Siirry pääsisältöön

Joulun alle: Henriot Le Premier 1975 & Laurent-Perrier Grand Siècle


Henriot Le Premier 1975

Tässä käsittääkseni suhteellisen harvinaisessa viinissä on ikäisekseen hienot kuplat ja varsin vaaleankeltainen väri. Selvästi Grand Siècleä hillitymmästä ja hienovireisemmästä tuoksusta erottuu hasselpähkinää, aprikoosia, ananasta, hentoista pikkuleipien sävyä ja kevyttä mausteisuutta.

Maku on herkullinen ja erittäin sopivan kypsä, sävyinään savuisuuteen verhottua, kauniiksi kypsynyttä ananasta ja aprikoosia. Hapokkuus hiipii säestämään jälkimakua suorastaan vähän varkain, mutta tuntuu lopulta jopa hienoisesti kirpeältä. Kokonaisuutena joka tapauksessa hienon tasapainoinen ja nautittava viini, jos tässä iässä yhä nuorekas, vuosikerralle tyypillinen aavistuksen terävä hapokkuus ei häiritse. Viini kestää avattuna useamman tunnin ilman yhtään oksidoitumiseen vivahtavaa piirrettä. 94

Laurent-Perrier Grand Siècle

Tässä etiketin perusteella pohjavuosikerroiltaan 80–90-lukujen taitteesta olevassa GS:ssä on hyvät kuplat ja Henriot'a hieman tummemman kultainen väri. Tuoksu antaa itsestään heti viereistä viiniä runsaamman kuvan: kermaa, hunajaa, kypsää mangoa sekä varsin hallitsevaa ja hedelmäisyyden jossain määrin taka-alalle jättävää maitokahvin sävyä. 

Maku on suhteellisen nuorekas, siitä erottuu vihreää omenaa ja mehukasta sitruunaa. Hapokkuus on vahvaa ja jälkimaku sen saattamana mukavan pitkä. Tämä on kiva, kypsähkö viini, mutta ei kuitenkaan aivan yhtä hyvässä tasapainossa kuin Henriot, eikä myöskään illan kuluessa pysy aivan yhtä hyvin avaamisen aikaisessa ryhdissään. 93
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Domaine Comte Georges de Vogüe Chambolle-Musigny Les Amoureuses 1984

Kaadettu suoraan lasiin ilman dekantointia: Väri on reunoilta ruskehtava, jopa hivenen veden värinen, muuten keskisävyisen punainen. Tuoksussa on hentoisesti tummaa marjaisuutta, hieman mineraalisuutta ja luumua, sekä hento maanläheinen komponentti. Viini ilmaantuessa mukaan tulee vielä kevyt salmiakin aromi. Maku on kevyen marjainen, sävyinä kirsikkaa ja boysenmarjaa, sekä tässäkin myös mineraalia ja multaa. Suutuntuma on aluksi melko ohut ja vetinen, ja kevyt hapokkuus tuntuu lyhyessä jälkimaussa jollain tavalla irtonaiselta. Puolen tunnin päästä avaamisesta viini tuntuu kuitenkin saavan selvästi lisää ryhtiä, ripauksena voimaa sekä parempaa balanssia. Viini ei mitenkään erityisesti tunnu liian vanhalta vaan ennemmin vuosikertansa mukaiselta. Silti erityinen viini, vaikkakin muuten kuin absoluuttisen laatunsa perusteella.  88
Lähetä kommentti
Lue lisää

Vuoden 2002 samppanjoita, tasting osa VII: mm. Krug Clos d'Ambonnay, Clos du Mesnil, Salon ja Roederer Cristal Rosé

Elokuussa 2019 toistaiseksi viimeinen otto vuosikerran 2002 samppanjoista vertikaalin muodossa, itselleni 7. osa kaikkiaan kymmenen järjestetyn istunnon sarjasta. Muutama illan viineistä oli maistettu jo ensimmäisissä osissa keväällä 2016, ja muutamat huiput olivat itselleni täysin uusia. Viinien taso näissä tastingeissa on ollut jossain määrin vaihteleva sisältäen myös joitain jo alamäen puolella olleita esimerkkejä. Tämän viimeisen illan jälkeen oli joka tapauksessa selvää, että vuosikerran parhaat samppanjat ovat paitsi aivan upeita viinejä, myös vasta pitkän elinkaarensa alkutaipaleellaan. J. Lassalle Special Club Premier Cru 2002 Kaksi ensimmäistä viiniä tarjottiin sokkona, tämä niistä siis ensimmäinen. Tuoksussa on mukavaa,  jasmiinin ja ruusupensaan mieleen tuovaa makeaa kukkeutta sekä kohtuullisesti omenaa ja sipaus voita. Maku on keveä, mutta melko tyylikäs sitruunan ja vihreän omenan sävyttämänä. Jälkimaussa tuntuu kohtuullinen hapokkuus, limen tuntua sekä ripaus mine...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika...
Lähetä kommentti
Lue lisää