Siirry pääsisältöön

Suuri 2002-tasting, neljäs näytös


Marraskuussa 2017 maistettiin vuoden 2002 samppanjoiden pruuvisarjan (itselleni) neljäs osa, hyviä viinejä oli onneksi jälleen tässäkin otoksessa.

1. flight


G.H. Mumm Cordon Rouge Brut Millésimé 2002

Suhteellisen vahvassa, harteikkaan tuntuisessa tuoksussa on reilusti paahdetta, päärynää ja vaniljakeksiä. Maussa tuntuu runsas trooppisuus ananaksen, mangon ja passionin sävyissä - tässä viinissä on kyllä paljon sisältöä, mutta ei samaa fokusoituneisuutta kuin viereisessä de Venogessa. Jälkimaku on kirpeähkö, hivenen katkera, ja tämä piirre korostuu lisää viinin lasissa lämmetessä. 87

De Venoge Blanc de Blancs 2002

Tuoksu on ehkä varautuneempi kuin Mummissa, mutta myös tyylikkäämpi: voita, sitruunaa, tuoretta hunajamelonia ja kevyttä liljan sävyttämää kukkaisuutta. Maussa on ananasta, limen kuorta ja sitruunaa. Tässä viinissä on siisti hapokkuus ja kelpo tasapaino ilman havaittavia heikkouksia, yllättävänkin hyvä ja puhdaspiirteinen kokonaisuus siis, varsinkin melko maltillisiin odotuksiini verrattuna. 90 

---

2. flight


Comte Audoin de Dampierre Family Reserve Grand Cru Blanc de Blancs 2002

Varautuneen oloisessa tuoksussa on hieman saaristolaisleipää, ripaus crème brûléetä, kypsähköä sitruunaa ja toffeeta, joka taittuu juustoisen sävyiseksi ja siten latistaa muuten asiallista kokonaisvaikutelmaa. Maussa on tuoksusta puuttuvaa trooppista hedelmäisyyttä mangon ja persikan sävyissä, mutta jotenkin myös hiukan liiallisen tuntuista makeutta (vaikka dosage ei ilmeisesti kovin suuri olekaan). Tuoksussa häiritsevä sivuaromi on maussakin läsnä. Positiivisena piirteenä viini pysyy lämmetessäänkin mukavasti ryhdissä. Ehkä kuitenkin normaalia heikompi pullollinen? 87

Pierre Péters Cuvée Spéciale Les Chétillons 2002

Tämän viinin tuoksussa on kunnolla hedelmää, sekä trooppisempaa että viileämpää ja fokusoidumpaa: ananasta, limeä ja jo kypsynyttä omenaa. Kokonaisuus monipuolistuu vielä voilla ja vienolla herkkutatin aromilla.

Maku on pyöreän hedelmäinen ja rakenne hienon silkkinen, sävyinä erottuu vaaleaa persikkaa ja raikasta omenasurvosta. Hapokkuus sulautuu hyvin kokonaisuuteen, mutta pitkän jälkimaun loppuvaiheilla tuntuu kuitenkin limen sävyistä terävyyttä. Uskon sen kertovan siitä, että tässä viinissä on alkavasti kypsistä sävyistä huolimatta edelleen myös reippaasti lisää kellarointipotentiaalia. 94


---

3. flight



Bruno Paillard Blanc de Blancs 2002

Nuorekkaan vihreän sävyisestä tuoksusta erottuu tyypillisiä chardonnayn piirteitä: herukanlehtiä, vihreitä karviaisia, sitruunaa sekä kokonaisuutta hieman pyöristävää kermaisuutta. Maku on tyylikkään tuntuinen vihreän omenan ja passionin kermaan verhotuissa sävyissä, ja lime helmeilee suussa tiiviin jälkimaun myötä. Oikein kelpo viini, mutta yhä aika tuore: tästä kertonee sekin, että viini pyöristyy ja paranee selvästi lasissa. Tätä kannattaisi kellaroida lisää. 91

Penet-Chardonnet Cuvée Diane Claire Grand Cru 2002

Väriltään tämä on havaittavasti kultaisemman keltainen suhteessa samanikäiseen vertailujoukkoonsa. Tuoksu on varsin oksidatiivinen ja minusta oikeastaan suorastaan oksidoitunut - aromi muistuttaa 20 vuotta tätä vanhempaa, jo lakipisteensä ohittanutta samppanjaa. Rinnalla on sävyltään ylikypsää ananasta ja praliinia - raikasta hedelmäisyyttä kaivattaisiin ilman muuta lisää.

Mausta erottuu sinänsä mukavasti sitruunaa ja briossia, mutta pyöreämmän hedelmän puutteen havaitsee tässäkin. Hapokkuus tuntuu tiukan sitruunaiselta. Mahdollisesti toki huonossa vaiheessa oleva viini, mutta kokonaisuus jättää ainakin nyt ja tämän pullollisen perusteella kylmäksi. 85

---

4. flight



Deutz Millésime 2002

Deutzin tavallisen vuosikertaviinin tuoksussa on vaniljaa, kaurakeksiä, omenaa ja sitruunaa. Maussa on toffeeseen verhotun pyöreän hedelmäisyyden myötä varsin hyvä tasapaino, jälkimaku puolestaan on pirteän sitruunainen. Kelpo viini, vaikkakin yksinkertaisempi ja vähemmän hienostunut kuin viereiset viinit - talon hierarkian mukaisesti sukulaiseksi hyvin tunnistettava hyväkäytöksinen pikkusisarus siis. 91

Deutz Amour de Deutz 2002

Hienostuneen herkullisesta tuoksusta erottuu puhdaspiirteistä ananasta, cantaloupemelonia ja vastapaistetun sitruunapiirakan aromia. Tämä viini on ei huuda kovalla äänellä, vaan on kaikista kulmistaan hillitty ja tyylikäs.

Maku on riemukkaan runsaan hedelmäinen, siinä on kokonaisuuteen hienosti sopivaa trooppisuutta silkkihansikkain viimeistellyn sileässä tasapainossa: ananasta, mangoa ja karambolaa. Jälkimaussa vuorottelevat sitruuna ja tuore omena. Todella elegantti viini, nuorekas vielä vaikka ensimmäinen annos kypsiä sävyjä tästä jo selvästi löytyykin. Vähintään yhtä hyvä, kuin millaisena tämän viinin muutaman vuoden takaa ensi kerralta muistan - samalla omassa arvioissani tämänkertaisen pruuvin paras viini. 95

Deutz Cuvée William Deutz 2002

CWD:n tuoksu on jossain määrin runsaampi kuin Amourin viereisessä lasissa, mutta hyvässä tasapainossa on silti tämäkin viini. Sävyinä erottuu kaunista hunajamelonia, hienostunutta limeä, punaista omenaa, ruusunmarjaa ja ripaus ananastakin.

Maussa on ennen kaikkea mehukasta omenaa, joka monipuolistuu ripauksilla sitruunaa ja päärynää sekä lievällä hunajaisuudella - ehkä dosage erottuu nyt hieman, mutta tasaantuu varmasti ajan kanssa. Jälkimaun sitruunaisuus on yhä kevyesti kirpeää. Tässä on varmasti hyvä hankinta kellariin, mutta viini on myös oikein miellyttävä ja hyvä jo nyt. 93


---

5. flight



Camille Saves Millésime Grand Cru 2002

Tämän viinin tuoksusta on tavallaan hiukan vaikea saada otetta, koska mukana ei ole kokonaisuudesta kovin vahvasti erottuvia elementtejä. Peruspalikat vaikuttavat kuitenkin olevan puhdaspiirteisen hedelmäisyyden myötä hyvin kohdallaan: tuoretta omenaa, hieman päärynää, hunajamelonia ja aavistus hasselpähkinää.

Maku on kenties korkeahkosta dosagesta johtuen hiukan turhan makea, mutta muuten siinä on mukavasti pyöreyttä ja omenaista hedelmää yhdistettynä sitruunalla ja omenankuorella terävöitettyyn hapokkuuteen.  Kokonaisuutena tämä on hyvä, "helppo" viini: jos makeutta olisi vähemmän ja sävyjä vähän enemmän, olisi tämä vieläkin parempaa. Hyvässä kellarissa viinin kehitys saattaa hyvinkin kulkea juuri tähän toivottuun suuntaan. 91

Paul Bara Brut Millésime Grand Cru 2002

Tämä viini on valitettavasti selvästi korkkivikainen. -

---

6. flight



Maurice Vesselle Millésimé Grand Cru 2002

Tuoksusta erottuu terävähköä korianterin sävyä herukanlehtien säestyksellä, ja näiden sävyjen alta kevyesti ananasta ja persikkaa. Maussa on omenaa ja päärynää, lisänä hunajaan vivahtava makeampi elementti ja lopuksi jälkimaun myötä sopivaa sitruunaista hapokkuutta. Asiallinen, mutta silti jotenkin anonyymin tuntuinen samppanja varsinkin edellisten flightien paremmin massasta erottuvien viinien jälkeen. 89

Georges Vesselle Collection Millésimes Grand Cru 2002

Tämän viinin tuoksussa on sinänsä mukavasti päärynää, ananasta ja kukkeaa ruusun aromia, mutta hedelmä tuntuu silti syystä tai toisesta jossain määrin epäpuhtaalta. Maku jatkaa ananaksen sävyssä, sen rinnalla erottuu lihaisaa paahteisuutta, joka hieman latistaa hedelmäisyyttä ja saa sen tuntumaan aavistuksen oksidoituneelta. Varsin vaatimaton viini. 86

---

väliviini


Vollereaux Cuvée Tradition Millesime 2002 magnum

Tuoksu on suhteellisen persoonallinen vadelman ja enemmän karkkimaisten sävyjen sekoitus, näiden rinnalla erottuu onneksi myös tasapainoisempaa omenaisuutta. Maussa on suoraviivaisesti omenaa ja sitruunaa. Suhteellisen helppo ja yksinkertainen kokonaisuus: sävyissä korostuvat toisaalta hento makeus, toisaalta kevyesti kirpeät sävyt, ja ehkä siksi viini tasapaino ei kuitenkaan vaikuta kovin hyvältä. 86

---

7. flight


Louis Roederer Cristal 2002

Itselleni ensimmäinen otto tämän vuoden Cristalista, ja oletuksen mukaisesti viini antaa itsestään jo tuoksunsa perusteella selvästi edellisiä lasillisia viimeistellymmän vaikutelman: punaista omenaa, yhä suhteellisen tuoretta sitruunaa, hallittua paahteisuutta ja vienoa saksanpähkinän sävyä.

Maku tuntuu samoin olevan oikein hyvässä tasapainossa, mutta sävyjen kirjo ja painokkuus ovat odotuksiin nähden ehkä hiukan vaisuja. Toki tästä erottuu nytkin omenaa, ananasta, sitruunaa ja mangon sävyttämää lempeää trooppisuutta. Hapokkuus tuntuu pirteältä ja hyvin kokonaisuuteen integroituneelta. Kenties sulkeutuneessa vaiheessa nyt, sillä lisää potentiaalia vaikuttaa kyllä väijyvän pohjalla piilossa. Palataan aiheeseen vuosien kuluessa ja kuluttua uudestaan toivottavasti vielä useaan kertaan. 93

Henri Giraud Argonne 2002

Tämä on tuoksultaan aika tavalla selossemainen viini: todella voimakkaasti ja alleviivatun oksidatiivisesti tammea, tilliä, ananasta sekä hiukan hentoisempaa kypsähkön banaanin aromia.

Maku on tuoksua vastaavasti mahtipontisen muhkea, viinissä vaikuttaisi olevan mukana kaikki mahdolliset kaupan hedelmäosastolta löytyvät trooppiset hedelmät. Omaan koriini poimiutuvat erottuvimmin ananaksen, mangon ja valkoisten luumujen sävyt. Tämä viini on lähes ylitsevuotavan tuntuisesti kypsä, ja kaipaisi omaan makuuni jotain raikastavaa elementtiä sekä vahvempaa (selossen tapaan) hapokkuutta. Näillä omillakin eväillään tämä on ihan mainio viini, mutta kuitenkin mielestäni samppanjaksi hyvin poikkeuksellinen eikä sittenkään aidosti aivan huippu. Kypsyytensä vuoksi tässä on vaikea uskoa olevan myöskään oleellista lisäkellaroinnilla realisoituvaa potentiaalia. 92


---

8. flight



Perrier-Jouët Belle Epoque Rosé 2002

Tuoksussa on terävänä erottuvaa, piikiven ja savun sävyttämää kuumaa paahteisuutta, lisänä on cashewpähkinää, voita ja bourbonvaniljaa. Hedelmäisyys ei pääse kovinkaan hyvin esille näiden sinänsä mukavien elementtien alta, ja siksi yleisvaikutelma on jotenkin raskaan oloinen.

Maku on onneksi tuoksua tasapainoisempi, miellyttävän omenan ohella maistuu myös sopiva ripaus metsämansikkaa. Limen sävyttämä hapokkuus jälkimaussa on aika särmikkään oloista. Ei ollenkaan huono viini, mutta ehkä prestige-statukseen ja jonkinlaisiin odotuksiin nähden kuitenkin lievä pettymys tämän yhden pullollisen perusteella. Kärsivällinen kellari voi toki tehdä ihmeitä tällekin. 92

Philipponnat Clos des Goisses Juste Rosé 2002

Takaetiketin mukaan korkinvaihto 2/2010, dosage 4 g/l ja tätä vuosikertaa tehty yhteensä 1000 pulloa. Tuoksu avautuu herkullisena, siinä on ensin miellyttävää metsämansikan ja villivadelmien sävyä, joiden rinnalle kehityy nopeasti persikan ja aprikoosin aromeja.

Maussa on persikkaa, mansikkaista sävyä ja niitä sopivasti raikastavaa punaposkista omenaa. Rakenne on samettinen ja huolellisesti viimeistellyn oloinen, mutta toisaalta pitkä sitruunainen jälkimaku kielinee siitä, että myös kypsytyspotentiaalia löytyy kyllä. Kokonaisuutena joka tapauksessa nautittavan maukas viini jo tässäkin iässä! 94

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika

Pol Roger Cuvée Sir Winston Churchill 1995

Tässä pullollisessa on pirteät kuplat, viinin väri on hiukan tummuneen kullankeltainen, kuten 25-vuotiaalta pinot-vetoiselta samppanjalta sopinee olettaa. Tuoksussa on melko runsasta ruskean sokerin sävyttämää paahteisuutta, kypsähköä sitruunaa ja sopivan kypsiä punaisen omenan sävyjä.  Maussa on tuhti annos sitruunaa, tasapainoisesti kypsyneitä omenasävyjä ja lempeästi ananasta. Tiivistä, pirteän hapokasta ja mukavan mittaista jälkimakua saattelee mehukkaan greipin sekä sitruunankuoren keveän kirpeät piirteet. Hedelmäisyys on siten mukavaa, että vahvahkon sitruunaisesta yleisilmeestä huolimatta kokonaisuudesta jää miellyttävä ja tasapainoinen vaikutelma. Kypsyys tuntuu sopivalta nyt, mutta ehkä tämä voisi hyvässä kellarissa vietettyjen lisävuosien myötä vielä kehittyäkin vähän.  94