Siirry pääsisältöön

Yhden merkkipäivän päivällisviinit


Jacques Lassaigne Montgueux Brut Réserve

Samanlainen millaisena tämän muistan edelliseltäkin kerralta: raikas ja puhdaspiirteinen, tiukan sitruunainen viini, jonka hapokkuus on tekijän tyylistä, nuoruudesta ja sokerin vähäisyydestä johtuen terävää. Hiukan lämmenneenä tämän jälkimausta löytyy ripaus ananasta ykkösluokan viljelijäkollegoiden tapaan. Mainio viini sarjassaan. 87

Henriot Brut Millésimé 1988 magnum

Herkullisessa tuoksussa on kahvia, hieman herkkusientä, kermaa, kypsää punaista omenaa, mangoa ja sitruunaa. Maku on tasapainoinen, kypsän hedelmäisyyden ja raikkaan sitruunaisuuden täyttämä. Hapokkuus ja hedelmäisyys ovat talolle tyypilliseen tapaan hienossa tasapainossa, ja jälkimaku on sileä ja pitkä. Henriot'n vuosikertaviini hyvältä vuodelta on oikeastaan aina hyvää, ja kun tähän vielä yhdistetään oikea pullokoko, sopiva ikä sekä vuosikerralle tyypillinen kaunis vähäeleisyys, on lopputulos kerrassaan hieno. 94

Krug Grande Cuvée

Korkissa on koodi 25: siitä ei ilmeisesti voi päätellä muuta kuin sen, että kyseessä on kultaetikettinen Grande Cuvée sieltä vanhimmasta päästä ja pohjavuosikerta siten hyvinkin jostain 80-90-luvun vaihteen huippuvuosien tienoilta. Olenkohan unohtanut aikaisemmilla nauttimiskerroilla jonkin tarpeellisen ylisanan - nyt tämä tuntuu jopa piirun verran paremmalta kuin edellisellä kerralla! Sävyt ovat tuttuja: tilliä, ananasta, mehukasta ananasta ja passionia. Maku on tuoksua seuraava, sopivasti kypsän sitruunan sävyttämä ja hapokkuus on tutun jykevää, tässä pullollisessa melkein Krugin vuosikertaviinin veroista. Jälkimaku on tutusti todella pitkä. 95

Domaine Ramonet Chassagne-Montrachet Premier Cru "Morgeot" 2010

Dekantoitu puolisentoista tuntia ennen nauttimista. Tuoksussa on piikiveä, tiukkaa mineraalisuutta ja vahvaa rakuunan ja timjamin sävyttämää yrttisyyttä, vastaleikattua ruohoa, mutta myös ripaus eksoottisia hedelmiä, voisia kaurakeksejä sekä tammen tuomaa hentoa vaniljaista aromia.

Mausta huomaa selvästi, että monimuotoisesta tuoksusta huolimatta viini on, varmaan järeän vuosikerrankin vuoksi, yhä kovin nuori: sävyinä on lähinnä sitruunaa, kirpeää limen kuorta sekä tuoksusta tuttua ruohon tuntua. Jälkimaku on tiukka, mineraalisuuden sävyttämä ja vuosikerran mukaiset hapot ovat jykevyydeltään vähintään samaa kaliiberia. Tuoksu on tässä iässä jo hieno ramonetmaiseen tyyliin, mutta maku vielä vähän ärhäkkä ja jossain määrin sulkeutuneen oloinen - toivottavasti maltan palata tähän viiniin uudestaan vasta usean vuoden päästä. 92

Charles Joguet Chinon Clos de La Dioterie 2005 magnum

Maistettu runsaan kahden tunnin päästä dekantoinnista. Tuoksussa on tupakkaa, mentolia ja voimakasta yrttisyyttä, joka vielä sävyttyy viherpippurin aromilla. Maussa ovat keskeisimpänä samat elementit, tupakka ja yrtit, ja lisäksi niiden rinnalla maaperän multaista sävyä sekä ripaus kypsää kirsikkaa. Viini on nuoruudestaan huolimatta aika mukavasti juotavissa: tanniinit ovat jo hiukan pyöristyneitä, vaikka jälkimaussa tuntuukin niiden saattelemaa terävyyttä. Laadukas, tuhdin ruuan kumppaniksi sopivan robusti viini, jonka alkuperä erityisesti 100 % cabernet franc -rypälekoostumuksen osalta tuntuu tässä suhteellisen helposti tunnistettavalta. 92

Château Climens 2001

Maistettu ensiksi 30 minuutin päästä dekantoinnista ja sen jälkeen illan kuluessa myöhemminkin. Vahvassa ja kypsähkön tuntuisessa tuoksussa on voimakasta botrytiksen sävyä, aprikoosia, salmiakkia, kandeerattua ananasta ja hunajaa. Maussa on sitruunaruohoa, appelsiininkuorta, vaniljapikkuleivän sävyä, sekä kiehtova lakritsijauheen häivähdys jälkimaussa. Viimeksi mainittu on muutenkin sileä, pitkä ja kuitenkin hieman kirpeästi sitruunainen kuten melko nuoreen ikään hyvin sopii.

Kehityskaarensa kuitenkin suhteellisen alkutaipaleella oleva huippuvuoden huippuviini, joka varmasti yhä paranee vuosien ja vuosikymmentenkin mittaan. Havaittavasti konsentroituneempi ja hieman detaljikkaampi kuin saman vuoden Suduiraut puolikkaasta pullosta vajaa vuosi sitten. 95

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika

Peräkkäisiltä vuosilta

Savart Calliope 2007 Tuoksussa on vihreää omenaa, kevyesti voita ja vähän lämmintä, tummahkoa paahteisuutta mantelin sävyttämänä. Maku on tiiviin hedelmäinen: omenasävy on kirpeähkö mutta mukana on myös miellyttävä häivähdys trooppisuutta ja persikan tuntua. Jälkimaku on jykevä, melko hapokas ja tuhdin greippinen. Jälleen kerrassaan ryhdikäs viini Savartin valikoimasta, jota kelpaisi ja kannattaisi kyllä kypsyttää vielä muutama vuosi lisää.  88 José Michel 2006 Tuoksu on mutkattoman hedelmäinen ilman suurempaa eleganssia: punaista omenaa ja sen rinnalla kukkeampaa sävyä, kevyesti paahtoleipää ja häivähdys savuisuutta. Maussa kypsähkön hedelmäinen, hivenen makean hunajaisuuden sävyttämä linja jatkuu. Hapokkuus on suhteellisen kevyttä ja jälkimaku taittuu kirpeään sitruunaisuuteen sekä aavistukseen alkoholin tuntua. Meunierin suuri määrä tässä viinissä vuosikertaan yhdistettynä näkyy suhteellisena kypsyytenä ja melko suoraviivaisina sävyinä -- kokonaisuus on vuosikertasamppanja