Siirry pääsisältöön

Krugin Grande Cuvéen uudemmat vaatteet



Lauantai-illan juomaksi valikoitui pitkästä aikaa vanha suosikki, Krugin Grande Cuvée, mutta
silti jonkin verran tuntemattomalla vireellä: näin nuorta versiota tästä luottosekoituksesta en jostain syystä ollut koskaan aiemmin maistanut. Ulkoasun perusteella pullo oli viimeisiä eriä ajalta ennen tarkemmat sekoitustiedot pullotteista paljastavaa takaetiketin id-koodia. Korkin koodista V1031 pystyi kuitenkin tässäkin toteamaan pullollisen korkinvaihdon tapahtuneen touko-kesäkuussa 2010, joka tietojeni mukaan hyvin todennäköisesti indikoisi viinin pohjavuosikerraksi kuuman 2003:n.


Viinin tuoksussa on sitruunaa ja aavistus yrttisyyttä tillin ja korianterin sävyissä. Lämmetessä hedelmäisyys tulee enemmän esiin: pieni ripaus persikkaa ja vähän enemmän tuoreehkoa, raikasta omenaa lopulta vielä kaurakeksillä sävyttyen.

Maku on selvästi tuoksua tiukempi: greippiä, sitruunan kuorta, vihreää omenaa ja aika tuhtia mineraalisuutta - viini on suussa suhteellisen kypsymättömän ja suorastaan vähän aggressiivisen oloinen. Jälkimaku on toki voimakas ja aika kirpeäkin - hapokkuutta on krugmaiseen tapaan tuhdisti ja jopa lähes hämmentävän paljon, jos tämä tosiaan on perustaltaan vuoden -03 viini.

Kokonaisuutena viini on siisti ja tuhdin hapokas, mutta ei kovin runsas saati kypsä ainakaan tässä iässä. Luulen, että minun olisi vaikea tunnistaa tätä sokkona Krugiksi muusta kuin kenties hapokkuudestaan, tai sitten kyseessä on osaltani vain kokemattomuus (turhan) nuorista Grande Cuvéeista. Viinin lämmetessä maku kyllä paranee ja tulee mehukkaammaksi - ehkä ihan aavistuksen hunajaiseksikin. Terävä hapokkuus ja jopa pieni alkoholisuuden tuntu silti säilyy.

Näin nuori mutta laadukas viini kuitenkin jälleen kerran avautuu hitaasti ja paranee pitkään: loppuun pullolliseen on seuraavana päivänä tullut aimo annos lisää hunajaista makeutta, ja hapokkuus on talttunut selvästi nautittavammaksi, enemmän säestävään rooliin. Pelkästään ensimmäisen illan perusteella tämä viini olisi arvion osalta hyytynyt ainakin pisteen alemmaksi. 93
Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Domaine Comte Georges de Vogüe Chambolle-Musigny Les Amoureuses 1984

Kaadettu suoraan lasiin ilman dekantointia: Väri on reunoilta ruskehtava, jopa hivenen veden värinen, muuten keskisävyisen punainen. Tuoksussa on hentoisesti tummaa marjaisuutta, hieman mineraalisuutta ja luumua, sekä hento maanläheinen komponentti. Viini ilmaantuessa mukaan tulee vielä kevyt salmiakin aromi. Maku on kevyen marjainen, sävyinä kirsikkaa ja boysenmarjaa, sekä tässäkin myös mineraalia ja multaa. Suutuntuma on aluksi melko ohut ja vetinen, ja kevyt hapokkuus tuntuu lyhyessä jälkimaussa jollain tavalla irtonaiselta. Puolen tunnin päästä avaamisesta viini tuntuu kuitenkin saavan selvästi lisää ryhtiä, ripauksena voimaa sekä parempaa balanssia. Viini ei mitenkään erityisesti tunnu liian vanhalta vaan ennemmin vuosikertansa mukaiselta. Silti erityinen viini, vaikkakin muuten kuin absoluuttisen laatunsa perusteella.  88
Lähetä kommentti
Lue lisää

Vuoden 2002 samppanjoita, tasting osa VII: mm. Krug Clos d'Ambonnay, Clos du Mesnil, Salon ja Roederer Cristal Rosé

Elokuussa 2019 toistaiseksi viimeinen otto vuosikerran 2002 samppanjoista vertikaalin muodossa, itselleni 7. osa kaikkiaan kymmenen järjestetyn istunnon sarjasta. Muutama illan viineistä oli maistettu jo ensimmäisissä osissa keväällä 2016, ja muutamat huiput olivat itselleni täysin uusia. Viinien taso näissä tastingeissa on ollut jossain määrin vaihteleva sisältäen myös joitain jo alamäen puolella olleita esimerkkejä. Tämän viimeisen illan jälkeen oli joka tapauksessa selvää, että vuosikerran parhaat samppanjat ovat paitsi aivan upeita viinejä, myös vasta pitkän elinkaarensa alkutaipaleellaan. J. Lassalle Special Club Premier Cru 2002 Kaksi ensimmäistä viiniä tarjottiin sokkona, tämä niistä siis ensimmäinen. Tuoksussa on mukavaa,  jasmiinin ja ruusupensaan mieleen tuovaa makeaa kukkeutta sekä kohtuullisesti omenaa ja sipaus voita. Maku on keveä, mutta melko tyylikäs sitruunan ja vihreän omenan sävyttämänä. Jälkimaussa tuntuu kohtuullinen hapokkuus, limen tuntua sekä ripaus mine...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip...
Lähetä kommentti
Lue lisää