Siirry pääsisältöön

Krugin Grande Cuvéen uudemmat vaatteet



Lauantai-illan juomaksi valikoitui pitkästä aikaa vanha suosikki, Krugin Grande Cuvée, mutta
silti jonkin verran tuntemattomalla vireellä: näin nuorta versiota tästä luottosekoituksesta en jostain syystä ollut koskaan aiemmin maistanut. Ulkoasun perusteella pullo oli viimeisiä eriä ajalta ennen tarkemmat sekoitustiedot pullotteista paljastavaa takaetiketin id-koodia. Korkin koodista V1031 pystyi kuitenkin tässäkin toteamaan pullollisen korkinvaihdon tapahtuneen touko-kesäkuussa 2010, joka tietojeni mukaan hyvin todennäköisesti indikoisi viinin pohjavuosikerraksi kuuman 2003:n.


Viinin tuoksussa on sitruunaa ja aavistus yrttisyyttä tillin ja korianterin sävyissä. Lämmetessä hedelmäisyys tulee enemmän esiin: pieni ripaus persikkaa ja vähän enemmän tuoreehkoa, raikasta omenaa lopulta vielä kaurakeksillä sävyttyen.

Maku on selvästi tuoksua tiukempi: greippiä, sitruunan kuorta, vihreää omenaa ja aika tuhtia mineraalisuutta - viini on suussa suhteellisen kypsymättömän ja suorastaan vähän aggressiivisen oloinen. Jälkimaku on toki voimakas ja aika kirpeäkin - hapokkuutta on krugmaiseen tapaan tuhdisti ja jopa lähes hämmentävän paljon, jos tämä tosiaan on perustaltaan vuoden -03 viini.

Kokonaisuutena viini on siisti ja tuhdin hapokas, mutta ei kovin runsas saati kypsä ainakaan tässä iässä. Luulen, että minun olisi vaikea tunnistaa tätä sokkona Krugiksi muusta kuin kenties hapokkuudestaan, tai sitten kyseessä on osaltani vain kokemattomuus (turhan) nuorista Grande Cuvéeista. Viinin lämmetessä maku kyllä paranee ja tulee mehukkaammaksi - ehkä ihan aavistuksen hunajaiseksikin. Terävä hapokkuus ja jopa pieni alkoholisuuden tuntu silti säilyy.

Näin nuori mutta laadukas viini kuitenkin jälleen kerran avautuu hitaasti ja paranee pitkään: loppuun pullolliseen on seuraavana päivänä tullut aimo annos lisää hunajaista makeutta, ja hapokkuus on talttunut selvästi nautittavammaksi, enemmän säestävään rooliin. Pelkästään ensimmäisen illan perusteella tämä viini olisi arvion osalta hyytynyt ainakin pisteen alemmaksi. 93

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip...

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika...

Pol Roger Cuvée Sir Winston Churchill 1995

Tässä pullollisessa on pirteät kuplat, viinin väri on hiukan tummuneen kullankeltainen, kuten 25-vuotiaalta pinot-vetoiselta samppanjalta sopinee olettaa. Tuoksussa on melko runsasta ruskean sokerin sävyttämää paahteisuutta, kypsähköä sitruunaa ja sopivan kypsiä punaisen omenan sävyjä.  Maussa on tuhti annos sitruunaa, tasapainoisesti kypsyneitä omenasävyjä ja lempeästi ananasta. Tiivistä, pirteän hapokasta ja mukavan mittaista jälkimakua saattelee mehukkaan greipin sekä sitruunankuoren keveän kirpeät piirteet. Hedelmäisyys on siten mukavaa, että vahvahkon sitruunaisesta yleisilmeestä huolimatta kokonaisuudesta jää miellyttävä ja tasapainoinen vaikutelma. Kypsyys tuntuu sopivalta nyt, mutta ehkä tämä voisi hyvässä kellarissa vietettyjen lisävuosien myötä vielä kehittyäkin vähän.  94