Siirry pääsisältöön

Poikien viini-ilta: 4 x Bordeaux + Port, mm. Haut-Brion ja Latour 1966


ensimmäinen pari

Chateau Haut-Brion 1966

Tämä ja viereisessä lasissa oleva viini ovat kummatkin väriltään suhteellisen tummanpuhuvia. Tasapainoisessa tuoksussa on yllin kyllin luumua ja viikunaa, sekä monimuotoinen sikermä muikeita ikääntyneen bordeaux'n aromeja: lihaa, tupakkaa, mentolia, sikarilaatikkoa ja ripaus savuisuutta.

Maussa erottuu tuoksun sävyistä hedelmää edelleen kohtuullinen annos, mutta hallitsevimmin sitä leimaavat klassiset tupakkaiset ja nahkaiset piirteet. Jälkimaussa tanniiinit kuivattavat jonkin verran suuta, ehkäpä juuri tälle vuosikerralle tyypilliseen tapaan.

Kauniiden piirteiden ohella viinin moitteeton tasapaino ihastuttaa eniten: kun viiniparin identiteetti rajattiin first growth -joukkoon, oli tästä ensimmäisestä helppo arvata Haut-Brionia, ja jopa vuosikertakin napsahti tuurilla kohdalleen. HB:n hienostunut tyyli puhuttelee minua kovasti, eikä tämä erittäin herkullinen, varmaankin jo lakipisteensä saavuttanut viini tee kaavaan minkäänlaista poikkeusta. 96

Chateau Latour 1966

Tämän viinin tuoksu on edellistä mausteisempi ja pippurisempi: aluksi siinä on kenties ripaus vähän epämääräistä vihreyttä, mutta se hälvenee nopeasti ja taittuu ennemmin kokonaisuutta monipuolistavaksi paprikan vivahteeksi. Muita elementtejä ovat mustapippuri, salmiakki ja mentoli, upean hedelmäinen ja syvä luumun aromi sekä sen rinnalle lähes kouriintuntuvasti kohoava suurien mustaherukoiden sävy.

Maussa on samoja muhkeita mustaherukoita, jotka suussa sävyttyvät seetripuulla: tämän viinin hedelmäisyys on todella tiivistä ja konsentroitunutta, mutta suutuntuma on silti miellyttävän pehmeä. Jälkimaku on tässä aivan upean pitkä ja tanniinit sen rinnalla yhä erittäin jykevät: viinin olemus on huomattavasti ikäänsä nuoremman tuntuinen. Keskinkertainen veikkaukseni tämän viinin identiteetistä oli 1986 Mouton. Jopa vähän hämmentyneenä jäin pohtimaan, oliko tämä sinänsä lähes virheettömän oloinen viini kuitenkin itselleni jo liiankin iso ja konsentroitunut, varsinkin äärimmäisen charmantin Haut-Brionin rinnalla. Ennen äkkiväärien johtopäätösten tekemistä täytyy ehdottomasti yrittää opiskella Latouria lisää, mieluiten isoina kulauksina. 96 

---


toinen pari

Chateau Haut-Brion 1998

Puhdaspiirteisessä tuoksussa on luumua ja kirsikkaa, joka vielä vahvistuu viinin avautuessa lasissa ja dekantterissa. Hedelmäisten sävyjen rinnalla erottuu vaimeampana myös tiiliseinää ja klassista sikarilaatikkoa.

Tuoksua seurailevasti kirsikkainen maku on varsin sulkeutuneen tuntuinen, ja siksi kokonaisuus jää tässä hetkessä jonkin verran viereisen, selvästi avoimemman ja runsaamman tuntuisen viinin varjoon. En arvannut tätä alkuunkaan illan toiseksi Haut-Brioniksi, mutta parin tunnin odottelun jälkeen tähän alkaa ilmaantua tupakkaa ja muita tutun tuntuisia sävyjä. Tämä viini olisi varmasti hyötynyt pidemmästä, useamman tunnin dekantointiajasta. Tässä on yhtään epäilemättä hieno viini kellaroitavaksi tuleville vuosikymmenille. 93


Chateau L'Eglise-Clinet 1998

Huomattavan runsaan hedelmäisessä tuoksussa on kirsikkaa, mansikkaa, luumuja, ruskistettua voita ja lihaa - tämä on jo nyt aromeiltaan huomattavan monipuolinen viini, varsinkin viereiseen samanikäiseen Haut-Brioniin verrattuna. 

Maultaan viini on kauniisti paksun luumuinen ja samalla samettisen sileä: tanniinit ovat kuitenkin yhä suhteellisen tiukkoja, vaikka ne toki lasissa hiljalleen lempeytyvät. Tämä bordeaux-viini paranee varmasti vielä lisävuosien mittaan, vaikka onkin todella nautittava sekä absoluuttisesti että erityisesti ikäisekseen jo nyt. Sokkona tämä vaikutti suhteellisen selvästi alkuperältään pomerolilaiselta, mutta sen tarkempaan oikeaan arvaukseen ei itselläni ollut tällä kertaa kykyä. 95

---

digestiivi

Niepoort Porto Colheita 1935

Tätä ruskeahkonsävyistä viiniä löytyi dekantterissa pöytään illan viimeiseksi viiniksi, pullo oli avattu jo kolmisen kuukautta aiemmin. Tuoksu on tasapainoinen, sitä hallitsevat rusinasopan ja ylitsepursuavasti kypsien viikunoiden aromit. Maku on samoin aivan mainio: runsas, syvä eikä hitustakaan alkoholisen tuntuinen, sävyinään ainakin neilikkaa, kanelia, taatelia ja viikunaa. Kuinkahan portviinien suhteen kovin kokematon juoja voisi tätä loppuillasta arvioida tai mitä syväluotaavaa tästä lausua - aika hieno? 94


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Joulupäivän burgundit: Sirugue, Mugnier ja Faiveley

Domaine Robert Sirugue Vosne-Romanée Premier Cru Les Petits Monts 2005 Dekantoitu reilu tunti ennen maistamista. Lämpimässä, muhkean tuntuisessa tuoksussa on kypsiä kirsikoita, hieman vadelmaa ja boysenmarjaa sekä kokonaisuuteen sopivaa mineraalisuutta. Maku on roteva, voimakkaasti tumman marjainen, lisänä männynneulasten ja lakritsijuuren sävyä. Jälkimaku on jykevä, siinä on sekä hapokkuutta että aika runsaasti tanniinia: tätä voisi ja nautittavuuden kannalta kannattaisikin kypsyttää vielä 5-10 vuotta lisää - mainio viini, jolla on varmasti vielä nykyhetkeä parempi tulevaisuus. 91
Jacques-Frédéric Mugnier Chambolle-Musigny 2010 Dekantoitu pari tuntia ennen maistamista. Väri on selvästi vaaleamman punainen ja reunoilta värittömämpi kuin edellisessä viinissä. Tuoksu on viettelevämpi ja kukkaisempi: parfyymistä kirsikkaa, kypsää mansikkaa, orkidean sävyä ja ripaus maanläheistä mullan lämmintä tuntua.

Maussa on makeaa mansikkaisuutta ja sen rinnalla kokonaisuutta mukavasti syventävää, k…

DRC Domaine de la Romanée-Conti 2012 -tasting

Vuoden kenties odotetuin viini-istunto, Domaine de la Romanée-Contin koko valikoima Montrachet'a lukuun ottamatta lupaavalta burgundivuodelta 2012. Vain muutaman vuoden iästä huolimatta viinit onnistuivat vastaamaan vähintäänkin korkealle nousseisiin odotuksiin aina hinnaltaankin häikäisevää Romanée-Contia myöden. Viinien pienimpiä yksityiskohtia myöden hiotun laadun ohella asiaa varmasti edesauttoi asiantuntevan sommelierin oikein mitoitettu ennakkovalmistelu: ensiksi neljä tuntia dekanttereissa viettäneet viinit oli kaadettu laseihin jo vaikuttavat 1,5 tuntia ennen pruuvaamisen alkua.


DRC Corton Grand Cru 2012 Tämä DRC-joukon tuorein tulokas ja itse asiassa näistä punaisista kaikista harvinaisin viini on ainakin tänä vuosikertana kenties joukon positiivisin yllätys. Tuoksu tuntuu aluksi jossain määrin muita kirpeämmän marjaiselta, mutta makeutuu vähitellen selvästi. Aromeina on karpaloa, puolukkaa ja pieniä maatiaisluumuja: voimaa ja rotevuutta on selvästi enemmän kuin viereises…

Red Burgundy & Pinot noir: suuret viinit, mm. Rousseau, Ponsot ja Clair-Daü

Domaine Armand Rousseau Gevrey-Chambertin 1er Cru Clos St. Jacques 1993
Tämän viinin koko olemus huokuu grand cru -tason syvyyttä, vaikka etiketin paljastuttua käykin ilmi, ettei kyseessä edes ole virallinen GC, vaan huipputason ja -vuoden premier cru Rousseaun kolmostähden eli CSJ:n muodossa. Upean tuoksun ensimmäisessä kerroksessa on vahvaa kypsää marjaisuutta mustikoiden ja boysenmarjojen sävyissä. Toisessa aallossa erottuu lehtikariketta ja kiehtovaa rakuunan aromia - sekä tuoksun että maun yrttisävyt ovat tämän viinin kenties selkein ero viereisessä lasissa olevaan Chambertiniin verrattuna.
Maku on samanaikaisesti voimakas ja tyylikäs: punaista hedelmää, yrttejä ja ripaus eukalyptusta. Tässä viinissä on melko lailla hapokkuutta ja siinä rinnalla pitkän jälkimaun ohessa myös jonkin verran tanniinia. Niinpä luulen, että tämä viini voisi lisäkellaroinnilla vielä kehittyä ripauksen lisää. Nuorekkaan oloinen, sopivasti särmikäs ja siltikin kokonaisuutena häkellyttävän hienossa tasapa…