Siirry pääsisältöön

Poikien viini-ilta: samppanjat, mm. Henriot 1976 ja Dom Ruinart Rosé 1988


de Venoge Millésimé 1988 magnum

Myöhään uudelleenkorkitettu versio de Venogen hienon vuoden vuosikertasamppanjasta: korkinvaihdon ajankohtaa ei ole etiketteihin merkitty, mutta korkin tuoreudesta päätellen siitä ei ole kovin monta vuotta kulunut. Väri on tummahkon keltainen, mutta kuplia on kuitenkin mukavasti. Tämä viini on hieman oksidatiivinen tyyliltään, ja runsas hedelmäisyys on pinot-painotteista sävyiltään. Maukas, täysin kypsä samppanja, joka ei konsentraatioltaan tai detaljeiltaan kuitenkaan ole ihan prestige-tasoa. Sokkona veikkasin Pol Rogeria ja ikää runsasta puolta vuosikymmentä vanhemmaksi - kasikasiksi tämän viinin hapokkuus oli minusta yllättävän maltillista. 92

---

Piper-Heidsieck Brut Extra 1964

Tämän viinin tuoksu on voimakkaan kermainen: sen rinnalla on voita, kypsyydestä kielivää toffeeta, maitokahvia sekä raikastavana elementtinä ripaus lempeää ananasta. Maku on miellyttävän hedelmäinen ananaksen ja mangon sävyissä, mutta kermaisuus leimaa vahvasti myös suutuntumaa. Selvästi täysin kypsässä viinissä on edelleen raikas, napakka hapokkuus ja pehmeän sitruunainen jälkimaku. Veikkasin vuosikerraksi -61:stä, mutta oikea olikin itselleni tutumpi -64, ja viinikin oli vajaa vuosi sitten maistettuna ennalta tuttu. Tämä pullollinen oli minusta hieman parempi kuin edellinen, mutta hyvästä tasapainosta huolimatta näinki silti "vain" yhden tarinan viini. 93

Henriot Brut Millésimé 1976

Väri on tässä edellistä selvästi vaaleampi, mutta yhtäläisyytenä viinissä on samoin hyvät kuplat. Tyylikkäässä ja tasapainoisessa tuoksussa on voimakkaasti kahvia, ja sen rinnalla myös erottuvaa mineraalisuutta sekä ripaus tryffeliä. Maku on täynnä hunajaista hedelmää omenan ja ananaksen sävyissä, mutta kokonaisuus tuntuu siitä huolimatta kaikin puolin raikkaalta.

Nuorekkaan olemuksen viimeistelee tämän lämpimän vuosikerran viiniksi yllättävän napakka hapokkuus: sokkona veikkasinkin kirkkain silmin identiteetiksi 80-luvun (1985) Oenotheque-Domppaa. Kerrassaan hieno vuosikertaviini, ja jälleen kerran osoitus Henriotin samppanjatalon tasaisen korkeasta laadusta ja ensiluokkaisesta nautittavuudesta. Sopivasti vanhalta näyttävän korkin perusteella kyseessä oli ilmeisesti alkuperäisessä aikataulussaan korkitettu pullo. 95

---


Veuve Clicquot Cave Privée Rosé 1978

Myöhään uudelleenkorkitetun Clicquot'n vuosikertarosén korkki on vaihdettu 10/2008 ja dosage on 4 g/l. Viinissä on hyvät kuplat, ja tuoksusta erottuu kiehtova yhdistelmä sitruunaruohoa, persikkaa ja vihreää omenaa. Maussa on makeaa hunajamelonin ja persikoiden sävyä, tasapaino on moitteeton ja hapokkuus juuri riittävää.

Ehdin hetken arvailla alkuperää ennen identiteetin paljastumista, ja jostain ihmeen syystä (savuisten pinot-sävyjen puute?) en viereisistä vahvoista väitteistä huolimatta Clicquot'hon uskonut, vaikka talon tyylin pitäisi olla melko tuttu ja näissä vanhemmissa roséissa ennenkin hyväksi havaittu. Oikein miellyttävä ja maukas, hienoksi kypsynyt viini, joka lähinnä vain tietynlaisen yksinkertaisuuden ja detaljien vähäisyyden vuoksi välttyi vieläkin korkeammilta pisteiltä. Itselleni muistaakseni ensimmäinen tämän hiukan unohduksiin painuneen samppanjavuoden viini koskaan. 94

Dom Ruinart Rosé 1988

Tämän samoin mukavasti kuplivan viinin väri on sävyltään vahvasti kuparinpunertava. Mahtavan tyylikkäästä tuoksusta erottuu ainakin kermaa, cantaloupemelonia ja voita. Maku on sileän tasapainoinen ja kerrassaan mehukas: vahvaa nektariinien ja persikoiden sävyä sekä lisäksi raikasta ananasta. Kokonaisuuden viimeistelee miellyttävä hapokkuus ja tässä hetkessä erittäin sopivan tuntuinen kypsyys. Tämä on erottuvan hieno tapaus erityisesti rosé-genressä, mutta myös verrattuna melkein mihin tahansa muuhunkin samppanjaan - vieläpä hivenen epäkiitollisella paikallaan pitkän tasting-illan viimeisenä varsinaisena viininä. Vielä kertaluokkaa sädehtivämpi tapaus kuin myöskin mainio vuoden -90 versio samasta viinistä viime keväänä. 96

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Launois BdB 1959 ja pari tavallisempaa

Launois Frères Le Mesnil-sur-Oger Premier Cru Vintage 1959 Launoisin puhdas Mesnil-viini ajalta, jolloin kylällä ei vielä ollut grand cru -statusta. Viinissä ei enää erotu lasissa näkyviä kuplia; kultaisessa värissä on häivähdys vaalean oranssia sävyä. Pullollinen vaikuttaa joka tapauksessa olevan ihan kohtuullisessa kunnossa: tuoksussa on jonkin verran rusinaista oksidoitumisen sävyä, mutta myös mukavasti hunajaa, ylikypsää omenaa, paahdettua sokeria ja voita.

Maussa on toffeen rinnalla vielä hedelmää omenan sekä päärynän sävyissä, ja hapokkuus on varsin hyvässä tasapainossa sen rinnalla. Tätä pullollista selvästi vanhempi päivänsankari (90 vuotta) erottui edukseen suhteessa vielä nuorekkaammalla olemuksellaan, mutta kaikin puolin melko virkeä oli ilahduttavasti myös viinikin. 90
Piper-Heidsieck Essentiel Cuvée Réservée Extra Brut Piperin pykälää parempi ja vähädosageisempi vakiosamppanja, etikettitietojen mukaan cuvée L2H, pohjavuosikerta 2012 + 18 % réserve-viinejä, korkinvaihto 6…

Vieraana syntymäpäiväpruuvissa: mm. DRC La Tâche 2006, Rene Engel Grands Echezeaux 1983 ja Bollinger VVF 1998

Mainio maaliskuinen ilta vieraana -83-mallisia syntymäpäiviä juhlistamassa. Viinilista (ja viinien järjestys) oli suurimmaksi osaksi etukäteen tiedossa, mutta muutama mukava sokkokin mahtui joukkoon.

Lanson Black Label (80-luvulta?) Sokkona tarjoillussa lämmittelyviinissä on kullankeltainen väri ja jonkin verran kuplia. Hillityn tasapainoisesta tuoksusta erottuu paahdettua sokeria, melko vahvaa punasävyistä omenaa ja kypsää ananasta. Kokonaisuutta monipuolistaa vielä ripaukset hasselpähkinää ja jouluista mausteisuutta, toisaalta mukana on myös aivan aavistus jonkinasteista alkavan oksidoitumisen tuntua.
Maussa on aika mukavasti hedelmää: omenaa, omenan kuorta ja kypsähköä sitruunaa. Makeus on hyvin balanssissa ja viinissä on oikein sopivan tuntuinen hapokkuus. Maukas, kypsä kokonaisuus, vaikka konsentraatiota aivan huippuviiniksi kyllä uupuukin. Veikkasin identiteetiksi välivuoden domppaa 90-luvun alusta tai Moëtin hyvää vuosikertaviiniä samalta aikakaudelta. Olikin kuitenkin hyvässä…

Jouluaattona samppanjaa: mm. Roederer Rosé 2008, Dom Ruinart Rosé 1996 ja Selosse Le Bout du Clos

Gosset Grande Réserve Brut magnum Tuoksusta erottuu ripaus ruutisavun reduktiivista sävyä sitruunan ja vihreän omenan, sekä vielä kunnolla kypsymättömän ananaksen terävähköjen aromien rinnalla. Viinin lämmetessä mukaan ilmaantuu pyöristävä häivähdys kermatoffeeta.

Maussa on mukavasti tuoksua kypsempää sitruunaa ja mehukkaampaa omenaa, sekä hieman voilla leivottujen pikkuleipien sävyä. Maukasta ja laadukkaaksi nv-samppanjaksikin varsin pitkää jälkimakua tahdittaa Gosset'lle tyypillinen jäntevä, tiukan sitruunainen hapokkuus. Raikas ja puhdaspiirteinen viini varsinkin näin magnumista maistettuna. 90
Philipponnat Grand Blanc Extra-Brut 2008 Korkinvaihto 3/2018, dosage 4,5 g/l. Keveäpiirteisessä tuoksussa on sitruunaa, voita, limen kuoren pirteää sävyä ja hieman raikasta hunajaisuutta. Tuoreen nuorekkaassa maussa on eniten sitruunaa ja vihreää omenaa, mutta myös ripaus hunajaisen kypsää mangon sävyttämää trooppista hedelmää. Jälkimaussa tuntuu tiukahko hapokkuus limen ja greipin kyyd…