Siirry pääsisältöön

Poikien viini-ilta: 4 x Bordeaux + Port, mm. Haut-Brion ja Latour 1966


ensimmäinen pari

Chateau Haut-Brion 1966

Tämä ja viereisessä lasissa oleva viini ovat kummatkin väriltään suhteellisen tummanpuhuvia. Tasapainoisessa tuoksussa on yllin kyllin luumua ja viikunaa, sekä monimuotoinen sikermä muikeita ikääntyneen bordeaux'n aromeja: lihaa, tupakkaa, mentolia, sikarilaatikkoa ja ripaus savuisuutta.

Maussa erottuu tuoksun sävyistä hedelmää edelleen kohtuullinen annos, mutta hallitsevimmin sitä leimaavat klassiset tupakkaiset ja nahkaiset piirteet. Jälkimaussa tanniiinit kuivattavat jonkin verran suuta, ehkäpä juuri tälle vuosikerralle tyypilliseen tapaan.

Kauniiden piirteiden ohella viinin moitteeton tasapaino ihastuttaa eniten: kun viiniparin identiteetti rajattiin first growth -joukkoon, oli tästä ensimmäisestä helppo arvata Haut-Brionia, ja jopa vuosikertakin napsahti tuurilla kohdalleen. HB:n hienostunut tyyli puhuttelee minua kovasti, eikä tämä erittäin herkullinen, varmaankin jo lakipisteensä saavuttanut viini tee kaavaan minkäänlaista poikkeusta. 96

Chateau Latour 1966

Tämän viinin tuoksu on edellistä mausteisempi ja pippurisempi: aluksi siinä on kenties ripaus vähän epämääräistä vihreyttä, mutta se hälvenee nopeasti ja taittuu ennemmin kokonaisuutta monipuolistavaksi paprikan vivahteeksi. Muita elementtejä ovat mustapippuri, salmiakki ja mentoli, upean hedelmäinen ja syvä luumun aromi sekä sen rinnalle lähes kouriintuntuvasti kohoava suurien mustaherukoiden sävy.

Maussa on samoja muhkeita mustaherukoita, jotka suussa sävyttyvät seetripuulla: tämän viinin hedelmäisyys on todella tiivistä ja konsentroitunutta, mutta suutuntuma on silti miellyttävän pehmeä. Jälkimaku on tässä aivan upean pitkä ja tanniinit sen rinnalla yhä erittäin jykevät: viinin olemus on huomattavasti ikäänsä nuoremman tuntuinen. Keskinkertainen veikkaukseni tämän viinin identiteetistä oli 1986 Mouton. Jopa vähän hämmentyneenä jäin pohtimaan, oliko tämä sinänsä lähes virheettömän oloinen viini kuitenkin itselleni jo liiankin iso ja konsentroitunut, varsinkin äärimmäisen charmantin Haut-Brionin rinnalla. Ennen äkkiväärien johtopäätösten tekemistä täytyy ehdottomasti yrittää opiskella Latouria lisää, mieluiten isoina kulauksina. 96 

---


toinen pari

Chateau Haut-Brion 1998

Puhdaspiirteisessä tuoksussa on luumua ja kirsikkaa, joka vielä vahvistuu viinin avautuessa lasissa ja dekantterissa. Hedelmäisten sävyjen rinnalla erottuu vaimeampana myös tiiliseinää ja klassista sikarilaatikkoa.

Tuoksua seurailevasti kirsikkainen maku on varsin sulkeutuneen tuntuinen, ja siksi kokonaisuus jää tässä hetkessä jonkin verran viereisen, selvästi avoimemman ja runsaamman tuntuisen viinin varjoon. En arvannut tätä alkuunkaan illan toiseksi Haut-Brioniksi, mutta parin tunnin odottelun jälkeen tähän alkaa ilmaantua tupakkaa ja muita tutun tuntuisia sävyjä. Tämä viini olisi varmasti hyötynyt pidemmästä, useamman tunnin dekantointiajasta. Tässä on yhtään epäilemättä hieno viini kellaroitavaksi tuleville vuosikymmenille. 93


Chateau L'Eglise-Clinet 1998

Huomattavan runsaan hedelmäisessä tuoksussa on kirsikkaa, mansikkaa, luumuja, ruskistettua voita ja lihaa - tämä on jo nyt aromeiltaan huomattavan monipuolinen viini, varsinkin viereiseen samanikäiseen Haut-Brioniin verrattuna. 

Maultaan viini on kauniisti paksun luumuinen ja samalla samettisen sileä: tanniinit ovat kuitenkin yhä suhteellisen tiukkoja, vaikka ne toki lasissa hiljalleen lempeytyvät. Tämä bordeaux-viini paranee varmasti vielä lisävuosien mittaan, vaikka onkin todella nautittava sekä absoluuttisesti että erityisesti ikäisekseen jo nyt. Sokkona tämä vaikutti suhteellisen selvästi alkuperältään pomerolilaiselta, mutta sen tarkempaan oikeaan arvaukseen ei itselläni ollut tällä kertaa kykyä. 95

---

digestiivi

Niepoort Porto Colheita 1935

Tätä ruskeahkonsävyistä viiniä löytyi dekantterissa pöytään illan viimeiseksi viiniksi, pullo oli avattu jo kolmisen kuukautta aiemmin. Tuoksu on tasapainoinen, sitä hallitsevat rusinasopan ja ylitsepursuavasti kypsien viikunoiden aromit. Maku on samoin aivan mainio: runsas, syvä eikä hitustakaan alkoholisen tuntuinen, sävyinään ainakin neilikkaa, kanelia, taatelia ja viikunaa. Kuinkahan portviinien suhteen kovin kokematon juoja voisi tätä loppuillasta arvioida tai mitä syväluotaavaa tästä lausua - aika hieno? 94


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Launois BdB 1959 ja pari tavallisempaa

Launois Frères Le Mesnil-sur-Oger Premier Cru Vintage 1959 Launoisin puhdas Mesnil-viini ajalta, jolloin kylällä ei vielä ollut grand cru -statusta. Viinissä ei enää erotu lasissa näkyviä kuplia; kultaisessa värissä on häivähdys vaalean oranssia sävyä. Pullollinen vaikuttaa joka tapauksessa olevan ihan kohtuullisessa kunnossa: tuoksussa on jonkin verran rusinaista oksidoitumisen sävyä, mutta myös mukavasti hunajaa, ylikypsää omenaa, paahdettua sokeria ja voita.

Maussa on toffeen rinnalla vielä hedelmää omenan sekä päärynän sävyissä, ja hapokkuus on varsin hyvässä tasapainossa sen rinnalla. Tätä pullollista selvästi vanhempi päivänsankari (90 vuotta) erottui edukseen suhteessa vielä nuorekkaammalla olemuksellaan, mutta kaikin puolin melko virkeä oli ilahduttavasti myös viinikin. 90
Piper-Heidsieck Essentiel Cuvée Réservée Extra Brut Piperin pykälää parempi ja vähädosageisempi vakiosamppanja, etikettitietojen mukaan cuvée L2H, pohjavuosikerta 2012 + 18 % réserve-viinejä, korkinvaihto 6…

Vieraana syntymäpäiväpruuvissa: mm. DRC La Tâche 2006, Rene Engel Grands Echezeaux 1983 ja Bollinger VVF 1998

Mainio maaliskuinen ilta vieraana -83-mallisia syntymäpäiviä juhlistamassa. Viinilista (ja viinien järjestys) oli suurimmaksi osaksi etukäteen tiedossa, mutta muutama mukava sokkokin mahtui joukkoon.

Lanson Black Label (80-luvulta?) Sokkona tarjoillussa lämmittelyviinissä on kullankeltainen väri ja jonkin verran kuplia. Hillityn tasapainoisesta tuoksusta erottuu paahdettua sokeria, melko vahvaa punasävyistä omenaa ja kypsää ananasta. Kokonaisuutta monipuolistaa vielä ripaukset hasselpähkinää ja jouluista mausteisuutta, toisaalta mukana on myös aivan aavistus jonkinasteista alkavan oksidoitumisen tuntua.
Maussa on aika mukavasti hedelmää: omenaa, omenan kuorta ja kypsähköä sitruunaa. Makeus on hyvin balanssissa ja viinissä on oikein sopivan tuntuinen hapokkuus. Maukas, kypsä kokonaisuus, vaikka konsentraatiota aivan huippuviiniksi kyllä uupuukin. Veikkasin identiteetiksi välivuoden domppaa 90-luvun alusta tai Moëtin hyvää vuosikertaviiniä samalta aikakaudelta. Olikin kuitenkin hyvässä…

Jouluaattona samppanjaa: mm. Roederer Rosé 2008, Dom Ruinart Rosé 1996 ja Selosse Le Bout du Clos

Gosset Grande Réserve Brut magnum Tuoksusta erottuu ripaus ruutisavun reduktiivista sävyä sitruunan ja vihreän omenan, sekä vielä kunnolla kypsymättömän ananaksen terävähköjen aromien rinnalla. Viinin lämmetessä mukaan ilmaantuu pyöristävä häivähdys kermatoffeeta.

Maussa on mukavasti tuoksua kypsempää sitruunaa ja mehukkaampaa omenaa, sekä hieman voilla leivottujen pikkuleipien sävyä. Maukasta ja laadukkaaksi nv-samppanjaksikin varsin pitkää jälkimakua tahdittaa Gosset'lle tyypillinen jäntevä, tiukan sitruunainen hapokkuus. Raikas ja puhdaspiirteinen viini varsinkin näin magnumista maistettuna. 90
Philipponnat Grand Blanc Extra-Brut 2008 Korkinvaihto 3/2018, dosage 4,5 g/l. Keveäpiirteisessä tuoksussa on sitruunaa, voita, limen kuoren pirteää sävyä ja hieman raikasta hunajaisuutta. Tuoreen nuorekkaassa maussa on eniten sitruunaa ja vihreää omenaa, mutta myös ripaus hunajaisen kypsää mangon sävyttämää trooppista hedelmää. Jälkimaussa tuntuu tiukahko hapokkuus limen ja greipin kyyd…