Siirry pääsisältöön

Krug 1996



Tässäpä samppanja joka ei erityisesti esittelyjä kaipaa: legendaarinen viini nyt jo miltei legendana arvostetulta vuodelta. Omasta kellarista näitä löytyy ainakin toistaiseksi vain pari pullollista, joten siksi olikin mukava nauttia tätä ravintolassa istuen. Kyseessä oli kaiken lisäksi itselleni vasta aivan ensimmäinen kerta tämän viinin seurassa.

Supervuosikerran Krug ei ole tuoksultaan erityisen voimakas varsinkaan aluksi: voimakkain aromi on sitruuna, jonka lisänä on hieman paahtovanukkaan sävyä. Viinin avautuessa sitruunaisuus jää enemmän taka-alalle, ja tilalle tulee omenan ja toffeen sävyt sekä tammikypsytyksen tuoma vaniljainen vire. Pari kolme tuntiakaan eivät saa tuoksua merkittävästi voimistumaan, eli kaikkiaan se on koviin odotuksiin nähden aavistuksen vaimea.

Viinin maistaminen sykähdyttää tuoksun arviointia enemmän: tässä viinissä on todella roteva ja runsas hedelmäisyys, jonka keskeiset elementit ovat mehukas sitruuna ja maukkaat punaiset omenat. Lisänä on vielä raparperihilloa ja tillin mieleen tuova yrttimäinen häivähdys. Massiivisen suutuntuman viimeistelee todella pitkä ja todella hapokas jälkimaku.

Kokonaisuutena tässä ei ole enää häiritsevää nuoruuden kirpeyttä, mutta ei vielä erityisemmin mitään kypsiä sävyjäkään. Järeästä, miltei pureksittavan runsaasta hedelmäisyydestä on silti ilo nauttia jo tässäkin hetkessä, vaikka tämä samppanja kypsyneekin täyteen loistoonsa vasta jollakin tulevalla vuosikymmenellä. Tällaista hapokkuutta ja pinnan alla kytevää potentiaalia on harvassa viinissä! 94

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika

Peräkkäisiltä vuosilta

Savart Calliope 2007 Tuoksussa on vihreää omenaa, kevyesti voita ja vähän lämmintä, tummahkoa paahteisuutta mantelin sävyttämänä. Maku on tiiviin hedelmäinen: omenasävy on kirpeähkö mutta mukana on myös miellyttävä häivähdys trooppisuutta ja persikan tuntua. Jälkimaku on jykevä, melko hapokas ja tuhdin greippinen. Jälleen kerrassaan ryhdikäs viini Savartin valikoimasta, jota kelpaisi ja kannattaisi kyllä kypsyttää vielä muutama vuosi lisää.  88 José Michel 2006 Tuoksu on mutkattoman hedelmäinen ilman suurempaa eleganssia: punaista omenaa ja sen rinnalla kukkeampaa sävyä, kevyesti paahtoleipää ja häivähdys savuisuutta. Maussa kypsähkön hedelmäinen, hivenen makean hunajaisuuden sävyttämä linja jatkuu. Hapokkuus on suhteellisen kevyttä ja jälkimaku taittuu kirpeään sitruunaisuuteen sekä aavistukseen alkoholin tuntua. Meunierin suuri määrä tässä viinissä vuosikertaan yhdistettynä näkyy suhteellisena kypsyytenä ja melko suoraviivaisina sävyinä -- kokonaisuus on vuosikertasamppanja