Siirry pääsisältöön

Raveneau Valmur 2012 & 2014

Domaine Raveneau Chablis Grand Cru Valmur 2014


Dekantoitu ja nautittu enempää odottelematta illallisen seuralaisena. Tuoksu on heti alusta lähtien suorastaan sädehtivän intensiivinen ja voimakas: tuoretta ananasta, passionhedelmää, kermaa ja hyvin erottuvaa jasmiinipensaan aromia sitruunaruohomaisella pirteydellä terästettynä. Kalkkikiven sävy pysyttelee suhteellisen hentona taustalla, ja viinin avautuessa lisää siitä löytyy vielä voin ja raastetun sitruunankuoren aromeja.

Suutuntuma on muhkean glyseriininen ja konsentroitunut, mutta piirteiltään samalla ehdottoman klassinen vailla mitään ylitsevuotavuutta tai kosiskelevaa olemusta. Mausta erottuu vahvaa vihreän omenan sävyä, lempeää mineraalisuutta, merellistä simpukankuorien tuntua ja suhteellisen maltillisesti sitruunaa. Ikäisekseen sileässä ja miellyttävän hapokkaassa jälkimaussa on raikasta limeä ja säestävä ripaus hentoa vaniljan sävyä. Aivan upea viini siis jo tässä iässä: Verrattuna alkuvuonna maistettuihin tämän saman vuoden Butteaux'hon ja MdT:hen, Valmur nousee grand cru -statuksensa mukaisesti vielä selvän askeleen edellä mainittujen mainioiden premier cruiden yläpuolelle. Vuosikerta 2014 vaikuttaa valkoisen burgundin ja Raveneaun osalta edelleen ensiluokkaiselta, ja tämä Valmurkin on hyvin kellaroituna tulevaisuudessa luultavasti vieläkin hienompi. 95

Domaine Raveneau Chablis Grand Cru Valmur 2012 


Seuraavana iltana vuorossa oli pari vuotta vanhempi Valmur samoin illallisen rinnalle dekantoituna. Erittäin miellyttävä tuoksu on pyöreämpi ja kypsempi kuin edellisessä viinissä, mutta samalla ei kuitenkaan aivan niin voimakas tai eksoottisen detaljikas. Aromeina erottuu ainakin toffeeta, hieman hunajaa, jo suhteellisen kypsää sitruunaa ja selväpiirteistä kalkkikiven tuntua. Rinnalla on vielä ripaus nokkosenlehtien yrttistä sävyä ja viinin vähitellen avautuessa myös kohtuullisen hyvin kypsynyttä vihreää omenaa.

Maku on samoin -14:ää jonkin verran kypsemmän tuntuinen: kypsähköä päärynää, keltaposkista omenaa ja miellyttävää sitruunaa. Jälkimaku on mehukkaan pitkä ja vahvasti mineraalisuuden ja sitruunankuoren sävyttämä. Vielä siloitellumpi kokonaisuus kuin -14, mutta ei ihan yhtä sävykäs eikä mittasuhteiltaan aivan yhtä järeä. Äärimmäisen helposti nautittava ja hyvässä vaiheessa oleva Raveneau joka tapauksessa - tyylillisesti hyvin samanlainen kuin vajaat pari vuotta sitten ensimmäisen kerran maistettu tämän saman vuoden Montée de Tonnerre. 94

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip...

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika...

Pol Roger Cuvée Sir Winston Churchill 1995

Tässä pullollisessa on pirteät kuplat, viinin väri on hiukan tummuneen kullankeltainen, kuten 25-vuotiaalta pinot-vetoiselta samppanjalta sopinee olettaa. Tuoksussa on melko runsasta ruskean sokerin sävyttämää paahteisuutta, kypsähköä sitruunaa ja sopivan kypsiä punaisen omenan sävyjä.  Maussa on tuhti annos sitruunaa, tasapainoisesti kypsyneitä omenasävyjä ja lempeästi ananasta. Tiivistä, pirteän hapokasta ja mukavan mittaista jälkimakua saattelee mehukkaan greipin sekä sitruunankuoren keveän kirpeät piirteet. Hedelmäisyys on siten mukavaa, että vahvahkon sitruunaisesta yleisilmeestä huolimatta kokonaisuudesta jää miellyttävä ja tasapainoinen vaikutelma. Kypsyys tuntuu sopivalta nyt, mutta ehkä tämä voisi hyvässä kellarissa vietettyjen lisävuosien myötä vielä kehittyäkin vähän.  94