Siirry pääsisältöön

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988


Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum

Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä.

Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika olisi voinut tuoda tähän enää lisää - kaunis viini hienon kylän ja crun nyt jo historian havinaan hävinneeltä viljeilijä-viinintekijältä.  94

---

Domaine Raveneau Chablis Grand Cru Clos 2006

Kummatkin Chablis't dekanttereissa vajaat kolme tuntia ennen maistamista. Tämä Raveneau on Dauvissat'ta selvästi trooppisemman hedelmäinen, mutta ei mitenkään ylitsevuotavalla tai ylikypsällä tavalla: vaaleaa persikkaa, nektariinia, raikasta omenoiden tuoksua sekä siistiä mineraalisuutta. Viini on aluksi jopa aavistuksen ujon oloinen, mutta kehittyy hienosti lasissa, samalla kun tyypillinen simpukankuorien sävy voimistuu, ja rinnalle tulee myös vienoa vaniljan aromia.

Runsaspiirteinen maku tuntuu ihan aluksi melko terävältä ja särmikkäältä, mutta tasaantuu lasissa ja hieman lämmetessään tasapainoiseksi ja tyylikkääksi sitruunan, limen ja vihreiden omenoiden kirjomaksi kokonaisuudeksi. Jälkimaku on lämpimän vuoden viiniksi yllättävänkin hapokas ja mineraalinen, mutta ehkä vuosikerta näkyy tässä aavistuksenomaisena kulmikkuutena. Hyvässä vaiheessa oleva, hienostunut ja moitteettomasti viimeistelty viini joka tapauksessa - yhtään vähempää ei Chablis'n ykköstekijältä ja ykkös-crulta vaikka näin vähän vaatimattomammalta vuodelta toki omissa odotuksissani ollutkaan. 94

Domaine Vincent Dauvissat Chablis Grand Cru Les Clos 2008

Tämän viinin tuoksussa on päällimmäisenä vahvoja kalkkikiven ja suolaisen meren aromeja. Niiden alta löytyy myös melko runsaspiirteistä hedelmäisyyttä: omenaa, omenankuorta ja tiukkaa sitruunaisuutta. Monoliittisen tuntuiset kalkkikiven ja meren sävyt pitävät kokonaisuutta lasissa ajan kanssa seurattunakin koko ajan tiukassa otteessaan.

Maku on vuosikerran mukaisesti muhkean hedelmäinen, tässä on varsin järeä konsentraatio mutta silti aika hyvä tasapaino: keltaisia omenoita, jykevää kypsää sitruunaa ja hivenen passionhedelmää sekä orkideamaista kukkeaa sävyä. Muhkeassa jälkimaussa maistuu sitruuna sekä viinin kalkkinen vahva mineraalisuus. Mittasuhteiltaan iso, hyvin kypsä mutta ei ainakaan vielä ylikypsä viini, jossa voisi puolestani olla kuitenkin hieman enemmän lempeää tyylikkyyttä vaikka sitten runsauden ja konsentraation kustannuksella. 93

---

Weingut Keller Pettenthal Riesling Grosses Gewächs 2009

Tämä seuraava kaksikko dekanttereissa noin 3,5 h ennen maistamista. Tuoksusta erottuu vahvaa savuista mineraalisuutta ja sadeveden aromia, sekä lempeä häivähdys rypäleelle tyypillistä petrolisuutta. Hedelmäiset sävyt ovat viereistä Pillot'n Chevalieria trooppisempia, mutta eivät ylitsevuotavia: mangoa, nektariinia ja ananasta sekä tyylikästä sitruunaisuutta, joka raikastaa kokonaisuutta kivasti.

Maun hedelmäisyys on muhkean konsentroitunutta: ananasta, mangoa ja herkullisen kypsiä persikoita. Täyteläisen hedelmäinen jälkimaku taittuu sitruunaan ja mineraalisuuteen. Hapokkuuttakin on, mutta ei alkuperään nähden tai Pillot'hon verrattuna mitenkään ylenmäärin. Lämmin vuosi näkynee näin tässä isojen mittojen rieslingissä, joka on muuten aivan moitteettomasti viimeistelty ja jo nyt oikein maukkaaksi kypsynyt. 94

Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet Grand Cru 2007

Tämän viinin tuoksussa on hieno tasapaino ja tyylikkyyttä on vaikka pois annettavaksi asti: upeaa omenaa, vaaleaa toffeeta, voita, mitä kauneinta sitruunan aromia sekä ripaukset lehtipersiljan ja niittykukkien sävyjä.

Maun elementit jatkavat tuoksun mukaista, säväyttävän intensiivistä ja huippuunsa viritettyä yleislinjaa: konsentraatio, tyyli ja tasapaino ovat ykkösluokkaa, ja täysin tämän hienon palstan sekä laadukkaan tekijän ja vuosikerran asettamien odotusten mukaisia. Kirkkaan hedelmäisinä sävyinä erottuu sitruunaa, limeä, voita ja kermatoffeeta - kokonaisuus on tässä paljon enemmän kuin pelkkien osien summa. Hienovireinen hapokkuus kyydittää pitkää ja lempeää jälkimakua. 

Tässä viinissä on palaset juuri sillä tavalla kohdallaan kuin hienolta valkoiselta burgundilta parhaimmillaan sopii olettaa: tasapainoiset mittasuhteet, osuva konsentraatio ja riemukas kompleksisuus yhdistettynä nautittavaan kypsyysvaiheeseen - upea viini. 97

---

Domaine Coche-Dury Meursault 2004

Nämä Coche-Duryt dekantoitu pari tuntia ennen maistamista. Tämän vanhemman tuoksu on hienostuneen hedelmäinen, domainen viineille tyypillinen reduktiivisuus säestää vain hyvin hentona taustalla, erityisesti viereiseen nuorempaan Cocheen verrattuna. Sävyinä erottuu hienoa granny smith -omenaa, hentoja limen aromeja, melko nuorekasta ananasta ja hieman passionhedelmää.

Maun tasapaino on hyvä, ja kypsän hedelmän konsentraatio on kepeän lempeä mangon, keltaisen omenan ja nektariinin sävyissä. Jälkimaku on keveähkö, mutta mukavan mehukas: sitruuna väreilee siinä hiipien voimistuvan hapokkuuden rinnalla. Maukas ja täysin kypsän tuntuinen, mutta samalla kuitenkin aavistuksen geneerisen oloinen, suhteellisen yksinkertainen ja keveähkö viini - maineikkaasta tekijästä huolimatta tämä tuntuu kuitenkin, ihan luokituksensa mukaisesti, "vain" erittäin hyvältä kylätason viiniltä. Ehkä tässä viinissä on ollut muutama vuosi sitten enemmän intensiteettiä ja terävyyttä? Viinien lasissa kehittyessä ero 2007:n eduksi vahvistuu edelleen. 92

Domaine Coche-Dury Meursault 2007

Tämän viinin tuoksussa on selvästi erottuvaa, tekijälle leimallista tulitikun ja ruutisavun reduktiivista aromia. Sen rinnalta erottuu tyylikästä sitruunaisuutta ja kuulasta vihreän omenan sävyä - aromien yleinen sävy on vähän vihreämpi kuin edellisessä viinissä, mukana on myös sitruunatimjamin ja -melissan yrttistä tuntua. Kokonaisuuden päällä on vielä lempeänä harsona tammen tuomaa pyöreää vaniljaisuutta.

Maku on puhtaan hedelmäinen, moitteettoman tasapainoinen ja nautittavuudeltaan aivan ykkösluokkaa: hienoa omenaa, mehukasta persikkaa ja kuulasta sitruunaa. Siloitellun hapokkaan jälkimaun viimeistelee kauniina erottuva, laserilla terävöitetyn tuntuinen mineraalisuus ja keveä piikiven sävyttämä reduktiivisuus. Klassisen tyylikäs viini, joka esittelee parhaalla tavalla sekä hienoa vuosikertaa, Meursault'n kylää että viinintekijän osaamista. Tätä voisi hymyssä suin juoda "all day long" - ainakin jos hinta olisi yhtään maltillisempi. 94

---

Chateau Rayas Chateauneuf-du-Pape Réservé 1988

Dekantoitu reilun tunnin ennen maistamista. Viinin väri on hennosti rusehtavan punainen ja reunasta jonkin verran vaalentunut. Tuoksusta avautuu nenään upea sikermä yrttejä, voimakkaimmin rosmariinin ja salvian aromeja. Punasävyisessä hedelmäisyydessä korostuu voiman sijaan upea tyylikkyys: täydellisen kypsiä punaisia herukoita, tiiviin konsentroitunutta vadelman sävyä sekä häivähdys tupakanlehtien aromia.

Maku on upean tyylikäs ja hienostuneesti kypsynyt: punaisia herukoita, hillomaista mansikkaa, viikunaa sekä mehukasta kirsikan sävyä. Jälkimaku on kauniisti hapokas - tämä viini tuntuu täysin kypsältä mutta ei vielä tippaakaan väsyneeltä. Konsentraatio on lempeän rayasmainen niin, että viinin vastustamattomalla eleganssilla on kaikki tarvittava tila sädehtiä mitä kirkkaimmin. 96

Chateau Palmer 1989

Dekantterissa runsaat pari tuntia ennen maistamista. Voimaa ja tyyliä onnistuneesti yhdistävä tuoksu on selvästi tummasävyisempi kuin Rayas'ssa: boysenmarjaa, mustikkaa, maatiaisluumua ja raikasta mustaherukkaa. Näiden rinnalta erottuu tyypillisiä bordeaux-piirteitä, sikarilaatikon ja lyijykynän teroituspurun aromeja.

Yhä suhteellisen nuorekas maku on upean tiivis ja suutuntumaltaan sileän samettinen. Sävyinä erottuu konsentroitunutta, nautittavan kypsää mustikkaa ja mustaherukkaa, ripaus boysenmarjaa sekä seetripuun ja tupakanlehtien tuntua tummien marjasävyjen vierellä. Kypsät tanniinit ja sopiva annos hapokkuutta siinä rinnalla kannattelevat pitkää, luumunsävyistä jälkimakua. Elegantti, hieman burgundimainen huippubordeaux, jonka luulen 5-10 vuodessa kypsyvän vielä tätäkin hetkeä paremmaksi. 95

---

J.J. Prüm Wehlener Sonnenuhr Riesling Auslese 1988

Viini on väriltään kuparinruskea, ja siinä on kiehtova tuoksu: toffeeta, aprikoosia, persikkaa, häivähdys punaisia herukoita sekä jonkin verran jalohomeen sävyä. Maun konsentraatio on varmasti alhaisehkosta alkoholin määrästä (7,5 %) johtuen lempeän keveä: persikkaa, aprikoosia ja vaaleita herukoita. Jälkimaku on lempeän hapokas ja hennosti sitruunan sävyinen. Maukas, puhdaspiirteinen viini, joka lienee täysin kypsä nyt, mutta olemukseltaan ajattomana kestänee hyvänä vielä pitkälle tulevaisuuteen. 93


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip

Peräkkäisiltä vuosilta

Savart Calliope 2007 Tuoksussa on vihreää omenaa, kevyesti voita ja vähän lämmintä, tummahkoa paahteisuutta mantelin sävyttämänä. Maku on tiiviin hedelmäinen: omenasävy on kirpeähkö mutta mukana on myös miellyttävä häivähdys trooppisuutta ja persikan tuntua. Jälkimaku on jykevä, melko hapokas ja tuhdin greippinen. Jälleen kerrassaan ryhdikäs viini Savartin valikoimasta, jota kelpaisi ja kannattaisi kyllä kypsyttää vielä muutama vuosi lisää.  88 José Michel 2006 Tuoksu on mutkattoman hedelmäinen ilman suurempaa eleganssia: punaista omenaa ja sen rinnalla kukkeampaa sävyä, kevyesti paahtoleipää ja häivähdys savuisuutta. Maussa kypsähkön hedelmäinen, hivenen makean hunajaisuuden sävyttämä linja jatkuu. Hapokkuus on suhteellisen kevyttä ja jälkimaku taittuu kirpeään sitruunaisuuteen sekä aavistukseen alkoholin tuntua. Meunierin suuri määrä tässä viinissä vuosikertaan yhdistettynä näkyy suhteellisena kypsyytenä ja melko suoraviivaisina sävyinä -- kokonaisuus on vuosikertasamppanja