Tässäpä samppanja joka ei erityisesti esittelyjä kaipaa: legendaarinen viini nyt jo miltei legendana arvostetulta vuodelta. Omasta kellarista näitä löytyy ainakin toistaiseksi vain pari pullollista, joten siksi olikin mukava nauttia tätä ravintolassa istuen. Kyseessä oli kaiken lisäksi itselleni vasta aivan ensimmäinen kerta tämän viinin seurassa.
Supervuosikerran Krug ei ole tuoksultaan erityisen voimakas varsinkaan aluksi: voimakkain aromi on sitruuna, jonka lisänä on hieman paahtovanukkaan sävyä. Viinin avautuessa sitruunaisuus jää enemmän taka-alalle, ja tilalle tulee omenan ja toffeen sävyt sekä tammikypsytyksen tuoma vaniljainen vire. Pari kolme tuntiakaan eivät saa tuoksua merkittävästi voimistumaan, eli kaikkiaan se on koviin odotuksiin nähden aavistuksen vaimea.
Viinin maistaminen sykähdyttää tuoksun arviointia enemmän: tässä viinissä on todella roteva ja runsas hedelmäisyys, jonka keskeiset elementit ovat mehukas sitruuna ja maukkaat punaiset omenat. Lisänä on vielä raparperihilloa ja tillin mieleen tuova yrttimäinen häivähdys. Massiivisen suutuntuman viimeistelee todella pitkä ja todella hapokas jälkimaku.
Kokonaisuutena tässä ei ole enää häiritsevää nuoruuden kirpeyttä, mutta ei vielä erityisemmin mitään kypsiä sävyjäkään. Järeästä, miltei pureksittavan runsaasta hedelmäisyydestä on silti ilo nauttia jo tässäkin hetkessä, vaikka tämä samppanja kypsyneekin täyteen loistoonsa vasta jollakin tulevalla vuosikymmenellä. Tällaista hapokkuutta ja pinnan alla kytevää potentiaalia on harvassa viinissä! 94
Kommentit
Lähetä kommentti