mutta muuten kaikin puolin siisti ja miellyttävä kokonaisuus. 88 Paul Goerg Brut Millésime 2002 Tämä on tuoksultaan kahta edellistä viiniä varautuneempi ja