Siirry pääsisältöön

Joulunajan viinit


Louis Roederer Rosé 2006
Viinin väri on kauniin vaaleanpunainen, pirteässä tuoksussa on persikkaa, vadelmaa ja punaisia viinimarjoja. Maun hentoa nuorta hedelmäisyyttä hallitsee kirpeä karpaloisuus, mutta varsinainen hapokkuus on melko maltillista. Tyylikäs, mutta turhan nuori ja lähinnä maultaan hiukan raaka viini, jonka potentiaalia on tässä vaiheessa hankala arvioida. Oli  tällaisenaan kuitenkin aivan loistava juomakumppani joulun kalapöydälle! 88


Henriot 1996
Kauniin kullankeltainen, asialliset kuplat. Tuoksu on voimakkaan hedelmäinen, jossa ananasta, punaisia omenia ja inkivääriä. Maussa mehukasta sitruunaa ja paahteisia sävyjä, saksanpähkinää. Tämä on selvästi kypsemmän oloinen kuin edellinen pullo samaa viiniä, tässä kypsän samppanjan sävyt ja nuorekas hapokkuus muodostavat onnistuneen, tasapainoisen ja erittäin nautittavan kombinaation. Henriot tekee kautta linjan hienoja viinejä ja tämä ysikutonen on siitä oivallinen esimerkki. Onneksi näitä on vielä muutama jäljellä. 93

Vaihteeksi myös hiukan muutakin kuin samppanjaa:

Gould Campbell Vintage Port 1985
Väri on melko tumman punainen, lähinnä vain reunoilta hieman ruskehtava. Viini tuoksuu rusinoille ja viikunalle, maussa on ensin pippuria ja kirsikkaa, joskin hedelmä tuntuu alusta ehkä aavistuksen kuivuneelta. Siirappinen ja tasaisen makea jälkimaku viipyileee kuitenkin pitkään suussa ja siloittelee kokonaisuuden mukavaksi. Kyllä tällaista ainakin kerran vuodessa juo mielikseen. Dekantoitu noin 7 h ennen maistamista. 91

Chateau Musar 1999
Viimeinen pullo Alkon poistosta muutama vuosi sitten kohtuulliseen hintaan hankituista. Tämä viini tuoksuu ihan Musarille – tuoksu on siis varsin voimakas ja siinä on päällimmäisenä ylikypsä hedelmä, lähinnä luumu ja lisänä hiukan viikunaa. Maku jatkaa samaa teemaa kevyen makeuden säestämänä. Viini on aika hyvässä tasapainossa ja kauniisti kehittynyt (kestää kyllä aikaa varmasti edelleen). Omintakeinen viini, laadukas mutta ei erityisen hienostunut, joten jakaa toki mielipiteitä. Itse kyllä juon mielelläni ainakin ruuan kanssa. Dekantoitu noin 4 h ennen maistamista. 90

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika

Peräkkäisiltä vuosilta

Savart Calliope 2007 Tuoksussa on vihreää omenaa, kevyesti voita ja vähän lämmintä, tummahkoa paahteisuutta mantelin sävyttämänä. Maku on tiiviin hedelmäinen: omenasävy on kirpeähkö mutta mukana on myös miellyttävä häivähdys trooppisuutta ja persikan tuntua. Jälkimaku on jykevä, melko hapokas ja tuhdin greippinen. Jälleen kerrassaan ryhdikäs viini Savartin valikoimasta, jota kelpaisi ja kannattaisi kyllä kypsyttää vielä muutama vuosi lisää.  88 José Michel 2006 Tuoksu on mutkattoman hedelmäinen ilman suurempaa eleganssia: punaista omenaa ja sen rinnalla kukkeampaa sävyä, kevyesti paahtoleipää ja häivähdys savuisuutta. Maussa kypsähkön hedelmäinen, hivenen makean hunajaisuuden sävyttämä linja jatkuu. Hapokkuus on suhteellisen kevyttä ja jälkimaku taittuu kirpeään sitruunaisuuteen sekä aavistukseen alkoholin tuntua. Meunierin suuri määrä tässä viinissä vuosikertaan yhdistettynä näkyy suhteellisena kypsyytenä ja melko suoraviivaisina sävyinä -- kokonaisuus on vuosikertasamppanja