Siirry pääsisältöön

Kevytkenkäisiä muistiinpanoja, uutta ja vanhaa

Palmer & Co Brut Réserve

Palmerin samppanjat olivat itselleni tätä vakiosamppanjaa ennen täysin kokematon kortti, vaikka erityisesti hinta-laatu-suhdetta on tämän osuuskunnan tuottamien viinien kohdalla monesti kehuttu miellyttäväksi. Kenties juuri tästä johtuen Palmerin eri viinit ovat hyvin edustettuina monen kotimaisen ravintolan lyhyehköllä samppanjalistalla. Niinpä seuraava arvio tulikin tehtyä juuri ravintolaillallisen alkuun kulautetun aperitiivilasillisen perusteella.

Tuoksussa on vaaleita herukoita, päärynää ja jonkin verran paahteisuutta, jota sävyttää hento hasselpähkinän aromi. Maussa on pyöreää omenaisuutta ja sitä siivittämässä hunajaista makeutta - viinin dosage lienee reiluhko, mutta on melko saumattomasti kokonaisuudessa mukana, ja hapokkuuttakin löytyy tästä viinistä jonkin verran. Tässä ei ole myöskään mitään häiritseviä tai epäpuhtaita sävyjä, joten kokonaisuus on ihan siisti ja neutraaliksi siloteltu. Viini on toki persoonaton, mutta ainakin tämän vakiosamppanjan myyntimäärien kannalta se saattaa olla oikein hyväkin asia, ja myös itse voisin juoda yhtään irvistelemättä tätä toistekin. 85

Vouette & Sorbée Fidèle Extra Brut 2007

Vouette & Sorbéen vuosikertaa 2008 ei ole missään tullut sopivasti vastaan, joten niiden puutteessa kaivelin varastosta tyhjennettäväksi toisen ja viimeisen pulloni tätä nollaseiskaa, jota maistoin sen ensimmäiseni kesällä 2012. Tuoksu on tällä kertaa painokas ja rehevä heti alusta lähtien: kermatoffeeta, jo kypsähköjä punaisen omenan sävyjä, voita ja cashewpähkinää. 

Maku on ennen kaikkea mausteinen tillin, inkiväärin ja kanelin sävyjen vetämänä. Tässäkin on toki omenaa, mutta tuoksusta poiketen paljon raaemman tuntuisena. Vahvan sitruunainen, kipakalta kirpeydeltään lähinnä sitruunan kuoren sävyinen jälkimaku saa maun tuntumaan suorastaan viiltävältä ja siten jonkin verran eripariselta melko pyöreään tuoksuun verrattuna. Tämä persoonallinen viini olisi kenties vielä nautittavampi, jos sitä olisi malttanut kypsyttää muutaman vuoden pidempään, jos sokeria olisi dosagen muodossa mukana aavistus enemmän, tai jos hedelmäisyys olisi runsaampaa otaksuttavasti esimerkiksi juuri satovuoden -08 viimeistelemällä tavalla... 89

---

Vielä muutama uusi muistiinpano ilman yksityiskohtaisempaa arviota viineistä, jotka olivat jo aiemmin ainakin kertaalleen maistettuja:

Taittinger Prélude

Mukavan helposti juotava, talon tyyliin sävyiltään hennosti makea samppanja, ehkä vähän pyöreämpi kuin edellisellä kerralla. Taittingerin normaali (ja hinnaltaan hiukan halvempi) vakiosamppanjakin on toisaalta parhaimmillaan yhtä hyvää.

Bollinger Special Cuvée

Tätä on lähimenneisyydessä maistettu pariinkin otteeseen nykyisestä, aiempaa kevyesti kurvikkaammasta pullosta. Viini on edelleen hyvä, mutta ehkä vähän sitruunaisempi eikä niin rotevarakenteinen kuin joskus ennen. Vakiosamppanjoiden kärkijoukkoa edelleen, mutta ei enää mitenkään itsestäänselvästi terävimmällä keulapaikalla.

Charles de Cazanove Vieille France

Ensitapaamisella pari vuotta sitten en ollut varauksettoman ihastunut tähän viiniin, joten uusintalasillinen oli ihan mukava saada, vahvistamaan aiempaa mielikuvaa: viini on kyllä tavanomaista vakiosamppanjaa selvästi kypsempi, mutta samalla aromeiltaan lähinnä väsynyt ja jotenkin vähän tunkkaisen tuntuinen kokonaisuus.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pari jouluviiniä: VCC 1995 ja Denis Mortet En Champs 1996

Vieux Chateau Certan 1995 Viini on harmittavasti lievästi korkkivikainen. - Domaine Denis Mortet Gevrey-Chambertin En Champs Vieille Vigne 1996 Tämä burgundi korkkivikaisen VCC:n tilalle pikaisesti dekantterin kautta tarjolle. Tuoksu on varsinkin tuoreeltaan "punaisempi", enemmän gevreymäinen kuin aiemmilta kerroilta muistin: karpaloa ja terävähköä punaherukan sävyä, ripaus paprikaakin. Myöhemmin aromit tummentuvat, mukaan tulee boysenmarjaa ja lakritsia, sekä häivähdys kypsyydestä kielivää lehtikarikkeen sävyä. Maku on mukavan mehukas ja aika hapokkaasti marjainen: karhunvatukkaa, punaherukkaa, jopa hieman tuoreen mustaherukan sävyä. Jälkimaussa on sipaus suolaista salmiakkia, raudan sävyttämää mineraalisuutta sekä terävähkösti hapokkuutta. Mortet'lle tutusti jo näin kylätasolla varsin konsentroitunut ja samalla särmikkään rustiikkinen kokonaisuus. Hapokas kulmikkuus ei ole tästä parissa vuodessa juuri tasoittunut, mutta ehkä hedelmäisyyden paras terä on aavistuksen hiip

Kesäisen sadepäivän tasting, mm. Jean-Marc Pillot Chevalier-Montrachet 2007 ja Chateau Rayas 1988

Sugot-Feneuil Blanc de Blancs Grand Cru 1982 magnum Tämän 100 %:sesti Cramant'n chardonnayta olevan viinin väri on ikäisekseen vaalea, ja avatessa kuuluu voimakas pihaus: kuplia kyllä löytyy. Tuoksussa tuntuu heti avattuna melko voimakkaasti reduktiivista savua ja paahteisen asfalttipien sävyä. Ne tasaantuvat nopeasti enemmän paahteisiksi leivän kuoren aromeiksi, ja edelleen tasapainoisten ja yhä huomiota herättävän nuorekkaiden ja selväpiirteisten hedelmäsävyjen sekaan: vihreää omenaa, persikkaa, ananasta ja hentoista banaanin sävyä. Myös maussa on kunnolla hedelmää: omenaa, mangoa ja persikkaa, sekä niiden rinnalla helmeilevää savuista reduktiivisuutta, joka ei kuitenkaan tunnu päällekäyvältä. Lempeän sitruunainen jälkimaku maistuu suussa pitkään ja siinä rinnalla tuntuu hieno tyylikäs hapokkuus, joka ei tämän satoisan, lämpimän vuoden viineissä ole aina itsestäänselvyys. Tämä viini ja pullollinen olisi kestänyt kellarointia vielä pitkään, mutta on vaikea keksiä, mitä aika

Suuri 2002-tasting, toinen näytös

Vuosikerran 2002 samppanjoiden testaaminen jatkui toukokuussa 2016 toisella täyslaidallisella vain runsas viikko ensimmäisen istunnon jälkeen. flight 1 G.H. Martel & Co. Millésime Blanc de Blancs 2002 Tuoksussa on toffeeta, voita ja lämmintä paahdetta sekä ripaus vaniljaa - sävyt tuntuvat turhan kosiskelevilta ja ehkä jotenkin ylikypsiltä. Maku on suhteellisen yksinkertainen, sitruunasoodamainen: hapokkuus on sinänsä tasapainoista, mutta jälkimaku on hiukan kirpeä. Melko mitäänsanomaton kokonaisuus. 85 Champagne de Castelnau Millésime Blanc de Blancs 2002 Suhteellisen raikkaassa tuoksussa on sitruunaa ja sitruunan kuorta, hieman hasselpähkinää ja aavistus kermaa. Maussa on kypsähköä sitruunaa ja lempeää kukkaisuutta. Jälkimaussa tuntuu sitruunan kuoren sävy ja viinin hyvä hapokkuus. Melko yksinkertainen, mutta muuten kaikin puolin siisti ja miellyttävä kokonaisuus. 88 Paul Goerg Brut Millésime 2002 Tämä on tuoksultaan kahta edellistä viiniä varautuneempi ja