Henriot Le Premier 1975
Tässä käsittääkseni suhteellisen harvinaisessa viinissä on ikäisekseen hienot kuplat ja varsin vaaleankeltainen väri. Selvästi Grand Siècleä hillitymmästä ja hienovireisemmästä tuoksusta erottuu hasselpähkinää, aprikoosia, ananasta, hentoista pikkuleipien sävyä ja kevyttä mausteisuutta.
Maku on herkullinen ja erittäin sopivan kypsä, sävyinään savuisuuteen verhottua, kauniiksi kypsynyttä ananasta ja aprikoosia. Hapokkuus hiipii säestämään jälkimakua suorastaan vähän varkain, mutta tuntuu lopulta jopa hienoisesti kirpeältä. Kokonaisuutena joka tapauksessa hienon tasapainoinen ja nautittava viini, jos tässä iässä yhä nuorekas, vuosikerralle tyypillinen aavistuksen terävä hapokkuus ei häiritse. Viini kestää avattuna useamman tunnin ilman yhtään oksidoitumiseen vivahtavaa piirrettä. 94
Laurent-Perrier Grand Siècle
Tässä etiketin perusteella pohjavuosikerroiltaan 80–90-lukujen taitteesta olevassa GS:ssä on hyvät kuplat ja Henriot'a hieman tummemman kultainen väri. Tuoksu antaa itsestään heti viereistä viiniä runsaamman kuvan: kermaa, hunajaa, kypsää mangoa sekä varsin hallitsevaa ja hedelmäisyyden jossain määrin taka-alalle jättävää maitokahvin sävyä.
Maku on suhteellisen nuorekas, siitä erottuu vihreää omenaa ja mehukasta sitruunaa. Hapokkuus on vahvaa ja jälkimaku sen saattamana mukavan pitkä. Tämä on kiva, kypsähkö viini, mutta ei kuitenkaan aivan yhtä hyvässä tasapainossa kuin Henriot, eikä myöskään illan kuluessa pysy aivan yhtä hyvin avaamisen aikaisessa ryhdissään. 93
Kommentit
Lähetä kommentti