Siirry pääsisältöön

Veuve Clicquot Vintage Rosé Cave Privée 1990 + pari muuta


Dosage 5 g/l, korkinvaihdon ajankohta puuttuu jostain syystä takaetiketistä, mutta vuosi 2011 lienee melko tarkka arvaus. Viinissä on pronssinpunainen väri ja pirteät kuplat. Tuoksusta erottuu vaalean maitokahvin sävyttämää paahteisuutta, kypsiä punaherukoita, lempeää sitruunaisuutta, nektariinia, punaista omenaa ja hieman vaalean kinuskin aromia.

Maussa on melko vahvaa ja aavistuksen kulmikasta sitruunan sävyä, omenan kuorta, häivähdys vadelmaa ja tuoreita punaherukoita. Mukavan mehukkaassa jälkimaussa tuntuu viinin greipin ja karpalon hieman kirpeästi sävyttämä vahvahko hapokkuus. Ei kovin kompleksinen, mutta suhteellisen nuorekkailta sävyiltään varsin miellyttävä ja aika tyylikäskin viini. Cave Privée -merkinnän (ja hintalapun) perusteella ei kuitenkaan kannata odottaa liikaa, sillä tämä on ihan alkuperänsä mukaisesti kuitenkin "vain" hyvä myöhään uudelleenkorkitettu vuosikertarosé, ei sentään mitään sen huipumpaa. 93

---


Henriot Rose Noire Réserve Privée Pur Chardonnay

Samaa parin pullon erää kuin keväällä tyhjennetty ensimmäinen, ja tämä toinen on selvästi parempi: tyyliltään ja sävyiltään toki samanlainen, mutta raikkaamman hedelmäinen ja tasapainoisempi - nyt suunnilleen odotusten mukainen viini siis. 88

Autréau de Champillon Réserve Brut Grand Cru

Tuoksu on kohtuullisen raikas, siitä erottuu vihreää omenaa, sitruunaa ja hieman paahteisuutta. Maussa on samoja omenan ja sitruunan sävyjä sekä ripaus toffeeta niiden rinnalla. Jälkimaussa on siistiä hapokkuutta ja samalla hieman hunajaista makeutta. Ihan asiallinen perustason samppanja. 85

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip...

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika...

Pol Roger Cuvée Sir Winston Churchill 1995

Tässä pullollisessa on pirteät kuplat, viinin väri on hiukan tummuneen kullankeltainen, kuten 25-vuotiaalta pinot-vetoiselta samppanjalta sopinee olettaa. Tuoksussa on melko runsasta ruskean sokerin sävyttämää paahteisuutta, kypsähköä sitruunaa ja sopivan kypsiä punaisen omenan sävyjä.  Maussa on tuhti annos sitruunaa, tasapainoisesti kypsyneitä omenasävyjä ja lempeästi ananasta. Tiivistä, pirteän hapokasta ja mukavan mittaista jälkimakua saattelee mehukkaan greipin sekä sitruunankuoren keveän kirpeät piirteet. Hedelmäisyys on siten mukavaa, että vahvahkon sitruunaisesta yleisilmeestä huolimatta kokonaisuudesta jää miellyttävä ja tasapainoinen vaikutelma. Kypsyys tuntuu sopivalta nyt, mutta ehkä tämä voisi hyvässä kellarissa vietettyjen lisävuosien myötä vielä kehittyäkin vähän.  94